Reissun päällä jälleen

Featured

 

Pikapäivitys 12.7.18 kotona: Eilen illalla pääsimme onnellisesti kotiin juuri jalkapallo-ottelun alkuun. Reissu sujui kokonaisuudessaan hyvin, matkaa kertyi yli 700 km. Polkupyörät kestivät hyvin. Tosin 10 km ennen kotia jouduimme kaivaamaan työkaluja esiin, jotta saimme hieman kiristettyä polkupyöräni jalkatukea; se oli alkanut heilua hankalasti.

Viimeisen blogijutun julkaisin nyt aamulla. Kun tässä lähipäivinä katselen kuvaamiani GoPro-videoita, saataan niiden avulla tehdä vielä jonkinlaisen kuvallisen yhteenvetojutun koko reissusta.

 

(Päivitys 22.5.18: Malta-reissukin on nyt sitten tehty ja blogien osalta käsitelty (viimeisin julkaisu tänään). Videoita tullee joskus myöhemmin. Ulkomaan reissut on nyt taas vähäksi aikaa tehty, mutta keskikesällä taas…

Pikapäivitys 25.4.18: Jordania-reissu on nyt käsitelty blogin osalta. Juttuja tältä matkalta olen nyt julkaissut kaikkiaan kuusi; tänään viimeisimmän eli Aqaban 2-osan. Videoita on tekeillä ja niistä tulen todennäköisesti julkaisemaan Youtubessa kaksi tai kolme. Laitan näistä julkaisuista tiedon tähän pikapäivitykseen, kun julkaiseminen on tehty. Uuden matkan valmistelu eli matka Maltalle on valmisteilla.
1.5.2018: Ensimmäinen Jordania-video löytyy tästä osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7IE7BTP0Ioo

Päivitys tammikuussa 18: Oli taas aika päivittää tämä blogimme pysyvämpi alkunosto. Uusi matkailuvuosi monine suunnitelmineen on alkanut, näistä kerron alla olevassa jutussa (Uuteen matkailuvuoteen…). Kun matkoissamme on nyt parin kuukauden tauko, niin yritän tehdä lähiviikkoina muutaman jutun, joissa vähän muistellaan ja tehdään yhteenvetoa menneistä. Ensimmäisenä tulee juttu Viron matkoistamme Viron 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Nyt pitäisi olla myös vähän aikaa tehdä videoita aikaisemmista reissuista. Viime syksynä aloin julkaista videoita Youtubessa. Ex-Jugoslavia linja-autoreissuista julkaisin ensin 15 eri matkan vaiheista kertovaa videota (ks. juttu https://hannujamerja.wordpress.com/2017/10/28/videot-ex-jugoslavia-reissusta/ ) . Vuoden vaihteessa tein lisäksi kaksi yhteenvetovideota: https://www.youtube.com/watch?v=u4gZcdmce9k   ja https://www.youtube.com/watch?v=BiLajAhgAHs&t=11s ). Loppuvuoden Guatemala-matkasta olen julkaissut myös kaksi videota: https://www.youtube.com/watch?v=YlZIgRT2vms ja https://www.youtube.com/watch?v=zvBTK5UVrX8&t=6s .)

Viimeiset pyöräilypäivät Virossa v. 2018

Rakvere-teatterifestarin jälkeen vietimme sunnuntai-iltapäivän ja -illan Tapassa. Alun perin varattu Koerun majoitus (Janune Kägu) oli peruttu, koska usean kymmenen kilometrin säteellä ei olisi löytynyt ruokapaikkaa.

10_IMG_20180709_104651

Tapan hyvätasoinen asuntomme (T-Salong Apartement) oli tämän kerrostalon kolmannessa kerroksessa

Seuraava, alun perinkin majoituspaikaksi suunnittelemamme Ravilan kartano sijaitsi Tapasta lounaaseen eli vielä palasimme hieman keskemmälle Viroon. Rakveren/Tapan sekä Suomenlahden rannikon välissä sijaitsevassa suuressa Lahemaan kansallispuistossa olimme aikaisemmin pyöräilleet useasti. Tämän reissun tavoitteena oli löytää Virosta uusia kaupunkeja ja kyliä. Keski-Viro on maan harvimmin asuttua aluetta ja välillä pitää ajaa kymmeniäkin kilometrejä ilman talojen näkemistä, puhumattakaan sitten siitä, että matkalla olisi usein kauppoja tai ruokapaikkoja. Jos niitä oli joskus ollutkin, niin ei ollut enää.

39_IMG_20180709_120944Maanantaipäivän ainoa ruokailupaikka tällä etapilla oli Jänedassa, mutta se olikin sitten sitä parempi. Paikassa olimme käyneet vuosia sitten, kun poljimme Tallinnasta Tarttoon. Jänedan kartanon alue on varmastikin suosittu pysähtymispaikka, nyt siellä oli lisäksi jonkinlainen lasten leiritapahtuma. Lähtiessämme paikkaan pyrähti satapäinen lapsijoukko.40_2018-07-09 007

45_2018-07-09 011

Googlen karttaan oli myös Vetlaan merkitty jonkinlainen kahvila (Söesaunatalu kohvik). Aukiolevaa paikkaa alueen portin kohdalta emme kuitenkaan nähneet.

Yli kuudenkymmenen kilometrin matkan Ravilan kylässä ja Kosen kunnassa olevaan kartanoon sujui joutuisasti viidessä tunnissa. Tämäkin kartano oli ihan mukava kokemus. Siellä oli hyvän näköinen pieni baari. Talon ulkoinen olemus vaatii vielä jonkin verran ehostamista.49_Viro18pyor0910070000749_IMG_20180710_082430

49_Viro18pyor09100700008

Huoneemme oli puiston puolella sivurakennuksessa alhaalla keskellä

Illallistakin isäntä meille järjesti; se saatiin ehkä kartanossa majoittuvien tietyömiesten siivellä, muita turisteja ei näkynyt. Huoneeseen sai ostaa juomista ym. Huoneen WC-/suihkuratkaisu oli mielenkiintoinen; verhoa ei saanut kiinni tuon enempää, mutta ei sitä tarvittukaan.

Kartanon puistossa harjoiteltiin kesäteatteriesitystä. Ensi-ilta olisi ollut muutaman päivän päästä.55_IMG_20180710_083000

Koska päivä oli lämmin ja aurinkoinen, päätimme vielä pyöräillä lähiympäristössä. Kävimme Kosen keskustassa kaupassa ja keskustasta parin kilometrin päässä olevassa Tareke Trahterissa (so. kapakassa). Lisäkilometrejä kertyi yli kymmenen, kilometrejä oli yhteensä kertynyt selvästi yli 600.

61_2018-07-09 020

Tiistaina pyöräilimme jälleen yli 60 kilometriä Ravilasta Tallinnaan. Taas pyöräiltiin pitkin sivuteitä, Tallinnaan olisi johtanut suoremmin moottoritie Kosesta.

75_IMG_20180710_113650

Tietyöalue tältä matkalta oli vielä puuttunutkin, noin 5-6 km jouduimme kulkemaan hyvin vaihteleva-alustaisella tiellä, välillä piti jopa vähän kävellä tietyökoneiden vieressä

78_IMG_20180710_134021

Suomalaisten usein kuvaama kyltti mm. Pärnumaalla, Haukka-kylä löytyy näköjään täältä Harjumaaltakin

Tietyöalueesta huolimatta reissu Tallinnaan sujui nopeasti. Tallinnan kaupungin alueella ajoimme keskustaa kohti pääasiassa Narva-maantietä pitkin. Lähellä laululavaa hyvässä pyörätiessä oli pieni katkos, mutta onneksi pääsimme koukkaamaan Tallinnan Laululava -puiston kautta rannan pyörätielle ja sieltä hotellille.80_IMG_1615

Hotellilta lähdimme syömään hotellin viereen (Kochi Aidad) ja poikkeamaan muutenkin vain läheiseen Rotermanni –kortteliin. Kortteli on muutamassa vuodessa muuttunut voimakkaasti, joten tuttu Scotland Yard Pubi ei löytynytkään ihan heti. Scotland Yardissa ajattelimme katsoa jalkapalloa suurelta screeniltä, mutta kun olimme 15 minuuttia ennen pelin alkua tilaamassa uudet kaljat, ei kyseiseen pöytään enää tarjoiltukaan, koska suuren näytön lähialue oli tarkoitettu ruokailijoille. Poistuimme paikasta nopeasti hotelliin katsomaan peliä. Rotermannin alueella täytyy seuraavalla kerralla testata jotain uutta paikkaa.

90_Viro18pyor09100700001

Kochi Aidad

90_IMG_20180710_204118

Scotland Yardin vessa

Aamulla puolen päivän maissa siirryimme odottamaan laivalle pääsyä. Kulkuneuvojen laivaan siirtymisreitti oli aikaisemmasta muuttunut; ennen laivaan siirryttiin aivan hotellin vierestä (jonka nimikin oli aikaisemmasta muuttunut). Nyt piti ajaa lähes kaksi kilometriä, että pääsimme odottamaan laivalle pääsyä aivan majoitushotellimme viereen:93_2018-07-11 00193_2018-07-11 004

Tallinkin laivoihin meno on yleensä helpompaa kuin esimerkiksi Finnlinesin laivoihin, niihin pääsee ajamaan suoraan alakannelle ilman jyrkkien luiskien nousemista. Moottoripyöräilijät saivat ajaa toiseen kerrokseen.

Viron jätimme kauniissa, aurinkoisessa säässä. Merikin oli lähes tyyni.94_IMG_20180711_13233395_2018-07-11 010

 

Baltoscandal 2018 ja Rakvere 5.-8.7.

Baltoscandal on Rakveressä joka toinen vuosi järjestettävä teatterifestivaali. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi, me osuimme pyöräretkellä tapahtumaan vuonna 2014, ks. (https://hannujamerja.wordpress.com/2014/07/07/4-5-7-rakverea-ja-baltoscandalia/). Kun tämän vuoden reissua suunnittelimme, niin valitsimme monista tarjolla olevista festivaaleista pyöräilyn pääkohteeksi Rakveren. Mahdollisuus olisi ollut esimerkiksi pyöräillä jo viikonlopuksi Tallinnaan ja osallistua Öllesummeriin (Pohjoismaiden suurimpaan olutfestariin). Baltoscandal on hyvin erilainen tapahtuma ja ilmeisen suosittu. Kun toukokuussa varasimme lippuja, niin ainakin yksi näytös (suomalainen) oli jo loppuunmyyty. Festivaali on nelipäiväinen. Me kävimme esityksissä torstaina, perjantaina ja lauantaina. Torstaina selvisi, että kaikki perjantain kuusi esitystä oli jo loppuunmyyty. Eli tänne tulevan on syytä varata suosikkiesitystensä liput jo ennakkoon.

Enemmänkin kuin teatterifestivaaliksi Baltoscandalia kait pitää kutsua monipuoliseksi performanssitaiteen festivaaliksi, jonka esityksissä käytetään uudenlaisesti ja kokeilevasti muitakin taiteen muotoja. Tänä vuonna mm. olimme esityksessä, jota katsottiin virtuaalitodellisuuteen johtavien lasien kanssa ja esitystä säesti ympäri salia asettunut orkesteri. Useat esitykset keskittyivät tanssiin. Lisäksi esityksissä oli videoita, valoshowta, nuorten esittämää black metal -musiikkia, rohkeaksikin kutsuttua esitystä yms. Tosin me olimme valinneet enemmän esityksiä, joissa puhutulla kielellä ei ole niin suurta merkitystä. Festivaali on kuitenkin erittäin kansainvälinen, englanti on esityksissä hyvin vallitseva kieli. Yleisössä tuntuu kuulevan kaikkein eniten suomen kieltä, suomalaista nuorempaa katsojaväkeä on runsaasti.

Baltoscandal ei ole suurten massojen tapahtuma eikä se näin ollen kaupungilla näkynyt kovin paljon, muulloin kuin silloin kun porukkaa vaelteli eri puolilla kaupunkia oleviin esityspaikkoihin. Tapahtumiin oli järjestetty kuljetuksia teatterilta sivupisteisiin sekä busseja tuli myös Tallinnasta. Mainoksia sentään kaupungilla hieman näkyi:10_2018-07-07 026

Lyhyesti vielä esityksistä: Torstaina kävimme katsomassa ranskalaisen Jérôme Belin ideoiman ja organisoiman Gala-esityksen. Esityksen perussanoma oli ilmeisesti se, että tanssiminen on hyvin demokraattista, siihen ja jopa samaan esitykseen voivat osallistua kaikki ihmiset, niin lapset ja vanhukset, ammattilaiset ja vammaiset ym. Noin kaksikymmentä osallistujaa esitti soolona mm. moonwalkia ja sitten kaikki tanssivat yhdessä yrittäen tehdä samat liikkeet kuin usein vaihtuva esitanssija. Esitys oli ajoittain hyvin hauska ja yleisönsä ottava. Aplodeista ei meinannut tulla loppua; tanssijat joutuivat kumartamaan yleisölle neljä kertaa.

Perjantaiksi olimme ostaneet liput virolaisten Henri Hüttin ja Mihkel Ilusin esitykseen Kapriisid 3,5. Performatiivinen asetelma, jota oli mustan ja valkoisen magiikan törmäys. Esityksen aikana lattialla pyöriskeli ihmeellisiä valopalloja, katosta ja katsomon takaa lenteili kirjaimia, joita yleisö ohjaili lattialle, välillä show oli voimakkaan musiikin säestämää valoshowta ym. (meikäläisen sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä kaikkea esityksessä tapahtui).

23_IMG_20180706_160103

Yleisön tullessa sisälle, lavalla tapahtui jonkinlainen elvytystoimenpide

23_2018-07-06 001

Esityksen jälkeen saimme vielä viiniannokset

Teatteri NO99/Juhan Ulfsakin esityksessä NO 36 The Dreamers nuoret ihmiset etsivät kumppanuutta maailmaan, mutta samanaikaisesti toivoivat vetäytyvänsä siitä täydellisesti. Yli puolitoistatuntisen esityksen ajan valtaosa yleisöstä istui lattialla, meille muutamalle vanhukselle annettiin sentään tuolit. Esityksessä oli sadismia ja erotiikkaa sekä runsaasti videoita ja valoshowta. Loppu parikymmenminuuttinen sisälsi aimo annoksen metallimusiikkia. 24_2018-07-06 006

24_2018-07-07 010

Yleisö sai aika paljon käännehdellä esityksen aikana nähdäkseen, että esityksen painopiste siirtyikin nyt tuohon suuntaan

24_IMG_20180707_000941

Lauantain ensimmäisessä esityksessä siirryimme virtuaalimaailmaan (Ansambel U: / Rein Zobel / Scott L. Miller; virtuaalitodellisuuskonsertti Raba (suom. Suo), virolais-amerikkalaista yhteistyötä). Siinä näimme ympärillämme vaihtelevia suomaisemavideoita, alas katsoessammekin näimme jonkinlaisen lintutähystystornin alapuolella suota ja ylhäällä puita ja taivasta. Orkesteri soitti ympärillämme elektronisen kuuloista kamarimusiikkia. Tämä oli ensimmäinen todellinen kokemuksemme virtuaalitodellisuudesta, ympärillämme istuvat tai seisovat ihmiset eivät olleet tässä todellisuudessa lainkaan läsnä. Alla kuvassa virtuaalilasit sekä yksi esityksen soittimista.

Viimeinen lauantai-illalla näkemämme esitys oli brittien Force Entertainment-ryhmän Real Magic. Kolme esiintyjää osallistuivat absurdiin tietokilpailuun. Tämänkään esityksen etenemiselle ja ”sanomalle” en löydä lyhyesti kerrottavaa kuvausta.

29_2018-07-07 032

Tässä vielä odotellaan esityksen alkua, lattialla yksi ”tipupuvuista”. Esiintyjien vaatteet vaihtuivat esityksen ajan tiuhaan tahtiin.

Muutakin kuin erikoisten esitysten seuraamista ehdimme Rakveressä harrastella, aika sopivasti ehdimme usein MM-jalkapalloakin seurata esim. Berliini Trahterissa sekä Rakveren teatterin klubilla (välillä jopa omassa apartementissakin):

41_2018-07-07 013

Jokunen kaunis yökuvakin ehdittiin ympäristöstä ottamaan

42_2018-07-06 003

Katariina Kelderissä, jalkapallo tietenkin taustalla

Rakveressä käytiin bongaamassa myös vanha ”kantakapakkamme” Inglise Pubi; se näytti olevan suljettu, ehkä lopullisesti?43_2018-07-07 016

Sunnuntaina palasimme pääosin torstaina polkemaamme tietä takaisin Tapan T-Salong Apartementtiin. Nähtiin taas haikaroiden pesiä sekä pidettiin taukoa mm. Viron 1918 vapaussodan muistomerkillä.

2018-07-08 002IMG_20180708_122903IMG_20180708_140400IMG_20180708_133442

Tapasta pitää vielä näyttää aikoinaan hyväksi todettu Vaksali Trahter, joka myös näyttää menettäneensä asemansa kaupungin vetävimpänä pubina.2018-07-08 015IMG_20180708_180620

Koerusta Tapan ja mm. Pariisin kautta Rakvereen 4.-5.7.18

3.7.2018 aamulla pyöräilimme Türistä viitisenkymmentä kilometriä Koeruun, matkalla pysähdyimme välillä Paidessa (ks. edellinen juttu). Pitempään pysähtelyyn ei ollut aikaa, koska meidän piti olla Janune Kägussa ennen kello neljää. Hostellin pubi suljettaisiin tällöin ja ruokatilaus piti hoitaa hyvissä ajoin ennen sitä. Ehdimmekin perille jo ennen klo 15, koska pyöräilysää oli lähes ihanteellinen (lämpötila noin 20 astetta ja tuulta hyvin vähän).10_2018-07-03 01010_IMG_20180703_16390510_Viro18pyor0507_c00002

11_IMG_20180703_175554

Huoneistossamme oli pieni eteinen, pieni olohuone, makuuhuone ja pieni suihku- ja WC-huone, jonne oli ikkuna olohuoneesta. TV oli vanha Nokia-merkkinen, jalkapalloa sai hyvin katseltua.

Majoitus aamiaisineen maksoi tässä paikassa 45 euroa kahdelta hengeltä. Aamiainen oli oikein hyvä ja majoitus muutenkin ihan tyydyttävä. Muina majoittuneina oli yksi pyöräilevä sveitsiläispariskunta (jopa kait meitä vanhempia). Tarkoituksenamme oli majoittua tässä paikassa myös sunnuntai-iltana. Muutimme kuitenkin myöhemmin suunnitelmiamme. Tärkein syy oli se, että pubi on kokonaan kiinni sunnuntaina ja lähimpien kymmenien kilometrien etäisyydeltä ei löytyisi ilmeisesti yhtään muutakaan ruokailupaikkaa.

4.7 aamulla oli edessä noin 40 km:n pyöräilymatka Tapaan. Maalaismaisemien lisäksi matkan nähtävyyksinä olivat vain pienten kylien kirkot.

Muutaman kilometrin päässä Tapasta kohtasimme ei-niin-tavallisen ajoneuvosaattueen. Vastaamme ajeli ainakin kaksikymmentä tankkia ja pari muuta sotilasajoneuvoa. Muutamasta ajoneuvosta meille vilkutettiin iloisesti.25_Viro18pyor040700001

26_2018-07-04 007

Pari vaunua äkseeräsi pellolla

Tapassa majoituimme tavallisen näköiseen kerrostaloon. Talosta löytyi kuitenkin nykyaikainen, kaikkine mukavuuksin varustettu 50 neliön hieno huoneisto.

Koerussa emme olleet koskaan käyneet, Tapassa olen/olemme sentään pari kertaa olleet läpikulkumatkalla. Ns. miesten ”teemaretkillä” (teemana Viron kaukojunat) olimme vierailleet rautatieaseman vieressä olevassa mukavassa pubissa (Vaksali Trahter) vuosikymmenen alkupuolella. Paikka oli kuitenkin nyt suljettu (vaikka esim. Google Maps muuta kertoi). Vuokraemäntämme vihjasi meille uudesta ravintolasta Roger Restosta, jossa söimme hyvin.35_IMG_20180704_172157

35_IMG_20180704_195452

Merjan synttäripäivää juhlittiin sekä ravintolassa että asunnossamme

Olimme vierailleet Tapassa myös 1990-luvun alkupuolella pirkanmaalaisten lääkäreiden kanssa. Silloin kävimme vain Tapan sairaalassa, joka siihen aikaan oli ilmeisesti maan parhaimmistoon kuuluvia. Silloin muu Tapa näytti ankeahkolta neuvostokaupungilta. Nyt kaupunki antoi varsin positiivisen, virkeän ja kehittyvän vaikutelman.

45_Viro18pyor0407_c00001

Tapan sairaala

Kaupungin yleisilmeeseen vaikuttavat eri uskontokuntiin kuuluvat kirkot:

40_2018-07-04 009

Venäjän ortodoksinen kirkko

45_Viro18pyor0407_c00002

Luterilainen kirkko

Torstaiaamu (5.7) oli varsin sateinen. Lähdimme liikkeelle pienessä sateessa vasta puolen päivän jälkeen. Hieman sadepisaroita (Merjan mielestä oikeata sadetta) tuli myöhemminkin pyöräilyn aikana, mutta kunnolla emme päässeet kastumaan. Matkalla olemme kulkeneet monen maan ja tunnetun kohteen kautta. Torstaina pyöräilimme mm. läpi Pariisin.60_IMG_20180705_133509Tapasta Rakvereen oli matkaa vain runsas 30 kilometriä. Pyöräilyjen kokonaismatkan pituudessa tuli nyt ylitettyä 500 km.

70_Viro18pyor0507_c00001

Olimme sopineet Rakveren apartementin emännän kanssa saapuvamme noin klo 3. Vähän aikaa odotimme auringonpaisteessa emännän saapumista.

Hyvään apartementiin saavuttuamme nautimme ensin hieman matkaeväitä, sitten kävimme kaupassa ja suihkussa. Kaupungille lähdimme kävellen syömään ja sen jälkeen aloimme nauttia Rakveren Baltoscandal-festivaalista. Siitä ja Rakverestä myöhemmin lisää, sitä odotellessa lukija voi lukea blogiani vuodelta 2014, jolloin myös vierailimme Rakveren Baltoscandalissa (https://hannujamerja.wordpress.com/2014/07/07/4-5-7-rakverea-ja-baltoscandalia/). Pyöräilyt taitavat seuraavan kahden päivän aikana jäävän vähiin, sääennusteet lupaavat epävakaisuutta.

Tuulta ja kulttuuria Viron Järvamaalla

Sunnuntaiaamu (1.7.18) Viron Raplassa valkeni aika myrskyisän tuntuisena. Matkaa seuraavaan majoitukseemme Türissä olisi noin 50 km. Tältä matkalta en löytänyt yhtään auki olevaa kahvilaa tai muuta anniskelupaikkaa, tältäkin osin matka olisi siis hieman haasteellinen. Alkumatka olisi tuulen suhteen myönteisempi, erityisesti viimeisellä 10-20 kilometrillä olisi odotettavissa kovaa vastatuulta. Tämän takia harkinnassamme oli myös junan käyttäminen; Raplan ja Türin välillä kulkisi Viljandiin menevä juna. Kärussa, noin 20 km ennen Türiä, olisi juna-asema, mutta sunnuntain aikataulu ei ollut meille oikein sopiva. Niinpä sitten poljimme koko 50 km ja varsin kohtuullisessa ajassakin. Selvästi alle viidessä tunnissa olimme perillä, vaikka välillä matka eteni vain kävelyvauhtia.

08_Viro18pyor010700002

Tässä vielä todisteena kuva siitä, että tuuli oli ko. päivänä melko kova. Suurempia puita pyöräteille ei sentään ollut kaatunut

Taukopaikamme olivat mm. Kärussa ja Kolussa:10_IMG_20180701_13254510_IMG_20180701_13263711_IMG_20180701_140316

Apartement-majoituksemme Türissä (MaaRitza Puhkemaja) oli varsin mielenkiintoinen. Huoneistomme oli toisessa kerroksessa. Siellä oli ihan mukavaa viettää kaksi yötä.

18_Viro18pyor01070001019_Viro18pyor01070001119_IMG_20180703_100857

Heti majoittumisemme jälkeen kiirehdimme hakemaan ruokapaikkaa. Aioimme mennä syömään ja katsomaan jalkapalloa Krahv Dracula-pubiin, koska se oli netissä ilmoitettu olevan auki koko päivän. Yllätykseksemme kello 16 jälkeen ilmoitettiin, että pubi on menossa kiinni klo 17 eikä keittiö ole enää auki. Läheltä löytyi kuitenkin Kadri Tare -kahvila, josta ruokaakin löytyi.

Illalla pilvet alkoivat hieman väistyä ja näimme asuntomme terassilta komean auringonlaskun:

Maanantaina oli tarkoituksemme pyöräillä Türissä ja ympäristössä vähän enemmänkin. Runsaan kymmenen kilometrin päässä olisivat olleet mielenkiintoiset Paiden ja Väätsan alueet. Melkoisen vastatuulen takia ne piti jättää käymättä, varsinkin kun Väätsassa oleva Viron polkupyörämuseokin oli kiinni (auki vain viikonloppuisin). Türin mielenkiintoisen tuntuinen Viron Radio- ja televisiomuseokin oli maanantaina kiinni. Mutta onneksi kaupungissa oli muutakin nähtävää erityisesti sen takia, että oli kaupungin syntymäpäivä sekä samalla vietettiin Aedlinna kohvikute päev -tapahtumaa. Tulkitsimme, että tapahtuma vastasi Suomessakin vietettävää ravintola-/ruokapäivää mutta vain kahvittelun merkeissä.

Türi on epäitsenäinen kaupunki Järvamaalla Pärnunjoen varrella. Asukkaita kaupungissa on vain runsaat  5 000. Vuonna 2000 Türi on julistettu Viron ”kevätpääkaupungiksi”. Keväisin siellä järjestetään suuret puutarhamessut.

Hiukan sentään pyöräiltiinkin; kävimme kaupungin eteläpuolella Säreveren puistossa, jossa sijaitsee kartano sekä Järvamaan ammattikoulutuskeskus:

35_IMG_20180702_131012

Kahvipäivän takia eri puolella kaupunkia oli monenlaisia kahvitelttoja ja muita kahvittelupaikkoja (mm. kirkossa).

29_2018-07-02 013

Konservatiivien telttakahvila…

29_IMG_1557

… ja vastaava demareitten teltta

29_IMG_1553

Paikallinen Keskusta oli ilmeisesti värvännyt Sakun sponsorikseen

29_IMG_1548

Kulttuuritalon kahvilassa söimme kanasnitselit, sielläkin näkyi konservatiivi-ilmapalloja

Päivän aikana oli myös monenlaista muuta ohjelmaa:

50_IMG_20180702_162332

Kulttuuritalossa kuuntelimme hieman hyvän tuntuista nuorten jatsahtavaa musiikkia soittavaa yhtyettä.

51_Viro18pyor010700009

Yhden hostellin edessä musisoi joku ”suuri italialainen laulaja” (nimi ei jäänyt mieleen)

51_Viro18pyor010700008

52_Viro18pyor010700005

Saku-teltan edessä oli myös elävää musiikkia

Kulttuuritalossa oli mielenkiintoinen taidenäyttely:

Tiistaiaamu valkeni maanantaita huomattavasti lämpimämpänä ja aurinkokin paisteli välillä. Edessä oli jälleen 50 kilometrin pyöräilyetappi kohteena Koerun kylä ja Janune Kägu.

Nyt ehdimme hieman viivähtää myös Paiden kaupungissa. Paide on Järvamaan maakunnan keskus, asukkaita on ilmeisesti lähes 10 000.

Paiden keskustaan kirkon viereen on rakennettu mielenkiintoinen ulkoilmakahvila ”sohvineen, aurinkotuoleineen, kirjastoineen ym.”.

79_IMG_20180703_11212479_IMG_20180703_11205279_IMG_20180703_112236

Me menimme kuitenkin Paiden vanhaan kaupunkiosaan, jossa sijaitsee Kreisi Trahter -pubi:

80_2018-07-03 00181_2018-07-03 005

81_IMG_157181_Viro18pyor03070000281_IMG_1573

85_IMG_20180703_122619

Paiden tervemenoa-kyltti on mielenkiintoinen

86_IMG_20180703_135326

Tauolla Peetrin kylän koulun pysäkillä (takanani olevat pysäkin ”ajoneuvot” ovat liikuteltavissa)

87_Viro18pyor030700004

Haikaroita olemme nähneet aina välillä pelloilla

 

 

Haeskan ja Mörasten kautta Raplaan 28.-30.6.18

Viron Vörmsin saarelta saavuimme mantereelle n. klo 14. Tämän jälkeen pyöräilimme noin 30 km Haeskan kartanoon. Matkaa teimme kohti kaakkoa osittain lähellä rannikkoa hiekkateitäkin pitkin, osittain suurempaa ja vilkkaampaa Haapsalu-Laikula -maantietä.10_Viro18pyor2806_c200001

Haeskan kartanon hotelli sijaitsee 1700-luvun alun rakennuksessa Matsalun kansallispuistossa. Kartano on kymmenkunta vuotta ollut suomalaisen liikemiehen omistuksessa. Isäntä on erittäin vieraanvarainen ja puhelias. Hän on kunnostanut vanhan kartanon hyväksi ja suosituksi hotelliksi.15_2018-06-29 00116_2018-06-28 017

15_Viro18pyor2806_c200011

Kartanon puistossa asustelee tammitikkapariskunta, joka on erittäin harvinainen Keski- ja Etelä-Euroopan ulkopuolella. Linnun pitäisi näkyä tässä kuvassa. Suomessa on ilmeisesti vain joitakin yksittäisiä havaintoja.

Matsalun kansallispuisto on Euroopan tunnetuimpia lintujen levähdys- ja ruokailualueita. Parhaita lintujen bongauspaikkoja on noin kilometrin päässä kartanosta sijaitseva lintutorni.20_Viro18pyor2806_c200006

Lintutorni on Tuulingun lomatalon alueella, mutta on vapaasti vierailijoiden käytössä. Ympärillä vaeltelee paljon erilaisia lehmiä ja sonneja vasikoineen.

26_Viro18pyor2806_c200008

25_Viro18pyor2806_c200007

Lintuja näkyy tähän vuodenaikaan vähemmän

Seuraavana aamuna lähdimme polkemaan kauemmas merestä eli kohti melko harvaan asuttua Viron keskiosan maaseutua. Pian lähtömme jälkeen ylitimme reissun kokonaispituudessa 200 km:n rajan.Päivä oli huomattavasti viileämpi ja tuulisempi kuin edellinen hellepäivä.

30_2018-06-29 003

Tauolla Martnan kaupalla

31_IMG_20180629_110754

Matkan varrella merkittävimmät kylät olivat Kullamaa ja Koluvere. Kullamaalla on komea kirkko ja monenlaisia muistomerkkejä:

33_IMG_20180629_12472233_Viro18pyor2806_c300003

Kullamaalta pyöräilimme ensin  Koluveren piispanlinnan luo, koska sinne oli merkitty karttaan ravintola. Ravintola ja linna olivat kuitenkin auki vain viikonloppuisin, joten jouduimme palaamaan nelisen kilometriä Kullamaahan, josta löytyi pieni kellaripubi ruokailumahdollisuuksineen.35_Viro18pyor2806_c200004Ruokailun jälkeen palasimme Koluvereen. Vaikka piispanlinna ja aluekin oli periaatteessa suljettu, niin yksi puistonhoitaja sanoi meille, että voimme mennä pyörinemme alueelle. Linna sinällään olisi ollut tutustumisen arvoinen, sillä on kunniakas historia, tietoja löytyy mm. wikipediasta.40_2018-06-29 00940_IMG_20180629_152007

45_2018-06-29 005

Vaikka olimme jo käyneet kaupassa Kullamaalla, niin täydennystä haettiin vielä Koluveren kaupasta.

Koluvereltä oli vielä lähes kaksikymmentä kilometriä seuraavaan majapaikkaamme Mörasten Sarapuuhun. Samalla siirryimme Läänemaan maakunnasta Raplan maakuntaan.

46_2018-06-29 011
Tauolla Loodnassa

Aivan loppumatkasta meidät saavutti sadepilvi, sateen uhka oli ollut koko päivän. Muutaman kilometrin päässä majoituspaikastamme käännyimme märkinä päätieltä yhtä tienhaaraa liian aikaisin metsätielle. Päädyimme yhden suomea puhuvan miehen talon portille. Hän kertoi, että meidän kohteemme on parinsadan metrin päässä ja hän ohjaa meidät pihansa läpi oikealle tielle. Tähän suostuminen oli virhe, koska jouduimme erittäin mutaiselle metsätielle.

47_IMG_20180630_100203

Tämä kuva on otettu seuraavana aamuna, kun sade on jo tauonnut. Vielä mutaisempi osa oli metsän takana.

Sekä pyörämme että jalkineemme likaantuivat pahasti, toisten herkemmät pyörät jopa niin, ettei niillä uskaltanut enää ajaa loppumatkaa – edessä oli muutaman kilometrin kävely; odotettua pitemmän matkan takaa löytyi sentään oikean talon kyltti:48_2018-06-30 003

Lomatalossa oli onneksi hyvä letku, jolla sekä pyörät että jalkineet pestiin:

Talo, jossa asuimme Mörastessa (Saarelux Holiday Villa):50_IMG_20180629_18260950_Viro18pyor2806_c30000950_Viro18pyor2806_c300007

51_Viro18pyor2806_c300008

Ostimme myös saunavuoron, tynnyrisauna lämpeni hyvin. Vieressä oli lampi (tai joen haara), jossa pääsi kastautumaan.

Seuraavana aamuna oli pyöräiltävää Raplan kaupunkiin noin 45 kilometriä:52_2018-06-30 00153_IMG_20180630_100131

55_IMG_20180630_103824

Märjamaassa osan piti vähentää vaatetusta, vaikka välillä vastatuuli tuntui kovin viileältä.

Raplasta Hannu K, Aila ja Helena lähtivät junalla paluumatkalle Suomeen. Raplasta pääsee junalla sekä Tallinnaan että Viljandiin ja Pärnuun. Rapla on Raplamaan maakunnan keskus, asukkaita lienee noin 6 000.

Ennen kavereiden junamatkaa ehdimme vielä yhdessä lounastamaan Meien pubissa. Pubi oli minulle tuttu, koska yhdellä miesten reissulla aikoinaan vierailimme paikassa.

IMG_20180630_130834IMG_20180630_142945

Minä ja Merja majoituimme Jöen vierastaloon (Jõe Guesthouse). Majoituimme pienen joen vieressä olevan talon oikeanpuoleisen siiven alakerrokseen:2018-06-30 011IMG_20180630_215835 Majoittumisen jälkeen kävimme kaupassa, katselimme huoneessa illan ensimmäisen jalkapallo-ottelun ja menimme vielä iltapalalle pubiin. Ohimennen katselimme mm. jonkinlaista sählyturnausta.IMG_20180630_2151302018-06-30 007IMG_20180630_214843Viro18pyor3006_c300001

 

Mielenkiintoinen Viron Vormsikin on nyt katsastettu

Keskiviikkoaamuna (27.6) poljimme Haapsalusta noin kymmenen kilometrin matkan Rohukülan satamaan. Sieltä matkasimme 45 minuuttia lautalla Vormsin saarelle Svibyn satamaan.10_Viro18pyor27060000110_Viro18pyor270600003

12_IMG_20180627_141448

Lautalta valtasimme heti aitiopaikat kulkusuuntaan eli Vormsin saarelle päin

20_Viro18pyor270600007Polkupyörät matkustivat mukavasti autokannella:

21_Viro18pyor270600008

Vormsi on Viron neljänneksi suurin saari Saarenmaan, Hiidenmaan ja Muhun jälkeen. Olemme nyt mielestäni bonganneet kaikki Viron merkittävimmät suuret saaret, kun muutaman vuosi sitten kävimme myös omaperäisellä Kihnun saarella. Vormsin asukasluku on alle 500; silti saarella on paljon mielenkiintoista nähtävää sekä mm. hieno krouvi. Saaren historiaan kuuluvat ruotsalaiset olennaisena osana. Majapaikkamme emäntäkin puhui sujuvaa ruotsia. Neuvostomiehityksen aikana saari oli kiellettyä aluetta.

Sarapuun lomatalo (Sarapuu puhkemaja) Hullon kylässä oli erittäin hyvä apartement-tyyppinen majoituspaikka. Meillä oli käytössä kaksikerroksinen talo kahdella makuuhuoneella, olohuoneella ja saunalla varustettuna. Hyvin varustettu keittiö oli viereisessä rakennuksessa. Piha-alueella harjoittelimme hieman frisbeegolfiakin. 36_2018-06-28 011

Illalla voi katsella komeaa auringonlaskua:

Heti majoittumisen jälkeen kävimme Hullon kaupassa sekä muutaman sadan metrin päässä olevassa krouvissa (Krog-no-14). Siellä, niinkuin Haapsalussakin, söimme hyvää villisikaa.

50_Viro18pyor27060001250_Viro18pyor270600009

Krouvin sisustus oli ihan mielenkiintoinen pullolamppuineen ym. Jalkapalloakin siellä pystyi seuraamaan: 50_IMG_20180627_17370350_Viro18pyor270600010

51_Viro18pyor270600011

Pubin vieressä on ilmeisesti saaren lentokenttä, koska juuri lähtiessämme siihen laskeutui pieni lentokone.

Sekä tulopäivänämme että seuraavana aamupäivänä pyöräilimme saarella yhteensä runsaat kolmekymmentä kilometriä. Saaren pituus on varmastikin selvästi alle kaksikymmentä kilometriä. Illalla pyöräilimme lähes saaren kärkeen, jossa olisi ollut Saxbyn majakka. Emme kuitenkaan havainneet sinne johtavaa tietä (?); se olisi ollut viitoittamaton soratie. Aamulla minä ja Merja kävimme viehättävässä ja idyllisessä Rälbyn kylässä.

75_Viro18pyor270600013

Vormsin hautausmaa on yksi Viron omaperäisimmistä, sen vanhemmassa osassa on runsaasti kalkkikivestä ja hiekkakivestä veistettyjä rengasristejä.

75_Viro18pyor270600014

Hautausmaalla on tietenkin myös uudempia ristejä

76_Viro18pyor270600015

Erityisesti hautausmaan lähellä paarmat ja hyttyset kävivät hanakasti kimppuun

89_IMG_20180628_111938

90_IMG_20180628_112654

Rälbyn kylän nähtävyys on tuulimylly, jossa toimii käsityömyymälä

92_Viro18pyor2806_c10000391_Viro18pyor2806_c10000191_MVI_1456.00_00_14_17.Still00292_IMG_20180628_112308

Myös muualla saarella on hyvännäköisiä, hyvässä kunnossa pidettyjä rakennuksia. Kartanon alue tosin oli osittain rapistunut:

81_Viro18pyor2706_k0000180_Viro18pyor2706_k00002

Oikeastaan melkeinpä haikein mielin jouduimme poistumaan saarelta, siellä olisi voinut viettää aikaa enemmänkin – olisi löytynyt mm. mielenkiintoisia luontopolkuja.

95_IMG_20180628_12415896_Viro18pyor2806_c100004

Pyöräilyä vaihteeksi taas Virossa

Vaikka Viro on meille pyöräilyreissuiltamme erityisen tuttu, niin jälleen tänne lähdimme. Jokakesäiset ulkomaanpyöräilyt aloitimme vuonna 1996 ja kymmenen ensimmäistä vuotta suuntautui Viroon. Sen jälkeen pyöräilimme myös muualla Baltiassa ja sitten vähitellen laajensimme aluetta suureen osaan muuta Eurooppaa. Ns. ”retropyöräilyjä” teimme Viroon vuosina 2014 ja 2015. Kaikkiaan Virossa olen käynyt ehkä jo lähes neljäkymmentä kertaa, kun myös muut kuin polkupyöräreissut otetaan huomioon. Alla olevassa kuvassa on kuvattu pyöräilyreittimme vuodesta 1996 lähtien.Viroaikaisemmatpyorailymme

Paksummalla vihreällä viivalla on merkitty alustava suunnitelma tämän vuoden (2018) pyöräilylle. Reitti on pyritty valitsemaan niin, että mahdollisimman paljon voisimme pyöräillä sellaisia teitä, joita aikaisemmin emme ole pyöräilleet. Kun nyt teemme reissun poikki keskisen Viron, näemme myös paljon uusia paikkakuntia. Tämä alue tuntuu kuitenkin olevan sitä Viron harvimpaan asuttua aluetta; majapaikkojakin sopivien välimatkojen päästä oli melko vaikea löytää. Meidän mukaamme uskaltautui nyt myös kolme muuta ystäväämme, tosin vain ensimmäisen viikon ajaksi. Monilla muillakin matkoilla mukana on ollut muitakin ystäviä.

10_IMG_20180625_123721

Tallinnasta ulos ajaminen polkupyörillä on aina haasteellista. Parhaiten se onnistuu, kun lähtee pyörillä itään päin tai länteen päin. Suoraan etelään ajamisessa on muutama haasteellinen kohta, kun aina ei ole pyörätietä tai edes kunnollista jalkakäytävää. Tämän takia sataman jälkeen piti tehdä ensin pieni koukkaus vanhan kaupungin puolelle; polkupyöriä piti talutellakin muutama sata metriä. Mutta taas vanhan kaupungin puolelta ulospäästyämme näkymät olivat tällaiset: 15_Viro18pyor00002

Kun olimme päässeet esikaupunkialueelle suurien ulosmenoteiden varteen, löytyivät kyllä hyvät pyörätiet. Nämäkin kuitenkin väliaikaisesti päättyivät Viljandi-Pärnu -maanteiden risteysten paikkeilla. Tämän takia piti poiketa vajaan kilometrin matkalle ihan hyville sivuteille. Kun pääsimme Tallinnan ja Sakun rajalle, niin alkoi todella komea ja hyvä pyörätie.

Saku on noin 10 000 asukkaan kunta, joka on tietenkin kaikille (tai ainakin lähes kaikille) suomalaisillekin tuttu kylä oluestaan. Kaupungin sisääntuloväylällä oli komea tervetulotoivotuskyltti ja teksi ”Viron olutpääkaupunki”.

21_Viro18pyor00010

Ensimmäisen yön majoituspaikkamme oli Sakun kartanossa. Esitteiden mukaan Sakun kartano kuuluu Viron klassisen arkkitehtuurin huippuihin ja yksi Viron kauneimmista kartanoista. Kartano on rakennettu vuonna 1820. Kartanon ympärillä on kaunis puisto.

Kartanon ravintolassa Von Sackenmeck söimme maittavan illallisen. Kesäaikana ravintola on myös maanantai-iltaisin auki. Oluttehtaan pubi ei valitettavasti ollut auki. 20_Viro18pyor00006

20_Viro18pyor00004

Ravintolassa vietimme erään lähes 70-vuotiaan henkilön syntymäpäiviä

20_Viro18pyor00013

Tämän jälkeen uni maittoi komeassa kartanon sängyssä

Seuraavana aamuna oli tarkoitus polkea nopeasti noin kymmenen kilometrin matka viereisen Sauen kunnan rautatieasemalle. Välissä on useita moottoriteitä ja näiden sekaan me sitten jonkun verran eksyimmekin – huolellisemmalla karttojen tutkimisella ja lukemisella olisimme säästyneet ylimääräiseltä kymmeneltä kilometriltä. Emme ehtineet junaan, jolla meillä oli tarkoitus mennä suoraan Riisipereen. Aikaa vietimme ensin tunnin Sauessa ja sen jälkeen toista tuntia Keilan rautatieaseman vieressä.

30_2018-06-26 005

Sauesta löytyi tällainen mukava taukopaikka

31_Viro18pyor00003

Keilassa vietimme aikaa toista tuntia ja asemarakennuksesta löytyi hyvä kahvila päivän keiton nauttimiseen

35_Viro18pyor00004l

Muutama tunti suunnitellusta aikataulusta myöhässä pääsimme sitten junaan, joka vei meidät kyseisen raideosuuden päätepisteeseen eli Riisipereen.

29_Viro18pyor00001

Riisiperen asemalla kello 14 jälkeen ilmoitimme uuden saapumisajan Haapsalun majoitukseen, edessä oli yli 50 kilometrin pyörätaival

Riisiperestä alkaa entiselle Haapsalun rautatielinjan pohjalle perustettu kävely- ja pyörätie (Läänemaa Tervisetee).

40_Viro18pyor00005

Tässä olemme pienellä tauolla Ristin kylässä.

41_Viro18pyor00006l

Ristin entisen rautatieaseman vieressä oli muistomerkki 1940-luvun alun virolaisten taisteluille

Haapsalun majapaikkaamme Männi Puhkemajaan saavuimme klo 18 jälkeen yli 80 km pyöräiltyämme:

Pian majoittumisemme jälkeen pyöräilimme vielä Haapsalun keskustaan. Haapsalun Talumehe Körtsissä söimme (useimmat meistä) maukasta villisikaa. Haapsalun katseleminen jäi nyt vähemmälle, mutta Haapsalu oli meille ennestään hyvin tuttu paikka, ks. mm. https://hannujamerja.wordpress.com/2015/07/12/haapsalu-9-11-7-2015/ .

Keskiviikkona jatkoimme vielä vähän matkaa polkemista Terviseteen ratapohjaa, josta poikkesimme katsomaan Ungrun linnaa. Linna on alun perin rakennettu 1600-luvulla, korjattu 1800-luvun lopulla ja venäläisten aikana osittain tuhottu, koska viereen rakennettiin lentokenttää.

90_Viro18pyor00002l2

Rohukylän satamaan saavuimme hyvissä ajoin ja sen jälkeen teimme 45 minuutin lauttamatkan Vormsin saarelle, tästä sitten lisää seuraavassa jutussa.

91_IMG_1427

Sataman vieressäkin on merkkejä vanhoista ajoista, tälle kirkolle (?) ei ole ollut pitkään aikaan käyttöä.