Tänä kesänä (2020) saaristo entistä tutummaksi

Päivitys 15.1.2021: Youtubessa on nyt viisi perusvideota viime kesän Rannikkoreitti-pyöräilystämme sekä seitsemän lyhyempää 360 asteen VR-videota (virtuaalitoidellisuus). Linkit löytyvät alempaa. Näitä videoita en tee enää lisää. Joidenkin tietokoneilla 360-videoiden taso voi näyttää kovin heikolta. Silloin on syytä tarkistaa videon alaosasta asetuksia. Sieltä löytyy Laatu-valikko (tähtimäinen kuvio). Videon katsomiseen kannattaa valita paras valittavista olevista vaihtoehdoista (paras lienee 2880s 5K- asetus; tällöin voi tehottomammilla yhteyksillä tulla videon latausongelmia eli videon katsominen voi olla katkonaista).

Blogiartikkeleita on neljä eli koko Rannikkoreitti-reissun olen nyt kuvannut myös kirjallisesti. Lähikuukausina pyrin tekemään videoita ainakin viime kesän Aina-laiva reissultamme (mm. Öröön) sekä vuoden 2019 Saariston Rengasreittipyöräilystämme.

Rannikkoreittivideot:

https://www.youtube.com/watch?v=qy8nuBH6F94 Pyöräily Rannikkoreitillä 1: Ruukkikylät

https://www.youtube.com/watch?v=YJQ3ftU-RMU Pyöräily Rannikkoreitillä 2: Kemiö, Taalintehdas, Kasnäs

https://www.youtube.com/watch?v=T1ArR_u3srs  Pyöräily Rannikkoreitillä 3: Merimatkat Kasnäsista Hankoon (Finnish Coastal Route 3, ferries)

https://youtu.be/WIl16RzrkwQ  Pyöräily Rannikkoreitillä 4: Hanko (Bicycle along the Finnish Coastal Route 4)

https://www.youtube.com/watch?v=11i3UCgBC04 Pyöräily Rannikkoreitillä 5: Tammisaari (Bicycle along the Finnish Coastal Route 5)

Videoita on myös 360-video-muodossa (parhailta ne näyttäisivät VR-laseilla katsottaessa).

https://youtu.be/3f4LcOlQx-o    Mathildedal

https://youtu.be/U_WqjyC13E0   Metsätaipale Mathildedalista Strömman kanavalle

https://youtu.be/p-DGVrPuF_w  Taalintehdas

https://youtu.be/UAH_1rAXXys  Lövö ja Högsåra

https://youtu.be/N-Yoqex9dw4  Kasnäs, Rosala, osa merimatkasta

https://youtu.be/Wn9htmvy_WA Hanko

https://youtu.be/qFdsjH6p9GI Tammisaari

Kaikki videot on koottu Youtuben soittolistaan Pyöräily Rannikkoreitillä 2020. Seuraavan linkin klikkaamisella pitäisi päästä tähän soittolistaan:

https://www.youtube.com/playlist?list=PL0fsPPGlIeat_tT7Snr_oq0oPOwBm6EmD

Seuraava teksti on julkaistu 20.8.2020 toistaiseksi pysyväksi alkutekstiksi: Tätä kirjoittaessani olemme juuri eilen palanneet runsaan viikon pituiselta polkupyöräreissulta. Pyöräilimme noin 350 kilometrin matkan Rannikkoreittiä seuraten. Salosta alkanut Rannikkoreitti valikoitui tämän vuoden pyöräilyksi siksi, että viime vuonna pyöräilimme jo Saariston Rengasreitin. Pari viikkoa aikaisemmin olimme myös saaristossa; 14-henkinen porukkamme kävi neljän päivän retkellä Örön ja Kirjaisen saarilla, kyseessä oli 10-vuotisjuhlapurjehduksemme Aina-laivalla. Ennen tätä kymmenvuotisjaksoa veneilimme kesäisin saaristossa tuttavamme paatilla. Juhannustakin on vietetty saaristossa. Tämän kesän kotimaan matkailumme ei siis ole koronan ansiota.

Lounais-Suomen saaristo on siis alkanut tulla tutuksi, mutta varmasti siellä tulemme viihtymään jatkossakin. Rannikkoreitillä kävimme mm. Kemiönsaaren eri kohteissa, Högsårassa, Rosalassa ja Bengtskärissä. Mantereen puolella yövyimme mm. Mathildedalin ja Kirjakkalan ruukkialueilla sekä Hangossa, Tammisaaressa sekä Leipyölin maatilalla. Viime kesänä pyöräilimme mm. Nauvossa, Korppoossa, Houtskarissa, Iniössä ja Kustavissa. V. 2017 juhannusta vietimme Norrskatassa. Kymmenen vuoden Aina-laivayöpymissaaret näkyvät tästä kuvasta:AinareissummeU_20

Koronan takia tämän kesän ulkomaan pyöräilyt jäivät kokonaan pois ja taitavat jäädä pois kaikki muutkin suunnitellut ulkomaan reissumme. Tämän kesän saaristoreissuista pyrin lähiviikkoina kirjoittamaan muutaman kuvallisen kertomuksen. Tämä teksti pysyy jonkun aikaa pysyvänä nostona.

Rannikkoreittipyöräily 4: Raasepori (Hanko, Tammisaari) ja Leipyöli

Aurinkoiseen Hankoon saavuimme lähes tyyneltä mereltä perjantai-iltapäivänä n. klo 16. Matka Bengtskärin majakalta kesti noin puolitoista tuntia.

10_Editoitu.00_01_03_17.Still111

Itä-satamasta pyöräilimme kaupungin keskustan sivuitse runsaan kilometrin päässä olevaan viihtyisään majoitukseemme eli Bed & Breakfast Villa Garboon. Huone oli hyvä ja erityisesti aamiainen sai kehumme.

Lähellä olevaan kaupungin keskustaan lähdimme kävellen, ensisijaisena tavoitteena oli löytää hyvä ruokapaikka mutta katselimme myös hieman ympärillemme kaupungissa.

Rannan monista ravintoloista valitsimme Origon. Sattumalta tämä oli myös se paikka, jossa oli Hanko Soul Jazz -viikonlopun konserttitapahtuma. Majapaikassamme oli esite ja ohjelma viikonlopun tapahtumista. Viikon pyöräilyreissua suunnitellessani olin huomioinut tämän tapahtuman. Sen varaan emme lopulta laskeneet mitään, koska jossain vaiheessa netissä oli ilmoitettu, että tapahtuma on peruttu coronan takia.30_Editoitu.00_04_09_02.Still074

Minä ja Merja jäimme ravintolaan joksikin aikaa kuuntelemaan jazzia. Sieltä suunnistimme kuitenkin myöhemmin toiseen paikkaan eli Pub Grönaniin. Olin nähnyt netissä, että paikassa soi irlantilaismusiikki. Ahvenanmaalainen O’Really olikin erittäin mukavaa kuunneltavaa hienosti sisustetussa ympäristössä.

Aila ja Hannu olivat lähteneet Origosta aikaisemmin hakemaan polkupyöriä, koska he halusivat nähdä meren rannalta komean auringonlaskun. Me ihailimme auringonlaskua kävellessämme Pub Grönaniin.

IMG_20200814_221055_1

Näkymä sataman suuntaan vähän myöhemmin illalla

Seuraavana aamuna lähdimme polkemaan kohti Tammisaarta. Ensin halusimme kuitenkin vielä katsella Hangon keskustan nähtävyyksiä, joita olivat mm. Hangon kirkko, vesitorni, Casino, rantabulevardin komeat huvilat jne.

Puolen päivän maissa olikin sitten mukava poiketa tauolle hieman keskusten ulkopuolella olevaan Neljän Tuuleen Tupaan. Ravintola sijaitsee hienolla paikalla rantakallioilla, meitä ei nyt yksikään tuuli haitannut mistään suunnasta.

Pian Neljän Tuulen Tuvan jälkeen osuimme oikeastaan vähän sattumalta (vaikka tiesin tällaisen kohteen olemassaolosta) näyttävälle neuvostomonumentille ja 528 neuvostosotilaan hautausmaalle.

Sotahistoriasta kiinnostuneille löytyy Hangonniemeltä useita muitakin kohteita kuin neuvostomonumentti. Hangon rintamamuseon me ohitimme, koska pyörätie kulki melko vilkasliikenteisen tien ’väärällä’ puolella. Sen sijaan näimme useasta kohtaa ns. Harparskog-linjan panssariesteiden jäänteitä.Editoitu.00_24_14_03.Still109Editoitu.00_25_50_18.Still105

Kymmenkunta kilometriä ennen Tammisaaren keskustaa poikkesimme välipalalle pieneen ravintolaan nimeltä Villa Kosthåll.Editoitu.00_25_40_12.Still104

Matka jatkui hyväkuntoisia teitä pitkin aivan rannikon tuntumassa, pienen lenkin teimme myös aivan meren rannalle. Puolessa väliä matkaa ylitimme Hangon-Tammisaaren pikatien ja jouduimme hetkeksi varsin huonolle tielle.

Editoitu.00_26_20_02.Still103

Lyhyen matkan ajan jouduimme polkemaan myös Hanko-Tammisaari -tien laitaa. Kolme kilometriä ennen Tammisaarta alkoivat hyvät pyörätiet.

Vaikka olimme Hangon majoituksen jälkeen pitäneet useampiakin taukoja, niin Tammisaaren majoitukseen saavuimme jo noin klo 16, päivän pyöräilymatkaksi tuli vajaat 50 km. Majoituksemme sijaitsi aivan Tammisaaren keskustan ja vanhankaupungin sekä rannan vieressä. Polkupyörät saimme mukavasti vietyä takapihalle läpi kahden huoneen huoneiston.

12_Editoitu.00_10_22_01.Still110

Motellista oli näkymää myös merelle.

Tammisaaren useimmat varteenotettavat ruokapaikat näyttivät sijaitsevan rannalla. Monessa niistä näytti lauantai-iltana olevan melko vilkasta ja jopa täyttä. Emme päässeet sisälle Tammisaaren ilmeisesti maineikkaampaan ravintolaan eli meren ympäröimään ravintola Knipaniin.15_Editoitu.00_01_53_02.Still103

Lopulta rannaltakin löytyi hyvä ruokapaikka (listalla muutakin kuin pizzaa) eli ravintola GH Fyren, sisällä oli myös musiikillista viihdettä.

Illallisen jälkeen kävelimme jonkun aikaa vanhassa kaupungissa. Kirkon ja torin kautta palasimme motelliimme, jossa istuimme vähän aikaa ravintolan puolella. Olisi ollut mukavaa, jos täälläkin olisi sellainen keski-eurooppalainen tapa, että huoneeseenkin voisi viedä jotain. Loppuilta vietettiin huoneessa omia eväitä nauttien ja korttia pelaten.20_Editoitu.00_07_03_24.Still107

Aamulla lähdimme hyvissä ajoin liikkeelle kohti seuraavaa majoitusta, jonka olimme varanneet Leipyölin maatilamajoitukseen.25_Kannyt.00_06_12_17.Still002 Tammisaaresta lähtiessämme saatoimme taas ihailla kaupungin komeita Kråkholmen saaren kautta kuljettavia siltoja, joissa pyöräilijät on huomioitu hienosti.30_Editoitu.00_12_17_23.Still11130_Editoitu.00_13_11_16.Still112

Virallinen rannikkoreitti johti meidät Prästkullaan ja sen kartanon viereen. Vaikka kartano on täysin yksityisomisteinen, niin hiukan sitäkin piti päästä kuvaamaan.

Reitin merkittävin kylä on Tenhola. Mitään varsinaista välipalapaikkaa kylässä ei näyttänyt olevan maanantaipäivällä auki. Kiinni olevan ravintolan terassilla pääsimme nauttimaan pienet kaupasta hankitut välipalat.20_Editoitu.00_02_16_08.Still119

Tenholan jälkeen merkitty reitti ristesi pari kertaa pikatien yli ja pieni matka piti kulkea vilkkaahkon liikenteen seassa. Rannikon tuntumassa kulkeva kylätie oli paikoin melko kuoppainen (”nimismiehen kiharaa”), mutta oli pääosin aivan mukavaa poljettavaa.

50_IMG_20200816_141951

Tällainen taukopaikka matkan varrelta sentään löytyi

Leipyölin tila oli erittäin onnistunut majoituslöytö. Se sijaitsi hieman sivussa Rannikkoreitistä Perniön suuntaan. Ennen Salon Matildaa majoituspaikkavalikoima oli erittäin heikko.

Yllä kuvatussa talossa olimme neljän hengen tilava huoneessa. Alakerrassa on iso oleskelutila. Taloon olisi mahtunut enemmänkin majoittuvia, mutta me olimme ainoat. Saunakin meille lämmitettiin ja nautimme maittavan ja monipuolisen illallisen.

Leipyölin jälkeen suunnistimme jo alkumatkalla tutuksi tulleeseen Mathilden ruukkikylään ja sieltä Teijon keskustan kautta Kirjakkalan Ruukille, jossa majoituimme ennen Salon Halikkoon palaamista. Ruukkikylistä kirjoitin jo tämän juttusarjan ykkösosassa. Viikon pyöräilyn kokonaismatkaksi tuli noin 350 km.

75_IMG_20200817_113003

Ylönkylässä poikkesimme pieneen itsepalvelumyymälään.

80_Editoitu.00_09_10_19.Still127

Rannikkoreittipyöräily 3: Taalintehtaalta merimatkojen avulla Hankoon

Sää on suosinut meitä elokuisella pyöräilyreissullamme. Yksi saderintama kulki ylitsemme, mutta mukavasti sen ylitys osui yöaikaan. Taalintehtaalla alkoi sade illalla ja aamulla ilma oli raikas ja aurinkoinen. Teimme Taalintehtaalla vielä pienen kävelyretken nähtävyyksille (ks. juttua n:o 2) ja 14.8. puolenpäivän jälkeen lähdimme pyöräilemään kohti Kasnäsia. Siellä oli varattuna seuraava majoituksemme. Päivään sisältyi kaksi lauttamatkaa. Näitä tulisi lisää, kun jatkoimme matkaa Kasnäsistä eteenpäin sseuraavana päivänä.

Taalintehtaalta eteenpäin pyöräillessämme saimme ihailla monia hienoja merenrantamaisemia. Merkittävä kohde oli Lövön silta. Silta on valmistunut vuonna 2011 ja sen pituus on 473 m.

 

Pian Lövön sillan jälkeen käännyimme pois päätieltä ja suuntasimme Svartnäsin satamaan.

Svartnäsista kuljimme kymmenen minuutin lauttamatkan Högsåran saarelle.

Högsåran kehutaan tarjoavan matkailijoille saaristolaisidylliä parhaimmillaan. Ja vaikka saari on pieni, näimme siitä vain pienen osan. Hörsåran mainostetuin paikka lienee Farmor’s Cafe. Miljöö oli todellakin viihtyisä, siellä nautimme pienet välipalat.

32_IMG_20200813_121312

Rauhallisilla kyläteillä oli erittäin miellyttävää pyöräillä, tosin kerran piti väistellä tiellä olevia lehmiä:35_IMG_20200813_125748

”Mökkikylä” Högsåran lauttasatamassa:36_IMG_20200813_130706

Kasnäsiin saavuimme hyvissä ajoin iltapäivällä. Ruokailun lisäksi ehdimme mm. käyttää kylpylän palveluita ja pelata pienoisgolfia. Majoitusmökkien vieressä oli kallioinen luontopolku, jonka myös katsastimme.

20_Editoitu.00_30_41_06.Still14020_Editoitu.00_32_10_01.Still13820_Editoitu.00_33_36_07.Still137

Kasnäsin jälkeen seuraava yöpymisemme oli varattu Hankoon. Keskikesällä Kasnäsistä on suora lauttayhteys Hankoon, elokuun puolivälissä tätä yhteyttä ei enää ollut. Toisaalta halusimmekin tehdä matkan avomerellä olevan Bengtskärin majakan kautta. Alunperin riskinä tälle suunnitelmalle olivat sääolot, huonolla säällä veneet eivät olisi lainkaan kulkeneet. Jos emme olisi päässeet majakalle, niin olisimme olleet hieman ongelmissa, koska maata pitkin pyöräillen matka olisi ollut turhan pitkä Kasnäsista Hankoon. Sääolot suosivat meitä kuitenkin edelleen, meri oli yhteysalus-/venematkoillamme lähes tyyni ja aurinko paistoi.

Lähdimme ensimmäiselle puolen tunnin merimatkalle noin kello 10 aamulla. Tämä matka oli maksuton.30_IMG_20200814_10043436_Editoitu.00_02_03_03.Still114

Rosalassa meillä oli hieman aikaa tutustua viikinkikylään (sisälle varsinaiselle alueelle emme menneet).

Vene Bengtskäriin lähti n. klo 12.50. Samalla ymmärsimme, miksi reissu piti varata etukäteen; vene ei ollut kovin suuri (tosin majakkasaarelle taisi ajaa samoihin aikoihin toinenkin vene). Pyöräpaikkojen määrä on aluksessa rajoitettu, pyörämme lastattiin veneen katolle.

Matka majakkasaarelle kesti noin tunnin. Jo veneessä ja myös saarella pari ihmistä totesi, että hän ei uskonut näkevänsä siellä pyöräilijöitä.86_CanonVa.00_12_11_06.Still024

Majakka on pohjoismaiden korkein (52 m). Kiipesimme ylös aivan majakan valolähteen viereen. Majakassa on myös kahvila ja majoittumismahdollisuus. Sisustus koostuu museosta.65_Editoitu.00_33_28_01.Still090

Loppuvaiheessa portaat olivat jyrkät ja paikoin ahtaat. Näköalat ylhäältä olivat hienot.

Mielenkiintoinen prosessi oli saada polkupyörät majakan viereltä Hankoon menevään yhteysalukseen. Kallioisella reitillä osan matkasta pyöriä piti nostella tai kantaa. Tällaisessa tilanteessa täytyy olla tarkkaan selvillä milloin seuraava vene lähtee, tavaroiden ja pyörien siirtämiseen on varattava aika paljon aikaa.75_IMG_20200814_140531

85_Editoitu.00_15_34_12.Still106

87_Editoitu.00_16_34_20.Still111

Pyörät saatiin aika mukavasti veneen keulaan

90_Insta.02_20_46_03.Still047

Veneessä minun piti kaivaa koko tekniikkavarastoni esiin, koska 360-kamerani asetukset temppuilivat. Tämän takia majakkasaaren videokuvaukset epäonnistuivat osittain.

95_Editoitu.00_17_41_07.Still112

Hienot merimatkat päättyivät hyvissä ajoin perjantai-iltapäivällä Hangon venesatamaan.

Suorinta tietä kahden päivän pyöräilymatkan pituudeksi olisi tullut vain noin 17 km, mutta me pääsimme Högsåra- ja Rosalapoikkeamisten takia noin 30 kilometriin. Kokonaispyöräilymatkamme oli Hankoon saapuessamme noin 150 km. Vaikka oli corona-aikaa, niin Hangossa pääsimme hieman osallistumaan paikalliseen kaupunkifestivaaliin, siiitä lisää seuraavassa jutussa.

Rannikkoreittipyöräily 2: Strömman kanavalta Kemiöön ja Taalintehtaalle

Nukuttuamme hyvin Mathildedalin B&B Sypressissä lähdimme aamulla polkemaan Salon puolelta kohti Kemiönsaarta. Virallinen rannikkoreitti ohjasi meidät jälleen metsäisille poluille. Salon ja Kemiönsaaren rajalla olevalle Stömman kanavalle oli matkaa viitisen kilometriä. Alkumatka oli hiekka- tai sorapintainen autotie, mutta loppua kohden ajettiin kumpuilevassa maastossa lähes polkumaisella, ruohoisella ja kapealla reitillä. Metsätiellä oli jokunen pehmeämpi kohta, mutta valtaosin reitti oli hyvin kovapintainen ja siksi helposti poljettavissa.

Strömman kanavan vanha osa on otettu käyttöön 1840-luvulla. Wikipedian mukaan Museovirasto on määritellyt kanavan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se on Suomen ainoa paikka, jossa voi havaita ilman apuvälineitä selvästi vuorovesi-ilmiön. Kanavan ylittää Suomen ensimmäinen rullasilta, joka korvattiin 1897 teräksisellä kääntösillalla.10_Editoitu.00_28_32_17.Still058

Uusi kanava rakennettiin 1960-luvulla, sen ylittää teräksinen läppäsilta.

Siltojen välissä on pieni saari. Saarella on kehuttu Vuorovetten kioski, joka valitettavasti oli kiinni; jäätelöt olisivat kyllä maistuneet.

Strömman kanavalta oli matkaa Kemiön keskustaan alle kymmenen kilometriä.

Kemiöstä on vuonna 2009 tullut osa Kemiönsaarta, asukasluku oli runsas 3000. Kemiön keskustassa ajoimme pienen lounaspaikan pihaan. Paikka ei tainnut vielä olla varsinaisesti auki, mutta kun olimme parkkeeraamassa pyöriämme, omistaja saapui paikalle. Hän lupasi järjestää meille kaiken mitä halusimme; lopulta söimme jäätelöt ja joimme kahvit tai teen.

Kemiöstä eteenpäin meillä oli mahdollisuus valita useampia pyöräilyreittejä. Päivän päätetavoitteena meillä oli Taalintehdas. Kun kerran olimme pyöräilemässä pitkin rannikkoreittiä, valitsimme pisimmän reitin eli pääasiassa aivan rannan vieressä kulkevan 44 kilometrin reitin. Kemiön kirkon vierestä ajoimme kohti Pedersåta.Kemiönsaari3  Noin kymmenen kilometrin kohdalla päällyste loppui.

Reittivalinta oli varmastikin oikea, reitti oli hyvin viihtyisä ja vähäliikenteinen.

Matkalla bongasimme mm. hienon kyläkahvilan, joka oli sijoitettu vanhaan koulurakennukseen (Brännbodan kansakoulu). Paikka oli mielenkiintoisesti sisustettu vanhaan pihapiiriin, ympärillä oli paljon vanhaa esineistöä.

33_Editoitu.00_20_18_05.Still118

37_Editoitu.00_21_10_01.Still120

Vaikka olimme valinneet pitemmän reitin, saavuimme Taalintehtaalle jo ennen kello 16. Taalintehtaalle tullessamme olimme jo ylittäneet sata kilometriä kokonaismatkassa.10_Insta.00_51_03_21.Still038  Yövyimme viihtyisässä Strandhotellissa.13_Editoitu.00_25_05_16.Still121

20_Editoitu.00_26_09_11.Still122

Hotellista on merinäköala, kuvassa näkyvät satama ja mm. ravintola Portside (vaalea rakennus minun ja Ailan välissä),    Majoittumisten ja suihkujen jälkeen lähdimme syömään tähän ravintolaan.

21_Insta.00_56_00_08.Still03923_Editoitu.00_09_03_13.Still131

Taalintehtaassa tutustuimme jo reissumme neljänteen ruukkikylään, tehdashistoria ulottuu aina 1600-luvulle. Illallisen jälkeen katselimme hieman vanhaa ruukkiympäristöä. Sen katselua jatkoimme myös seuraavana aamuna ennen lähtöämme kohti Hörsåraa ja Kasnäsiä (näistä tulee kuvia ja tekstiä seuraavassa jutussa).

29_IMG_20200812_191131

Hiiliuunit

35_IMG_20200813_092245

Masuuni

37_Editoitu.00_14_04_21.Still136

38_Editoitu.00_13_43_22.Still135

Masuunilammen ympäristössä on lyhyempiä ja pitempiä luontoreittejä

40_IMG_20200813_093732

Hotellin vieressä on puisto.

Rannikkoreittipyöräily 1: Kolme ruukkikylää

Lähdimme neljän hengen voimin pyöräilemään Rannikkoreitille tiistaina 11.8.2020 Halikon Vaskiolta. Reitti alkaa virallisesti Salon keskustasta, me liityimme varsinaiselle reitille Salon keskustan eteläpuolella ajettuamme ensin Halikon keskustan läpi. Päivän pääkohteemme oli Mathildedal ja sen ruukkikylä, jonne oli varattu ensimmäinen yöpymisemme. Menomatkalla kuljimme Kirjakkalan ja Teijon ruukkikylien kautta, mutta vasta viikkoa myöhemmin paluumatkalla yövyimme Kirjakkalan Ruukilla (alla olevassa kuvassa oikealla toiseksi ylimmäisin täplä).01_Editoitu.00_44_19_05.Still072 Toisena päivänä pyöräilimme Salosta Kemiönsaareen Stömman kanvavan ja Kemiön kirkonkylän kautta Taalintehtaalle. Siellä on myös vanhoja ruukkirakennuksia, mutta näistä juttua ja kuvia seuraavassa Rannikkoreittijutussani.

Kirjakkalan, Teijon ja Mathildedalin ruukit kuuluvat kaikki Teijon Ruukkikylät -kokonaisuuteen. Ruukkikylistä ja luontokohteista löytyy runsaasti tekstiä monelta nettisivulta, ks. mm. www.teijo.fi. Kirjakkalan Ruukkikylä majoituksineen sijaitsee rauhallisen metsäisen tien varrella Teijon kansallispuiston laidalla.

Ruukin majoitustilat ovat vanhoissa hirsitaloissa, meidän majoituksemme oli Kjällman&Laakso -talossa.08_IMG_20200817_194142Kirjakkalan alue on merkittävä historiansa, luontokohteiden ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien takia. Allaolevissa kuvissa oikealla ns. insinööritalo, jossa on alueen vastaanotto. Pieniä siltoja alueella on useita.

20_Editoitu.00_40_13_12.Still109

Puroon vettä tulee Hamarinjärvestä 300 vuotta sitten rakennetun padon kautta.

Luontopoluilla voisi viettää paljonkin aikaa, mutta me keskityimme vain historiallisiin rakennuskohteisiin sekä lähellä olevan Teijon keskustan anniskelupaikkoihin.

Teijolla on yli 330-vuotinen ruukkihistoria.10_IMG_20200818_105046

12_Editoitu.00_07_37_06.Still041

Kirjakkalan suunnasta saapuessamme näimme ensin Teijon kyläkaupan, jonka hyviin palveluihin tutustuimme paremmin vasta viikon päästä paluumatkalla

Teijolla asuu yli 700 ihmistä ja kesällä väkimäärä kaksinkertaistuu. Elokuun toisen viikon alussa osa paikoista oli jo kiinni. Rauhallisuuteen vaikutti varmasti myös korona, vaikka lehdissä oli kerrottu kesän vilkkaasta turistisesongista. Paluumatkallamme maanantaina 17.8 Teijon kylän ainoa auki ollut ruokapaikka taisi olla Teijon Arkki.25_Insta.06_19_15_03.Still056 Arkkiin ehdimme juuri ja juuri edulliselle lounaalle (vähän ennen klo 14). Huomasimme tämän Mathildassa, josta jouduimme lähtemään kiireellä. Kiirettä piti pitää senkin takia, että Kirjakkalan majoitukseen oli saavuttava klo 15 mennessä. 30_Editoitu.00_25_15_05.Still096Teijon masuuni ravintoloineen oli kiinni, mielellämme olisimme tutustuneet myös siihen ja mahdollisesti myös nauttineet siellä myöhemmin illalla kahvilan antimista. Nyt meidän piti käydä kyläkaupasta ostamasta illallisruoat (makkarat) ym. ja grillata itse. Kyläkaupassa oli sentään mukava terassi.

IMG_20200817_211350Teijon kylän nähtävyyksiä masuunin lisäksi ovat mm. kartano, kyläsauna ja Suomen pienin kivikirkko:

Mathildedal (suomeksi Matilda on esitteen mukaan, kuuluu myös Saloon) on noin 130 asukkaan hyväntuulinen ja eläväinen kylä (https://visitmathildedal.fi/). Matkailusesonki näytti olevan lopuillaan jo elokuun toisella viikolla, mutta vilkkaampaakin kait kesällä on ollut, koska kyläravintola Terhosta sekä vieressä olevasta panimon myymälästä olivat paikalliset oluet loppuneet.

10_IMG_20200811_164613

Mathildedalissa yövyimme B&B Sypressissä neljän hengen huoneessa; aivan hyvä majoitus keskeisellä paikalla.

15_IMG_20200811_172944

Kyläravintola oli aivan majoituksemme vieressä.

20_IMG_20200811_173003

Matildan viihtyisä puistotie vie meren rannalle ja Ruukin Krouville:

23_IMG_20200811_193743

Reissumme ensimmäisenä päivänä soimme taustalla näkyvässä Kruukin Krouvissa hyvät pihvit.

Vähän valitettavaa oli se, että ravintola Ruukin Krouvin tarjoilija unohti tuoda meille pyytämämme laskun. Sitä piti mennä lopulta ravintolan sisältä pyytämään. Halusimme illalla jatkaa kävellen viihtyisän ja mielenkiintoisen ruukin alueen ympäristön katselemista lisää.

21_Editoitu.00_12_29_21.Still043

Alueella voi kahdessakin paikassa katsella alpakoita.

22_IMG_20200811_17445725_IMG_20200811_194105

Minkälaisia pyöräteitä Salosta Mathildedaliin?

Salon kaupungin alueella Rannikkoreitin pyörätiet ovat hyviä ja pääosin päällystettyjä.

Reitin varrella on paljon viittoja, mutta parissa kohdassa ne olisivat voineet olla parempiakin tai toisella tavalla sijoitettuja. Yhden hiekkaisen kävelytien päätyttyä valitsimme kadun toiselta puolelta pikkutien, joka johti meidät parin kilometrin verran vikareitille.  Oikea reitti olisi kyllä jatkunut kadun toisella puolella, mutta meidän olisi pitänyt jatkaa katua pitkin ehkä viitisenkymmentä metriä oikealle.  Vähitellen tie kapeni voimakkaasti ja huomasimme, että olimme varmastikin väärällä reitillä. Tämän vahvisti viereisen talon pihalla ollut naishenkilö, joka kertoi, ettei hänkään oikein tiedä, miten se reitti sielläpäin menee.

Myöhemmin oikeakin reitti muuttui soratieksi ja Pohjankylän kohdalla kohtasimme komean rautatien ylittävän sillan.04_Editoitu.00_52_25_16.Still087 Sillan ylityksen jälkeen ylitimme vilkasliikenteisen Perniöntien ja parinsadan metrin päästä käännyimme metsäiselle soratielle, joka kyllä välillä muuttui myös päällysteiseksi. Parin kilometrin päästä löysimme Lehmirannan lomakeskuksen, jossa pidimme pienen nautiskelu- ja lepotauon. Olimme polkeneet siinä vaiheessa n. 30 km (Salon keskustasta matkaa olisi noin 15 km).

Lomakeskuksen jälkeen matka jatkui pääasiassa hyvin metsäisillä teillä tai melkeinpä poluilla. Pyöräily oli kuitenkin ihan mukavaa, koska pinta oli enimmäkseen kova ja melko tasainen.

21_Editoitu.00_36_21_18.Still125

24_Editoitu.00_47_31_09.Still073

Mäki Kirjakkalan Ruukin kohdalla

Kirjakkalan Ruukkikylän jälkeen ajoimme hyväkuntoista maatietä pitkin Teijon kautta Mathildedaliin. Teijon kohdalla oli myös pätkä pyörätietä.

Mathildedahlista virallinen rannikkoreittitie vei jälleen metsäisille poluille, siitä kuvia seuraavaan juttuun.

(Jutun kirjoittaja ja kuvaaja Hannu Rintanen, still-kuvaus myös Merja Rintanen, Aila Kangas ja Hannu Kivimäki.)

Uusi vuosi ja uudet seikkailut edessä (jos korona ei estä)

Tämä oli alkuvuoden 2020 pysyvä nosto, uusi on tehty 19.8.2020, mukana on useita kariutuneita suunnitelmia)

Pikapäivitys: Tämän pysyvän alkunoston jälkeen löytyy uusi juttu; koronasta huolimatta olemme tekemässä suunnittelemaamme polkupyöräretkeä Välimeren rannoille (tosin valitettavasti vain virtuaalisesti).  Uudet päivitykset 21.5.20., seuraavat 25.5, 31.5 ja 7.6 sekä tässä vaiheessa viimeinen 15.6.

Pikapäivitys 7.4.2020: Kaikki Kaukasus-reissun videot löytyvät nyt Videolistat-valikkoa klikkaamalla.

Korona-viruksen takia pitkästä aikaa viimeiseksi ulkomaalaiseksi matkailutapahtumaksi taisi jäädä Tampereen Elokuvajuhlat. Tapahtuma ehdittiin pitää pari viikkoa sitten juuri ennen kokoontumisrajoitusten voimaantulemista. Elokuvamatkallamme pääsimme noin 45 maahan, katsottua tuli 18 näytöksessä noin 110 lyhyttä (joukossa pari pitempääkin) elokuvaa. Loppuvuonna toivottavasti toteutuvasta Pikavuoromatkamme kohteesta eli Afrikastakin oli mukana kymmenkunta maata. Kevään ja alkukesän lähes valmiit matkasuunnitelmat piti hylätä, nyt on alkanut melkoinen hotellien ja muiden varausten peruutusrumba.IMG_20200304_160012

Pikapäivitys 14.2.20: Vaikka mitään pitempiä reissuja meillä ei ole tai ole ollut menossa, niin kaikenlaista puuhaa ja menoa on ollut jatkuvasti. Reissumme ovat Helsingin Matkamessujen jälkeen rajoittuneet muutamaan Tampere-käyntiin. Näihin on sisältynyt mm. ruokailua kavereiden kanssa sekä yksi teatterikäyntikin (Juhannustanssit TTT:ssä). Nokiallakin on käyty anniskelupaikoissa. Lähiviikkoina aikaa vietetään mm. Tampereen elokuvafestareilla ja Tallinnan musiikkiviikolla. Valtaosa viime viikkojen ajastani on mennyt ensi kesän pitkän pyöräilyreissun majoitusten varaamiseen ja muuhun suunnitteluun. Seitsemän maan alueelle ulottuvan reitin varrelta on hyvä etukäteen tutkia, mitä kaikkea monista mahdollisista kohteista on mahdollisuus bongata – nähtävää ja koettavaa on valtavasti. Reittien valinnassa pitää erityisesti ottaa huomioon se, että Keski- ja Etelä-Euroopassa maasto on hyvin vaihtelevaa ja varsinaisia pyöräteitä ei ole kaikkialla.

Matkamessut Helsingissä muutama viikko sitten olivat hyvin mielenkiintoiset ensisijaisesti Maata pitikin matkailu-teeman takia. Varsinaisia uusia matkoja sieltä emme varanneet, mutta loppuvuoden Pikavuoro maailman ympäri -linja-automatkoista saatiin lisätietoa ja vahvistuksia. Syksyllä matkailemme bussilla ilmeisesti Irlantiin ja loppuvuonna/vuodenvaihteessa seikkaillaan Afrikassa.

Päivitys tammikuun alkupuolella:

Nyt vuoden 2020 alkajaisiksi pitää muuttaa tätä blogin pysyvää aloitusnostoa. Vuoden 2018 lokakuusta viime vuoden lokakuuhun olimme reissun päällä yhteensä puoli vuotta. Tästä vuodesta on tulossa rauhallisempi, vaikka uusia suunnitelmia on kyllä monenlaisia. Tällä viikolla ollaan matkamessuilla, mutta sieltä haemme ehkä virikkeitä enemmän vuodelle 2021. Keväällä ei ole pitkiä reissuja, sen sijaan monenlaisia tapahtumareissuja on Tallinnaan, Helsinkiin ja tietenkin Pirkanmaan alueelle. Kesän polkupyöräreissu on jo varsin pitkälti suunniteltu. Tarkoituksena on pyöräillä läpi Sveitsin, Rhonen jokilaakso sekä koko Ranskan Välimeren rannikko. Matkalla ”bongataan” muutama Euroopan pikkumaa eli Lichtenstein, Monaco ja Andorra. Junaa joudutaan välillä jonkun verran käyttämään. Matkamessujen pääteeman mukaisesti pyrimme tänäkin vuonna kulkemaan enimmäkseen maata pitkin. Pikavuoro maailman ympäri-linja-auto tekee seuraavan reissun ilmeisesti vasta aivan loppuvuonna, kohteena on Afrikka. Eurooppapyöräilyn lisäksi harrastamme varmaan myös kotimaan matkailua polkupyörillä. Viime vuonna saaristossa kuljettiin sekä polkupyörillä että Aina-laivalla, tänä vuonna toteutuu ainakin Aina-laivareissu.

Virtuaalimatka on päättynyt

Päätän nyt lyhyesti tämän muutaman artikkelin pituisen virtuaalimatkan kuvauksen, tai paremminkin kuvauksen niistä suunnitelmista, jotka olisimme toteuttaneet ilman koronaa.

Sveitsissä olimme siis useamman päivän Zug-nimisessä kaupungissa. Sieltä pyöräilimme (tai ehkä lyhyen matkan saatoimme kulkea myös junalla) lähellä Sveitsin rajaa olevaan Maienfeldin kylään (Hotel Hirschen). Sieltä oli tarkoitus lähteä aamulla suhteellisen aikaisin ylittämään Liechtensteinin rajaa. Olisimme ensin polkeneet noin 20 km maan pääkaupunkiin Vaduziin. Siellä olisimme viettäneet puoli päivää mm. nähtävyyksiä katsellen ja ilmeisesti terasseja testaillen. Sää näytti kyseisenä päivänä olleen aika epävakainen ja lämpötilaltaan viileämpi, mitä Suomessa sää on ollut.

Vaduzista Itävallan Feldkirchiin on matkaa vain toiset 20 km. Liechtenstein on alle 40 000 asukkaan pikkuvaltio. Läntisenä rajana Sveitsin suuntaan on Rhein-joki ja itäinen puoli on hyvin vuoristoista Alppien aluetta. Reitti, jota olimme suunnitelleet ajavamme, on kuitenkin varsin matalaa seutua ja on hyvin helposti yhdessä päivässä kuljettavissa. Silloin, kun ei ole menossa vuoristoon, niin maassa ei tarvitse viettää aikaa enempää. Pääkaupunkiseudulla näyttää myös majoituspaikkoja olevan yllättävän vähän ja varsin kalliita vapaat hotellit taisivat olla.

Feldkirchenistä oli tarkoitus polkea noin 50 kilometrin päässä olevaan Lindauhun. Lindau on noin 25 000 asukkaan kaupunki Saksan Baijerin osavaltiossa Bodenjärven itäisessä päässä. Koska paluumatka Suomeen olisi näin jo alkanut, niin sieltä olisi voinut yrittää yhden päivän aikanakin matkustaa Travemundeen. Sieltä lähtee joka yö laiva Helsinkiin. Mutta kun meillä on Saksan junista ollut aikaisemmin huonojakin kokemuksia, niin päätimme että matkustetaan Saksan läpi rauhassa ja turvallisilla juna-aikatauluilla. Vaikka suurimmassa osassa Saksan merkittävimmistä kaupungeista olimme jo aikaisemmin käyneet, niin mm. Augsburg ei ole ollut vielä matkareitin varrella. Augsburg-yöpymisen jälkeen päätimme vielä yöpyä Leipzigissa. Travemundeen olisimme saapuneet lauantaina alkuillasta. Laiva olisi ollut Helsingin satamaan tänään maanantaina 15.6.

Korona siis esti tämän mielestäni erittäin mielenkiintoisen matkan. Aika on kuitenkin kulunut oikein hyvin näinkin, tekemistä on riittänyt tarpeeksi. Toivon, että voimme tehdä reissun vastaavalla reitillä ensi vuonna.

Viikko mahtavissa sveitsiläismaisemissa

Välimeren rannikolta, Montpellieriltä tarkoituksenamme oli matkustaa kesäkuun ensimmäinen päivä junalla Ranskan Annemasseen. Sieltä varattuun majoitukseemme (Ibis budget Annemasse Geneve) olisimme suunnitelman mukaan ehtineet hyvissä ajoin alkuiltapäivästä. Annemasse on muutaman kilometrin päässä Sveitsin rajasta ja Geneven ydinkeskustaankin olisi matkaa vain 10 kilometriä. Täten olisimme tämän päivän aikana hyvin ehtineet pyöräilemällä katsastaa kaupungin keskeisimmät nähtävyydet; Genevessä on varsin hyvä pyörätieverkosto (ehdin nämä jo tutkia aika tarkkaan Google Mapsin katukuvakartoilla).

Seuraavan majoituksen olin varannut edelleen Ranskan puolelle (Thonon Les Bains), vaikka pääosa päivästä oli tarkoitus pyöräillä Sveitsin puolella. Reittimahdollisuuksia tälle päivälle olisi ollut useita, mutta todennäköisemmin olisimme palanneet aivan Geneven keskustaan ja sieltä olisi jatkettu pyöräreittejä pitkin Geneve-järven länsi-/pohjoisrantaa Nyonin kaupunkiin ja sieltä laivalla takaisin Ranskan puolelle Yvoireen. Geneve-järvellä on useita järvilaivareittejä, nettisivujen mukaan laivoille pääsee helposti polkupyörilläkin, Yvoireen pääsisi myös Geneven keskustasta. Järven molemmin puolin on kuitenkin runsaasti nähtävää eli pyöräilyä kannattaa harrastaa mahdollisimman paljon.

Pyöräilemisen suunnittelu läpi Sveitsin oli erittäin mielenkiintoista mutta myös haastavaa. Tiheän ja ilmeisen hyvin suunniteltujen ja merkittyjen pyöräreittien runsaus loi reittien valinnalle paljon erilaisia mahdollisuuksia (ks. mm. https://www.schweizmobil.ch/en/cycling-in-switzerland.html ). Toisaalta mielenkiintoisia kohteita on runsaasti. Sveitsin maasto luo suunnittelulle myös erilaisia mahdollisuuksia. Mahdollisuus on valita myös vuoristopuolelle suuntautuvia reittejä. Erinomainen junaverkosto antaa mahdollisuudet valita joillekin osuuksille myös junaan hyppääminen pyörien kanssa. Lisää suunnitteluhaastetta luovat monenlaiset junalippuvaihtoehdot; pitäisi pohtia, että kannattaisiko käyttää Sveitsin omia Interrail-lippuvaihtoehtoja, koko Euroopan kattavaa Interrail-lippua tai sitten netistä tai asemilta ostettuja yksittäislippuja. Eri liput antavat eri mahdollisuuksia käyttää monia maisemajuna- ja järvilaivareittejä. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisempänä asiana suunnittelussa oli huomioitava se, että majoitukset Sveitsissä ovat kalliita. Tämän takia Sveitsin raja-alueilla kannattaa ensisijaisesti majoittua Ranskan puolella.

Sveitsin puolella alustava reittisuunnitelmamme muodostui seuraavanlaiseksi: Viimeisen Ranskan majoittumispaikkakuntamme Thonon Les Bainsin lähellä on laivasatama Evian Les Bainsissa. Sieltä meidän oli tarkoitus seilata järven pohjoispuolelle lähelle Lausannea. Päivän pyöräilyn pääkohteena olisi ollut Montreux. Järven eteläpuolelta sinne olisi päässyt suoremmin, mutta Ranskan puolella ei ole tällä alueella kunnollisia pyöräteitä.

Montreuxsta oli tarkoitus jatkaa junalla Lausannen kautta vähän korkeammalle alueelle sisämaahan. Polkupyörillä olisi kuljettu ainakin väli Fribourgista Berniin, jonne oli varattu seuraava yöpyminen (Marthahaus). Bernin jälkeen seuraava majoitus oli varattu Interlakeniin. Bernin ja Interlakenin välillä osa reitistä olisi ehkä kuljettu laivalla. Interlakenista löytyi yllättävän hyvin kohtuuhintainen (Sveitsin hintatasoon nähden) majoituskin (Hotel Blume / El Azteca, yön hinta 105 euroa).  Interlakenista oli tarkoitus tehdä lyhyt/lyhyitä maisemajunamatkoja alueen vuoriston kuuluisiin lomakyliin.

Tänään sunnuntaina (7.6.) ilman koronaa olisimme toista päivää Zug-nimisessä kaupungissa (Anstatthotel.ch Zug, hinta alle 100 euroa/yö). Tänne olisi tultu Interlakenista ensin osan matkaa vuorten yli junalla ja sitten polkien mm. Luzernin kautta. Zug olisi ollut kolme yötä tukikohtanamme. Sieltä olisimme tehneet retken mm. Zürichiin. Yhtenä päivänä oli tarkoitus tehdä myös junamatkoja vuoristoalueille tai Sveitsissä vähän laajemminkin.

Zug

Tässä kuvassa Zugin keskusta ja sen vierestä kulkeva rautatie näkyy kuvan vasemmassa alareunassa. Majoituksemme olisi ollut lähes rautatieaseman vieressä.

lähde https://www.zug-tourismus.ch/en/further-pages/webcams

Zugista lähtisimme pyöräilemään kohti itää, Sveitsin puolelle oli varattu vielä yksi majoitus. Keskiviikkona 10.6 oli tarkoitus polkea läpi Lichtensteinin majoittumaan Itävallan puolelle.

Lisää Euroopan pikkuvaltioita

Euroopan seitsemän pienintä valtiota ovat Vatikaani, Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra ja Luxemburg. Ennen tätä virtuaalista matkaa olimme vierailleet näistä kolmessa (Vatikaani, Malta ja Luxemburg). Tällä reissulla siirryimme Ranskan etelärannikkoa pitkin Monacosta Andorraan. Lichtenstein oli vielä reissun loppupään suunnitelmissa, joten San Marino olisi vielä jäänyt tältä kesältä vierailematta. Tämän jälkeen olisikin melkein kaikki Euroopan valtiot käyty (tosin euraasialainen Turkki lasketaan myös Eurooppaan kuuluvaksi ja siellä emme ole käyneet). Mutta ehkä sitten ensi vuonna nämä kaikki voisivat olla suunnitelmissa…?

Andorra on Euroopan kuudenneksi pienin valtio, mutta maan keskikorkeus on Euroopan suurin. Siksi piti heti luopua suunnitelmista, että matkaisimme sinne polkupyörillä. Kaikkiaan Andorraan kulkeminen on hiukan haasteellista, jos ei ole omalla autolla liikkeellä; maassa ei ole lentokenttää eikä rautateitä. Pyörät oli tarkoitus jättää Perpignan-nimisen kaupungin rautatieasemalle; netistä löysin tiedon, että asemalla olisi mahdollisuus saada säilytykseen polkupyörät. Toinen mahdollisuus olisi ollut kysyä mahdollisuutta jättää pyörät kahdeksi päiväksi hotelliimme (Ibis budget Perpignan Centre).

Kun talvella katselin reittejä ja mahdollisuuksia päästä Perpignanista Andorraan, löytyi kaksi mahdollista pääreittiä. Nyt kun katselin uudestaan näitä yhteyksiä, niin näyttää siltä, että varaussivustojen suositukset ovat osittain erilaiset, ainakin vuoroja on nyt osittain enemmän. Talvella suoraan Ranskan puolelta Andorraan vievä reitti näytti hieman epävarmalta, kun ainakin yksi juna-asema näytti olevan poissa käytöstä (talven takia väliaikaisesti?).  Matka olisi kannattanut tehdä siten, että ensin olisimme menneet melkoisen matkan bussilla ja sitten välillä lyhyt matka junalla (Latour-de-Carol-Enveith ’stä Andorre-L’Hospitaletiin). Kummatkin juna-asemat ovat noin puolentoista kilometrin korkeudella vuoristossa. Latour-de-Carol-Enveithin asema on maailmassa melko poikkeuksellinen kait siksi, että siellä kohtaavat erilevyiset raiteet. Sinne pääsisi myös kiertämällä Ranskan Toulousen kautta ja myös Espanjan puolelta Barcelonasta. Joka tapauksessa loppumatka olisi tehtävä bussilla. Tämä Pepignan-Andorra -välin bussi-juna-bussimatka olisi kestänyt yli seitsemän tuntia.

Talvella Andorra-osuutta miettiessäni olin päätynyt siihen, että meidän varmaan kannattaisi menomatkalla käyttää Barcelonan kautta kulkevaa reittiä. Vasta paluumatkalla voisimme yrittää tulla suoraan Andorran-Ranskan rajan yli takaisin Perpignaan. Näinä päivinä Perpignanista Barcelonaan pääsee junalla alle puolessatoista tunnissa ja sieltä bussilla Andorraan noin kolmessa tunnissa. https://www.rome2rio.com -sivusto näytti nyt tosin vain kahta päivittäistä junavuoroa ja nekin vasta iltapäiväksi. Talvella kulki kyllä joku aamuvuorokin, mutta onko korona nyt supistanut Ranskan ja Espanjan välisiä junavuoroja.

Tarkoituksenamme oli päästä mahdollisimman aikaisin iltapäivällä Andorraan ja olla yksi yö Hotel de l’Isardissa hintaan 60 euroa/yö (tällä hetkellä näyttäisi majoitushinta olevan halvimmillaan vain 47 euroa kahdelle hengelle (korona-alennus?)). Maan pääkaupunki Andorra la Vella on noin 20 000 asukkaan pieni, mutta mielenkiintoinen kaupunki.Andorra270520

Kuva: https://fi.bergfex.com/sommer/andorra-la-vella/webcams/c13987/

Andorran jälkeen palaamme takaisin samaan Perpignan-majapaikkaamme kuin missä yövyimme ennen Andorraa. Perjantaiaamuna oli tarkoitus taas lähteä liikkeelle kohti itää mahdollisimman lähellä Välimeren rantoja pyöräillen. Seuraava majoitus oli varattuna Beziers-nimiseen kaupunkiin. Perpignan ja Beziers -välillä on pyöräreitti paikoin hieman arveluttava, mutta Beziersistä Montpellieriin näytti olevan pääosin hyvä pyörätie. Ilman koronaa olisimme tänään sunnuntaina vielä Montpellierissä, tänne olimme varanneet majoituksen kahdeksi yöksi. Tavoitteena oli tutustua kaupunkiin ja lähiympäristöön paremmin kuin muihin kaupunkeihin Välimeren rannikon tällä puolella Ranskaa.Montpellier310520

Kuva: https://www.montpellier.fr/150-webcam-montpellier.htm

Montpellieristä oli tarkoitus jatkaa matkaa (huomenna) maanantaiaamuna junalla kohti Sveitsin rajaa.

Lämpimiä päiviä Ranskan Rivieralla

(Kirjoitettu maanantaina 25.5 aamulla, virtuaalisesti olisimme nyt Cannesissa). Ilman koronaa olisimme näinä päivinä viettäneet mielenkiintoisia, lämpimiä päiviä Ranskan Rivieralla. Jatkuvasta aurinkoisesta ja helteisestä (tai lähes helteisestä) säästä huolimatta emme olisi makoilleet rannoilla.

Torstaina 21.5 matkasimme junalla kolme tuntia polkupyörien kanssa Marseillesta Nizzaan, jossa majoitumme kolme yötä Studio 250m mer Luxe Nice -apartementissa. Junalla saavutaan keskelle kaupunkia. Asemalta on hyvä ensin pyöräillä pientä alamäkeä pitkin Välimeren rantaan noin kilometrin verran. Tällöin päästään hyvälle pyörätielle ja kun poljetaan runsas kaksi kilometriä länteen käännytään sisämaahan päin. Tämän jälkeen noustaan yli 300 metrin matkalla parikymmentä metriä ja päästään mukavan näköiseen apartement-majoitukseen. Täällä olisimme viettäneet kolme yötä. Majoitus maksaa alle 70 euroa / yö, mikä on Nizzassa aika edullista, vaikkakin aamiainen pitää tehdä itse. Etuna on tietenkin se, että kaikki, yli puolentoista viikon likaistamat vaatteet saadaan pestyä helposti. Heti torstai-iltana oli tarkoitus tutustua kaupunkiin ja samalla käydä lähikaupassa ostoksilla (Carrefour). Aivan kaupungin keskustaan pääsee mukavasti raitiovaunulla, jonka reitti kulkee lähellä rantaa. Nizzan keskusta-alueella on asukkaita noin 350 000.

Perjantaiaamupäivällä olisimme jälleen olleet suuntaamassa kaupungin ydinkeskustaan. Päivän pääkohde olisi kuitenkin noin 20 kilometrin päässä sijaitseva Monaco. Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio. Monacossa on asukkaita vain runsas 30 000, mutta se ja sen yksi hallintoalue Monte Carlo ovat maailmalla erittäin tunnettuja. Ensisijaisesti mainitaan Monte Carlon kasino sekä formula 1:n katukisa ja rallikilpailut. Suunnitelmissamme olimme ajoittaneet reissun tänne toukokuun loppupuolelle, jotta pääsisimme kokemaan Monacon formula-kilpailujen tunnelmat. Monacon formulat poikkeavat maailman muista F1-kisoista mm. sen takia, että jo torstai on varsinainen harjoittelupäivä. Perjantai olisi välipäivä, jolloin iltapäivällä ja illalla kaduille pääsisi kävelemään vapaasti. Lauantaina olisivat normaaliin tapaan aika-ajot. Koska Monte Carlon alue on kovin pieni, niin perjantain puolikas päivä ja osittain lauantai riittäisivät hyvin kaupunkiin tutustumiseen.

Nizza on vuorten ympäröimä mutta erityisesti sitä on Monaco, kaupunkikin on hyvin mäkinen ja ahdas. Mm. sen takia sinne ei oikein tehnyt mieli lähteä polkupyörillä. Nizzasta Monacoon pääsee sujuvasti ja hyvin edulliseen hintaan sekä linja-autolla että junalla. Linja-autoreissu kannattaa myös kokeilla, koska matkalla maisemat ovat kuulemma mahtavat.

Formuloiden aika-ajoihin meillä oli liput. Kilpailulippujen hinta oli niin huikea, että itse kilpailuihin emme aikoneet osallistua. Sen sijaan sunnuntaina puolen päivän maissa oli tarkoitus lähteä polkupyörillä kohti Cannesia ja siellä varattuna olleeseen majoitukseen (Residhotel Les Coralynes, yön hinta n. 75 euroa). Matkaa olisi hyviä pyöräteitä pitkin vain noin kolmekymmentä kilometriä. Maanantaina pitäisi siis hyvin ehtiä tutustumaan Cannesiin, joka taitaa olla yhtä tunnettu kaupunki kuin paljon suurempi Nizza ja pienempi Monte Carlo.

Cannes250520

Live-kamerakuvaa Cannesista tältä päivältä

Cannesista lähdemme nyt maanantaina suuntamaan melkoisen matkan melko lähellä Välimeren rannikkoa seuraten kohti Ranskan-Espanjan rajaseutua ja siellä Perpignanin kaupunkiin. Menomatkaan käytämme kaksi vuorokautta, matkan pituuden takia joudumme käyttämään välillä myös junakyytiä, välimajoitus oli varattu Arlesiin.

Nyt Suomeenkin on tullut mukavan lämmintä ja aikaa on tullut vietettyä myös ulkosalla. Linnut ovat myös riemastuneet hienosta säästä, linnunlaulua kuuluu runsaasti ja talomme päädyn lähellä hyppelehti myös lentokyvytön poikanen.  Sisätilojen uuden järjestyksen myötä myös piha-alue on saanut talven jälkeen uuden ilmeen; naapurin kanssa hävitettiin muutama päivä sitten välillämme ollut pensasaita. Lisäksi olen joutunut korjaamaan talon ympärillä olevaa kivetysvyöhykettä; kivetyksen ja nurmikon välissä olleen suojanauhan routa oli nostanut maan pinnalle.IMG_20200525_195832