Romanttinen rantatie ja Kihnun saari (28.6 – 30.6)

Sunnuntain aikana pääsimme vihdoin oikeisiin kesätunnelmiin. Tässä istumme Riian lahden rannalla terassilla (n. 10 km Pärnusta) nautiskellen jäätelöä ja katsellen hiekkarantaa sekä merta; uimareitakin meressä välillä näkyi.

WP_20150628_004

Pärnusta lähtiessämme suuntasimme pyöräilymme mahdollisimman lähellä rantaa olevia teitä. Taukopaikkamme vieressä oli Doberanin rantatalo ja sitä ennen Villa Andropoff, venäläisten aikoinaan (ehkä nykyäänkin) suosima lomapaikka. Näiden lähellä ovat valtavat White Beach-golfkentät (Valgeranna on alueen nimi). Tie näille alueille oli kunnostettu EU-rahoilla. Kunta, jossa tässä vaiheessa oltiin on Audrun kunta.

Saunatie johti Audrun kulttuurikeskukseen:

WP_20150628_008

Tämän jälkeen seuraavat 25 km tietä Maria-talolle kulki rauhaisten metsä- ja maalaismaisemien kautta. Tuuli oli välillä vähän vastainen, mutta muuten pyöräilyolosuhteet olivat varsin hyvät. Tiet olivat hyvin päällystettyjä ja autojen suhteen varsin hiljaisia. Pärnun ympäristössä olevaa tieverkostoa mainostetaan Romanttisena Rantatienä.

Ennen majoituspaikkaamme bongasimme kylän (jälleen kylä nimeltä Köpu) merkittävimmän nähtävyyden eli Köpun ortodoksikirkon, jota myös EU:n rahoilla kunnostetaan. Näyttää siltä, että täällä osataan hyvin hyödyntää noita EU-tukia.

WP_20150628_014 WP_20150628_16_26_03_Pro

Maria Talusta oli matkaa Munalaiun satamaan alle 10 km. Sieltä menee Kihnuun kolme lauttavuoroa päivässä. Pärnusta tulee päivässä yksi vuoro.

WP_20150629_006

Lautalle mahtuu rajallinen määrä kulkuneuvoja, sen takia ainakin autopaikka pitää varata etukäteen. Kymmenen erikokoisen auton ajaminen ja sovittaminen pienelle lautalle oli tarkkaa puuhaa. Polkupyöriä olisi kyllä mahtunut muutama enemmänkin.

WP_20150629_008

Kun Pärnussa asuimme suuressa hotellissa ja seuraavaksi Töstamaan kunnassa Marian ratsutilalla, niin Kihnussa siirryimmekin sitten jo yömajamajoitukseen (Sadama Öömaja). Majoituspaikan edusta ei ollut mitenkään kutsuvan näköinen.

WP_20150630_12_23_08_Pro

Sisällä talossa on kuitenkin aivan kunnollisia huoneita hyvine sänkyineen. Talossa on hyvä keittiö, jossa Merja valmisti meille aamiaisen. Ruokasalissa oli myös TV. Nettipaikkaa ei saarelta löytynyt. Meidän lisäksemme talossa asui yksi vanhempi saksalainen mies.

16,38 neliökilometrin Kihnun saari on Riianlahden suurin saari. ”Kihnun perinteinen elämäntapa on päässyt UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön mestariteosten luetteloon. Alue on ainutlaatuinen ja sille on ominaista ainutlaatuinen, yhteisöllinen elämäntapa, monipuolinen perinnekulttuuri, oma murre, kihnun kieli ja omintakeinen luontoympäristö” (teksti poimittu paikallisesta oppaasta). Suunnittelimme saarelle menoa jo viitisentoista vuotta sitten, mutta tänne pääsy oli jotenkin epävarmaa ja rajattua lähinnä lauttayhteyksistä johtuen, siihen aikaan kirjoitettiin haitallisesta turismista saarella.

Kiertelimme saarta polkupyörällä n. 30 kilometrin verran, näimme kauniita maisemia, mutta perinnekulttuuria vähemmän. Sitä on kyllä taltioitu runsaasti Kihnun museoon. Ravintolatyyppisiä ruokailupaikkoja Kihnussa mainitaan olevan kaksi; kävimme vilkaisemassa yhdellä rannalla olevaa Rock Cityä (ei niin kovin perinteinen paikka nimeltään ym.), sen sijaan ruokailimme kahdesti Kurase Kohvikissa. Alla kahvilan pihamaata:

WP_20150629_011

Sivuvaunullinen moottoripyörä nähtiin sentään miehittämättömä ja yksi polkupyöräilevä kansallisasuinen paikallinen asukas.

WP_20150630_001 PyorMummo

Heinantekoa

WP_20150630_014

Saarelta löytyi yksi liikennevalvontakamerakin, siitä näki selvästi että sillä on kamera, tosin vähän vanhanaikaisen näköinen:

WP_20150630_019  Maalauksia

Rakennusnähtävyyksinä seuraavassa ovat kuvat komeasta kirkosta ja majakasta:

WP_20150629_014 WP_20150629_018

Saaren eteläkärjessä majakan vieressä oli mukavat merinäkymär, taustalla näkyi erilaisia lintuja, mm. komea joutsen (ei taida erottua kuvasta). Saaren pohjoispuolelta löytyi mm. lentokenttä (siitä pystyssä oleva kuva):

WP_20150629_020WP_20150630_003

Sää on suosinut koko ajan, iltasella laitettiin takkikin päälle sekä tiistaiaamuna, kun oli pääosin pilvistä. Pian kuitenkin taivas alkoi seljetä ja lämpöä oli riittämiin.

Pärnu ja Hansa-päivät 26.-28.6.2015

WP_20150627_16_02_03_Pro__highres

Pärnuun tultiin perjantai-iltapäivällä klo 15 aikoihin poljettuamme 45 km Kilingi-Nömmestä hiljaisen maaseudun läpi. Pärnussa majoituimme aivan keskustassa hyvin varustetussa hotellissa, meillä oli lyhyet kävelymatkat läpi vanhan kaupungin keskusta-alueen Hansa-päivien monipuolisiin tapahtumiin.

WP_20150627_23_17_18_Pro

Kuvassa iltanäkymä kaupunkiin hotellihuoneemme ikkunasta.

Hansa-päivillä kävimme poikkeamassa jo perjantai-iltana, mutta lauantai-päivä kului pääosin siellä kuunnellen monenlaisia keskiaikaisia tai kansanmusiikkipohjaisia esityksiä sekä katsellen mm. ritaritaisteluita. Markkina-alue oli laajin ja monipuolisin, mitä koskaan olemme keskiaikaisilla markkinoilla nähneet.

Yksi positiivisimpia uusia musiikillisia tutustumiskohteita oli suomalais-/tamperelaisyhtye Greenrose Faire; musiikki jota he esittävät on lähinnä vanhaa kelttiläistä perua. Kuulimme heiltä itseltämme, että heitä on mahdollisuus ensi kesänä kuulla monessa paikassa Suomessakin.

WP_20150627_040

Alempana on muuta kuvakavalkadia päivien esiintyjistä; ehdimme kuunnella tai katsella yli kymmentä eri yhtyettä tai kokoonpanoa.

WP_20150627_008  WP_20150627_029  WP_20150627_042 WP_20150627_046 venryhmå Tanssijat

WP_20150627_035

Ritaritaistelukilpailu oli kiinnostavaa nähtävää, niissä otettiin todella kovasti mittaa miehistä, erityisiä turvajärjestelyjä yleisönkin suhteen oli tehtävä.

WP_20150627_025 ritaritaist

Lauantai-illan päätti valkovenäläisen ryhmän esittämä komea tulishow.

Tulishow

Pärnu näyttää säilyneen entisellään ainakin vanhan kaupungin osalta. Ensimmäisen ruokailupaikaksi valikoitui tuttu Seegi Maja, villisika oli edelleen hyvää. Kavereitten kanssa paikassa on oltu jo ainakin vuonna 2001, alla oikeanpuoleinen kuva.

WP_20150628_12_24_56_Pro IMG_2100k

Samalla otettiin maljat ensimmäisen sadan kilometrin täyttymiseksi.

WP_20150626_018

Lauantai-illaksi valikoitui uusi paikka Ruutli-kadun sisäpihalta nimeltään Ruutlihoov (Ruutlin nimen yllä pitää olla ne ”täpsylät”). Kantakapakka aikaisemmilta vuosilta oli liian täynnä.

IMG_2107k Kantapaikka

Vanhan kaupungin ympäriltä löytyy kyllä uusia rakennuksia, erilaisia tavarataloja ja marketteja on ainakin tullut lisää.

WP_20150628_12_32_46_Pro

Kaupungilla tapaa enimmäkseen suomalaisia, näinä päivinä myös runsaasti pieniä poikia, jotka osallistuvat kansainväliseen lasten ja nuorten jalkapalloturnaukseen. Jo laivalla tapaamamme nokialaiset eivät valitettavasti eivät menestyneet.

Sää on epävakaisuudestaan huolimatta suosinut meitä, koko reissun aikana olemme oikeastaan kastuneet vain Helsingin Katajanokalla. Viljandista lähdettyämme osuimme pieneen sadekuuroon, mutta muuten olemme onnistuneet ne välttämään. Eilen illalla Hansa-päivillä tuli täysin aurinkoisen ja lämpimän päivän jälkeen kova sadekuuro suomalaisten esitysten jälkeen. Tänään sunnuntaina onkin sitten nautittu varsin ihanteellisesta kesäsäästä, aurinko on paistanut (lämpötila vähintään 20 astetta), tuulta on ollut melko vähän (tosin tuulen suunta oli jälleen vastainen, vaikka me vaihdoimme pyöräilyilmansuuntaa). Pärnusta lähdimme tänään puolenpäivän jälkeen. Tämään jälkeen pyöräilläänkin lähes viikko sellaisia teitä, joilla ei olla oltu aikaisemmin.

Viljandista Kilingi-Nömmen kautta Pärnuun 25.6 – 26.6

Viljandista lähdimme pyöräilemään puolelta päivin kohti Kilingi-Nömmeä. Tiedossa oli, että koko matka on melko autiota asumusten, kauppojen ja anniskelupaikkojen suhteen. Seudun suurin paikkakunta Köpu on lähes matkan puolivälissä, siellä piti olla kyläkauppa sekä hyvä kapakka. Yllätys olikin, että kumpaakaan ei enää ollut ja koko kyläkin näytti elävän melko henkitoreissaan. Vähän matkan päästä sentään löytyi yhden tunnetun kauppaketjun kauppa. Nautimme sitten ostoksiamme ja eväitä kaupan portailla, onneksi ei satanut.

IMG_0048

Myöhemmin löytyi toinenkin kauppa, jonka edessä nautimme jäätelöt. Räystään alla oli pääskysillä rivitaloasunnot, haikara hautoi viereisen tolpan päässä, kylän miesi yritti saada juttua aikaiseksi; ainakin hän oli kiinnostunut mistä olemme, mistä tulemme ja minne menemme.

WP_20150625_028

Matkan alussa tuli hiukan vettä, mutta se ei kunnolla kastanut meitä. Enemmän haittasi, ajoittain melko voimakkaana puhaltanut vastatuuli, loppuvaiheissa aurinkokin vähän pilkahteli.

Kilingi-Nömme on noin 2400 asukkaan Saarden kuntaan kuuluva kylä. Matkaa Latvian rajalle on kymmenkunta kilometriä. Paikkakunnan kautta olemme kerran aikaisemmin pyöräilleet (v. 2003), silloin kylä oli vielä itsenäinen kunta.

Kilingi-Nömme WP_20150625_16_53_11_Pro

Majapaikassamme Villa Kilingissä on hyvä ravintola ja sisäpihaterassi. Perille saavuttuamme sain vahvistuksen muistikuvalleni, että olimme käyneet paikassa ennenkin. Oheisena muutama kuva kahdelta vuosikymmenneltä. Majatalossa on kymmenen huonetta, mutta sekä majoituksessa että ravintolassa taisimme olla illan ainoat asiakkaat. Alempana ensin kuva vuodelta 2003, edessä ollut vene on korvaantunut majakalla.

Img_5673 WP_20150625_044 WP_20150625_20_35_08_Pro

Sisäpihan terassin puolelta tuoreet kuvat ja yli 12 vuoden takainen kuva:

WP_20150625_034 WP_20150625_20_37_37_Pro Img_5670

Kun olimme käyneet suihkussa, syöneet kanaleikkeet ja skoolanneet syntymäpäiväni kunniaksi, teimme jälleen pyörällä kyläkiertoajelun,

WP_20150625_040

Kiertoajelu kesti nyt vain viitisen minuuttia. Viljandissa näitä nähtävyyskierroksia piti tehdä kaksin kappalein. Kylän raitilta löytyi muutamia ihmisiä; venäläistyylisen Resto-baarin edessä parveili hiukan nuorisoa ja Konsum-kaupan (auki klo 22 asti) edessä liikkui hieman muuta väkeä.

WP_20150625_20_35_33_Pro

Yö sujui mukavasti, lämpöäkin riitti; osaltaan siihen ehkä vaikutti sekin, että huoneemme vieressä olevassa oleskelutilassa oli poltettu takkaa. Aamiainen oli paikan hintatasoon nähden erinomainen.

Kohti Pärnua lähdimme polkemaan n. klo 10.30. Noin viiden kilometrin päässä poikkesimme Lodja Trahteriin. Nyt oli aurinkoista, mutta 12 vuotta sitten siinä paikassa jouduimme pitämään pari tuntia sadetta kovan ukkoskuurin takia, lopulta kapakan pitäjä järjesti meille silloin pakettiautokyydin majoituspaikkaamme Häädemeesteen. Pakettiauton takaosaan nostettiin polkupyörät sekä yksi penkki baarista, jonne me miehet pääsimme istumaan. Naiset istuivat kuskin vieressä, joka innokkaana ajaessaan näytteli valokuvakansioitaan.

Kuvat alla: Nyt taivas edessä näytti hieman erilaiselta kuin 12 vuotta sitten.

Img_5674 WP_20150626_11_00_52_Pro

Harvinaista Viron maaseudun kyläkapakoille; tämä paikka oli ehostunut saaden mm. hyvät ulkoterassit.

Img_5675

WP_20150626_11_05_12_Pro__highres

Pärnuun saavuimme ennen kello 15. Sää oli jälleen tyydyttävä, tuulta oli jälleen ajoittain kohtalaisesti, onneksi ei enää koko aikaa vastaan. Lodja Trahterin jälkeen ei enää löytynyt ruokapaikkoja (ennen kuin vasta läheltä Pärnua). Matka tehtiin jälleen omien eväiden merkeissä, osittain jäi ruokailu vähän vajaaksi, koska Pärnussa oli illalla melkoinen nälkä.

Tallinnasta Viljandiin 24.6 (-25.6)

Laivamatka jatkuvasateisesta Helsingistä kuurosateiseen Tallinnaan sujui hyvin. Satamaan rantautuminen olisi voinut sujua nopeamminkin; emme ehtineet klo 14.20 Viljandiin lähtevään junaan (mikä oli kyllä oletettavaakin). Vietimme pari tuntia aseman vierestä alkavassa trendikkäässä Kalamajan kaupunginosassa. Telliskiven kadulta jo aikaisemmilta reissuilta tuntemani hyvät anniskelupaikat (mm. F-Hoone ja Pudel) olivat juhannuspäivänä kiinni. Reval Cafe’ssa kuitenkin saimme ruokaa, ks. kuva. IMG_0018 Klo 17.20 lähti kaksiosainen juna kohti etelää (toinen osa Viljandiin ja toinen Pärnuun, Lellessä juna jaettiin kahtia). Junamatkustaminen on Virossa viime vuosina harpannut laadukkuudessa huimasti eteenpäin. Eroja kuitenkin edelleen Suomen matkustamiseen on: nykyaikaisissa junissa on hyvät pyöräpaikat, tavaroita ei välttämättä edes tarvitse ottaa pyörästä pois, niiden kanssa vain suoraan sisään. Matkan maksaminen tapahtuu useimmiten suoraan junavaunun rahastajalle, polkupyörästä ei mene lisähintaa. Meidän junaosastomme konduktoori oli tuimailmeinen täti, joka istuskeli välillä muiden matkustajien joukossa. Jos vaunussa vaikka lapsi vähän metelöi, hän nousi seisomaan ja katsoi lapsen suuntaan tuiman näköisenä. Kuulutukset ja näyttötaulut toimivat hyvin ja juna kulki minuutilleen aikataulun mukaan! Junamatkan aikana tuli jatkuvasti sadekuuroja, Viljandissakin sellainen meinasi tulla, hotelliin pääsimme kuitenkin varsin kuivina. Illan aikana ei sitten enää satanutkaan. Tietoisku: Viljandi on runsaan 18 000 asukkaan kaupunki, esitteiden mukaan harva tämän kokoinen kaupunki on yhtä vireä kuin Viljandi, sitä kutsutaan mm. kulttuurin pikkujättiläiseksi. Se on yksi Viron neljästä vanhasta hansakaupungista, kaupunkioikeudet ovat vuodelta 1283. Vuoden 2000 tienoilla asukkaita oli yli 20 000. Merkittävin nähtävyys on vanhan ritarilinnoituksen rauniot, mäeltä on hieno näköala viereiselle järvelle, ks. kuvat alla, ylempi kuva tältä päivältä, alempi vuodelta 2003. WP_20150625_10_38_47_Pro

Img_5658Olemme pyöräilleet kaupungissa vuosina 2001 ja 2003, lisäksi minä (Hannu) olen käynyt miesporukassa kaupungissa yhdellä Viron ”teemamatkoistamme” (tällöin teemana Viron pitkän matkan junat). Tämän takia löysinkin nyt helposti parin korttelin päässä olevan Suur Vend -pubin. Kaupungissa näyttää nopeasti laskien olevan parikymmentä erilaista anniskelupaikkaa kahviloista kasinoon ja yökerhoon asti. Suur Vend -pubin lisäksi emme juhannuspäivänä havainneet muuta auki olevaa paikkaa, suuren Grand Hotellin ravintolakin oli kiinni. Centrum-hotellimme ja sen ympäristö oli ihan kotoisen oloinen; alakerrassa on suuri ostoskeskus Seppälöineen ym., aukion toisella puolella linja-autoaseman vieressä on mm. Anttila. Respa oli auki läpi yön. Poikkeavaa suomalaisiin hotelleihin on se, että veimme pyörät hissillä kolmannen kerroksen konferessisaliin. Kaupungin matalarakennuksinen vanha keskusta tuntui olevan entisenlaisensa. Joitain paikkoja sentään ollaan restauroimassa, ks. kuvat alla, saat itse päätellä kumpi kuva on tältä päivältä ja kumpi vuodelta 2003.

Img_5645

WP_20150624_018 Torstaiaamupäivän aikana teimme noin tunnin pituisen sightseeing-pyöräilyn vanhassa kaupunginosassa sekä linnan raunioilla. Ylempi kuva on vuodelta 2003 ja alempi tältä päivältä, rekvisiitta on vähän muuttunut ja kaivo on saanut kannen. IMG_2242 WP_20150625_10_34_56_Pro

WP_20150625_003 Img_5657

WP_20150625_007

Img_5661

Yllä vanhan vesitornin lähimpänä olevat puut ovat ainakin kasvaneet. Pääsimme kiertoajelullamme myös mansikoiden poimintaan. Valitettavasti näitä emme pystyneet ottamaan mukaan matkaevääksi, eivät kyllä tainneet olla ihan syömiskelpoisiakaan. WP_20150625_018 WP_20150625_11_10_28_Pro

Aloituksena kesälle 2015

Toinen Viron ”retropyöräilyreissumme” on alkamassa. Viime kesänä pyöräilimme itäistä Viroa ja tänä kesänä pääkohteena on Viron länsirannikko (aloitus tosin Viljandista) ja sen merkittävimmät saaret. Suunniteltu reitti kulkee osittan samoja teitä kuin 1990-luvulla, mutta merkittävältä osin myös uusilla teillä. Laitan tähän päivitetyn kartan Viron kaikista pyöräilyreiteistämme. Vuosien 2005-2013 aikana reitit kulkivat muualla Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Tanskassa, ks. blogin kategoriaa Aikaisemmat pyöräretket.

.Viroaikaisemmatpyorailymme

Tämän kesän Viropyöräily ei ole vuoden ensimmäinen ulkomainen pyöräilymme, huhtikuussa pyöräilimme puoli päivää Hollannin tulppaanialueilla. Tästä pyöräilystä alla oleva kuva.

HollantiK15

Kesän 2014 jälkeen pyöräilimme vuokrapyörillä Espanjan Madridissa ja Mallorcalla. Siitä ovat omat blogitekstit ennen tätä juttua. Jos olet uusi sivuillamme, voit käydä vilkaisemassa kategoriasta Aikaisemmat pyöräretket sitä, missä muualla ulkomailla olemme viimeisen 20 vuoden aikana polkeneet, eksoottisiksi luokiteltaviakin kohteita on mukana kaikista maanosista.

Loppukesästä/alkusyksystä on tarkoitus tehdä toinen tämän vuoden pitempi pyöräretki Ranskaan, tällöin varsinaisen pyöräilyn lähtö (omilla pyörillä) tapahtuu Sveitsin Baselista. Tavoitteena ei ole Ranskan ympäriajo vaan Ranskan läpiajo eri jokivarsireittejä noudattaen Atlantille asti.