Päivä Linzissä 30.8.2016

Linz on Itävallan kolmanneksi suurin kaupunki, asukkaita siellä pari sataa tuhatta. Kaupunki on tärkeä teollisuus- ja satamakeskus, mutta se toimi myös Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2009. Näitä kaikkia asioita kaupungissa on yhdistelty ilmeisen innovatiivisella tavalla.

Majoituimme hieman keskustasta syrjässä olevassa hotellissa, joka kuitenkin oli hyvän raitiovaunulinjan varrella. Lähdimme aamulla liikkeelle ilman polkupyöriä puolen päivän maissa ja ostimme automaatista 4,40 euron päivälipun. Tällä sai matkustella päivän aikana niin paljon kuin haluaa; yhden kerran meiltä jopa tarkistettiin liput.

Kaupungissa on kymmeniä nähtävyyskohteita, meidän oli pakko valita niistä vain pari. Keskusaukiolta lähdimme ensin vanhalla nostalgisella raitiovanulla, Pöstlingerbahnilla, ylös yli 500 metrin mäelle, josta pystyi näkemään koko kaupungin ja siinä ohessa museoita, uskonnollisia muistomerkkejä ja kirkon. Näistä kuvia seuraavassa.

Linz 2016-08-30 118

Paluumatkalla halusimme katsastaa elektronisen taiteen museon/näyttelyn, mutta se olikin suljettu uutta näyttelyä valmisteltaessa. Yläkerran Kuutio-baarissa/kattoterassilla sentään pääsimme käymään.

Päivän pääkohteemme oli OÖ Kulturquartierissa oleva Höhenrausch 16 (Andere Engel) -näyttely/tapahtuma. Etukäteen tiesin homman olevan varsin erikoinen, mutta silti se vähän yllätti; erikoisemmassa taidenäyttelyssä emme aikaisemmin ole tainneet missään maailmassa aikaisemmin olleet.

Tuntuu siltä, että suuren korttelin alueen tapahtuman rakentamiseen kutsutut taiteilijat on koottu yhteiseen aivoriiheen; ajatukset ja ideat ovat saaneet poukkoilla vapaasti ja sitten on päätetty, että ne kaikkein hulluimmat/mahdottomimmat ideat toteutetaan. Kokemusta ja näkemistä on aika mahdoton sanoin tai myöskään kuvin kuvata. Erilaisia kohteita rakennuksissa, rakennusten katoilla ja vieressä olevassa kirkossa oli yhteensä 30. Lisäksi alueella oli useita ilmeisen pysyviä kohteita, kuten Keine Sorgen Turm (Ei murheita -torni). Seuraavassa jonkunlainen kuvakokoelma tältä alueelta, sanallisesti yksityiskohtiin voisin yrittää palata myöhemmin. Netistä löytyy myös tietoa, ainakin tämän linkin kautta http://www.ooekulturquartier.at/ .

WP_20160830_032

Näyttelyn nimi yllä ja tunnus kirkon kyljessä kadun yläpuolella:

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h50m28s129

Ei surua/murheita -torni näkyy kauas:

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h39m54s132Linzvlcsnap-2016-08-31-07h52m17s648

 

WP_20160830_048

Minä jaksoin kiivetä vain ensimmäiselle tasolle, Merja jäi vähän alemmas:

Linz 2016-08-30 085

WP_20160830_042

Merja heiluttelee pianojen siipiä

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h41m34s529

Peilikuvamme näkyy puupalasissa

Kattobaari oli letkujen ym. valtaama:

Linz 2016-08-30 078WP_20160830_045

WP_20160830_041

Lentävien alienien ”armeija”

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h46m23s875

Lentämään olisi päässyt myös itse

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h45m07s547

Katon monimutkaiset peilirakennelmat hämäsivät

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h47m38s338

Kirkkon mentiin sisälle ylhäältä tornista, lattialla löytyi langennut enkeli:

Linz 2016-08-30 098WP_20160830_059

Lopuksi pari kaupunkikuvaakin:

Linzvlcsnap-2016-08-31-07h49m06s729WP_20160830_062

 

 

Ensimmäiset päivät Itävallassa

Sunnuntaiaamuna siirryimme Saksan Passausta Itävallan puolelle. Ensimmäinen majapaikka täällä oli Haibachin Inzelissä. Gasthof zum Heiligen Nikolaus oli muuten erittäin hyvä, paitsi että netti ei oikein huoneessa aina toiminut. Blogin päivittäminenkin täten jäi tekemättä.

Itavalta1 2016-08-28 038

Huoneemme ikkuna ja parveke on tämän mallin vieressä eli toinen ikkuna oikealta

WP_20160828_043

Tällä kertaa söimme kunnon itävaltalaiset Wienin leikkeet

Itavalta2vlcsnap-2016-08-30-09h31m13s959

300 kilometrin polkemisella ansaitun Jägerin jouduimme tarjoilemaan osittain itse

WP_20160828_053

Huoneeseemme saimme tällaisen ”vandaalien hävittäjän” (kait hyttysiä varten)

Kaksi päivää poljimme lähes koko ajan Tonavan vieressä. Joen varrelta ei voinut paljon poiketa, koska heti olisi joutunut nousemaan varsin jyrkästi ylöspäin.

WP_20160828_041

Näkymä parvekkeeltamme

Sunnuntaina aurinko paistoi edelleen kuumasti pilvettömältä taivaalta, matkanteko oli melko rasittavaa, varsinkin kun välillä oli vähän mäkiäkin: parin kylän kohdalla eivät olleet rakentaneet pyörätietä aivan joen vierelle. Maanantaiaamuna sää oli sitten muuttunut. Haibachin ikkunasta maisema näytti mm. tällaiselta:

Itavalta2vlcsnap-2016-08-30-09h30m13s151

Pilvet kulkivat ensin oikealta vasemmalle ja sitten vasemmalta oikealle

Itavalta2vlcsnap-2016-08-29-22h46m06s544

Maanantaina aamulla ensin viivästytimme lähtöä hieman ukkkosen takia. Kymmenen maissa sää sitten kirkastui, mutta päivän mittaan tuli uusia sadekuuroja. Nämäkin onnistuimme välttämään niin, että varsinaisesti sateessa emme polkeneet. Yksi sadetaukopaikka sattui keittolounaamme aikaan, toisen tauon pidimme yhden opastaulun suojissa, kolmannella tauolla kävimme syömässä jäätelöt ja vielä Linzissä klo 18 aikaan keskellä kaupunkia poikkesimme terassille, kun sadepilvi oli tulossa. Siellä eivät kuitenkaan halunneet tarjoilla sateen takia terassille mitään. Pyörät jälleen kastuivat, mutta me säilyimme sekä ulkoisesti että sisäisesti kuivina. Hellepäivien kilometrejä kertyi lähes 50 ja sadepäivänä lähes 60. Yhteensä olemme nyt polkeneet lähes 400 km.

Itavalta2vlcsnap-2016-08-29-22h48m40s491WP_20160829_021

Vaikka sunnuntaiaamun poljimme jo lähes kokonaan Itävallan puolella, niin Saksa oli vielä pitkään Tonavan toisella rannalla, niin myös tämän suuren padon ja voimalaitoksen (Jochenstein) kohdalla.

Itavalta1vlcsnap-2016-08-29-07h01m53s869

Padon jälkeen oli varoitus erittäin jyrkästä mäestä, jopa niin että Merjan piti taluttaa pyörä alas uudelle joen tasolle.

Itavalta1vlcsnap-2016-08-29-07h00m40s655

Sunnuntaina puolenpäivän aikaan Kastenin kylässä meidät otti vastaan mukava torvisoittomusiikki

Näiden kahden päivän aikana teimme kaksi lauttamatkaa, ensimmäisen Engelharstszellissä ja toisen Ottensheimissa noin kymmenen kilometrin päässä Linzistä.

Itavalta1 2016-08-28 022

Itavalta2vlcsnap-2016-08-29-22h50m09s926

WP_20160829_019

Ottensheimissa lautalla oli hyvä paikka katsella paikkakunnan linnaa ja kaupunkinäkymää

WP_20160829_015

Tällaisia joenvarsimatkoja tehdessä on aina ongelma se, että kumpaa puolta jokea ajetaan. Useimmiten pyrimme valitsemaan lyhimmän reitin, mutta huomioon pitää ottaa myös pyörätien laatu, korkeuserot sekä myös joskus nähtävyydet. Pari kertaa piti vaihtaa toiselle puolelle, kun oli ilmeistä että varsinaisessa pyörätiessä on merkittäviä aukkoja eli joutuisi ajamaan vilkkaahkoilla autoteillä.

Joella oli paljon elämää:

Itavalta1vlcsnap-2016-08-29-07h05m32s516

Monenlaisia vesikulkuneuvoja Schlögenin mutkassa

Itavalta2vlcsnap-2016-08-29-22h47m06s350

Saapuminen Linziin:

Itavalta2vlcsnap-2016-08-29-22h54m08s347

Passau 27.8

Olemme viettäneet mukavan välipäivän Passaussa tekemällä kiertoajelun polkupyörillämme, kilometrejä tuli vähän yli kymmenen (ja ilman painavia pyörälaukkuja), alla joitakin kuvia. Passauta hallitsevat kolme jokea (Tonava sekä sivujoet Inn ja Ilz) (kaupunginosien nimet saksasi Ilzstadt, Altstadt ja Innstadt).

Seuraavat kaksi kuvaa on otettu Inn’in kaupunginosan puolelta läheltä hotelliamme (kuvassa siis myös Inn-joki).

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-21h55m12s448

Passau (5)

Nämä kuvat ovat keskustan puolelta ja Innin ylittävältä kävelysillalta:

Passau (3)TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-22h04m29s484

Nyt olemme keskustaniemen kärjessä Dreiflussseeckissä:

Passau 2016-08-27 014

Taustalla Inzin kaupunginosan linna kaupungin keskustasta yli Tonavan päähaaran kuvattuna:

Passau 2016-08-27 023

Keskustan katuja ja kirkkoja:

Kaupungin silhuetteja hallitsee Pyhän Tapanin tuomiokirkko (Dom St. Stephan):

Passau 2016-08-27 036Passau

Vähän uudempaakin Passauta katseltiin ja ajettiin myös vähän keskustan ulkopuolelle Innin rannalla:

Passau (1)Passau (4)

Oberhaus-linnoitus Inzissä illalla Innin puolelta kuvattuna:

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-22h05m28s873

Regensburgista Passauun 25.-26.8

Torstaina ja perjantaina siirryimme Tonavan vartta kohti Itävallan rajaa, Passau on noin 50 000 asukkaan rajakaupunki. Välimajapaikkana meillä oli noin 13 000 asukkaan Plattling; kaupunki oli tunnelmaltaankin aika pieni. Vilkasta elämää oli kyllä kaupungin pääkadulla, jossa oli useita terasseja.

Kova helle oli matkalla suurin ongelma. Plattlingiin asti emme jaksaneet polkea, vaan tulimme sinne alle 20 minuuttia kestävällä junakyydillä Straubingista. Hotellimme oli aivan rautatieaseman vieressä. Pyöräilyä tuli tälle päivällekin kuitenkin 55 km; kokonaismatkan osalta 200 km täyttyi. Plattlingista Passauhin poljimme koko matkan, kilometrejä tuli lisää 75.

Vaikka paljon ajelimme Tonavan tulvavallin ulkopuolelle, jolloin jokea ei koko ajan näkynyt, niin paljon reitin varrella kuitenkin näimme kauniita maisemia:

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h38m10s313

Linnojakin nähtiin, kaikki eivät olleet ihan tämän päivän kunnossa:

2016-08-25 013TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h39m37s273

Erilaisia patsaita nähtiin vähän väliä

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h30m55s961

Lentokoneistakin matkan varrella varoitettiin

2016-08-26 014

Hyviä terasseja halpoine ruokineen ja juomineen oli matkan varrella riittävästi:

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h31m45s147

Joihinkin olivat erityisesti pyöräilijät tervetulleita

WP_20160826_006

Hofkirchenissä currywurstia

WP_20160826_019

Tässä lentokentän kahvilassa Vilshofenissa

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h41m10s038

Kirkkojen vierellä oli yleensä hyvät taukopaikat, kirkkoja oli joka kylässä, monessa useampiakin

Straubingin katumaisemaa:

Plattling:

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h36m27s520

Tonavassa kulki suuriakin laivoja, tällaisiin kanaviin ja sulkujen väliin niiden piti kuitenkin mahtua:

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-27-10h34m26s774WP_20160826_023

Ennen Passauta ylitettiin Tonava voimalaitoksen sivuitse:

WP_20160826_031

Regensburgissa 23-24.8.2016

Vietimme Berliinin jälkeen kaksi yötä baijerilaisessa noin135000 asukkaan kaupungissa Regensburgissa. Kaupunkia kehutaan erilaisissa matkaesitteissä yms. valtavasti, esim.:

  • hieno Unescon maailmanperintökohde; Regensburg on poikkeuksellinen esimerkki Euroopan keskiaikaisesta kaupankäynnin keskuksesta
  • maailman kaunein kaupunki, sen keskusta kuvastaa 2000-vuotisen arkkitehtuurin jatkuvuutta läpi erilaisten tyylisuuntien, rakennuksia jäljellä 1100-1300-luvuilta
  • Baijerin ensimmäinen pääkaupunki 600-luvulla
  • maailman ensimmäinen poikakuoro ym. kulttuuria, paavi Benedict XVI oli kuoron johtaja vuosia ym. ym…
  • maailman tiheimpiä baariverkostoja (näin muistelen lukeneeni)

Pyöräilimme kaupungissa tulopäivän iltapäivällä sekä seuraavana päivänä sekä aamulla että iltapäivällä. Seuraavassa pientä kuvakavalkadia kaupungista.

Toisen päivämme iltana poikkesimme junalta tullessamme sekä katedraalin sisällä että kaupungin vanhimman panimon ravintolassa Spital Kellerissä. Siellä pääsimme myös paikallisen ruoan makuun.

WP_20160824_067WP_20160824_068

Regensburgin kaksipäiväisen oleskelumme yksi päätavoite oli kuitenkin poikkeaminen kaupungin ulkopuolelle noin 50 kilometrin päähän. Kohde oli Weltenburgin luostari, jossa toimii maailman vanhin luostaripanimo. Panimon tuotteet ovat ilmeisen kuuluisia.

Matkantekoon kuului ensin junamatka Saaliin, sitten noin kuuden kilometrin pyöräily Kelheimin kaupunkiin, josta matkasimme laivalla luostarille.

Komeita jokimaisemia pääsimme ihailemaan kahteen kertaan; menomatka vastavirtaan kesti noin 50 minuuttia, paluumatka alle puoli tuntia.

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-26-07h38m53s137

Luostari taustalla

WP_20160824_047

Minä sekä Peter ja Paul taustalla. Erilaisia luonnon muokkaamia veistoksia näkyi matkalla useita.

WP_20160824_025

Luostarin olutta maistelimme jo laivalla, mutta sitä perinteisintä olutta juotiin vasta luostarin pihalla.

WP_20160824_036

Kuva luostarista sisältä

..

TurkuBerliinivlcsnap-2016-08-26-08h44m52s561

Tällaista olutta juovat taitavat olla kaikki sellaisia kavereita keskenään, että heidän kanssaan pitää skoolata, kun samassa pöydässä istutaan

Regensburgissa sää ei oikein suosinut meitä; pyöräilyä oli tarkoitus harjoittaa jkv. enemmän, mutta kuumuus haittasi. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, auringossa varmasti yli 30 astetta, siksi myös hiukan junan käyttöä. Pyöräilykilometrejä Tonavan komeilla rannoilla tuli kuitenkin selvästi yli 30 km.

Nokialta Regensburgiin

Matkamme alkoi junamatkalla Turkuun, jossa istuimme ja aterioimme tuttavapariskunnan kanssa Aurajoen laitamilla. Seurasimme miten entisen raumalaisen seinähullun Pentti Oskari Kankaan bisnekset sujuivat (Vaakahuone; erittäin mukava ja suositeltava ravintola sekä Ukkopekka-risteily). Samassa paikassa bongasimme myös Eino Grönin.

Satamaan polkiessamme kuvautimme itsemme tietenkin myös Suomen Joutsenen vieressä. Reissun ensimmäinen linnakin tuli nähtyä. Opiskelukaupungissamme Turussa emme olleetkaan oikeastaan aikaisemmin kulkenut turisteina.

1_WP_20160820_012 – kopio1_2016-08-20 016

Sunnuntaiaamuna aikaisin päädyimme Tukholman Värtanin satamaan. Jouduimme polkemaan aivan ydinkeskustan kautta Tukholman eteläpuoleiselle maaseudulle. Tukholman maine pyöräilykaupunkina ei ole mielessäni ollut kovin hyvä. Kun reitit oli etukäteen hyvin tutkittu, niin kaupungin läpipyöräily onnistui varsin hyvin. Matkalle kuvasimme mm. kuninkaan linnaa. Taisivat olla edelliset kerrat 70-80-luvuilla, kun olimme edellisen olleet turisteina Tukholmassa.

2_WP_20160821_003

Värtanin laituriin ankkuroituessamme satoi melkoisesti, mutta pyöräilemään lähtiessämme sade muuttui hyvin ajoittaiseksi ja tihkusademaiseksi. Nynäshamnin satamaan matkaa kertyi 70 km. Maasto oli ajoittain melkoisen mäkistä, joten matkanteko oli välillä hitaahkoa. Nynäshamnissa olimme kuitenkin jo klo 15.

3_2016-08-21 005

Lounastauko ruotsalaisen kyläkaupan edustalla, sielläkin kaupat ovat auki myös sunnuntaina

3b_2016-08-21 015

Nynäshamnin satamassa oli vähän sumuista

 

Tallink Silja Line / Polferries – Baltic Princess /M/F Wawel

4_WP_20160820_0144_2016-08-21 008

Silja Linella olisi paljon opittavaa siitä, miten polkupyöräilijät huomioidaan laivaan mennessä. Turussa pääsimme laivaan lähes viimeisinä (pari rekkaa ja linja-auto taisi vielä tulla perässä). Check iniin pääsimme Turussa nopeasti kun vähän etuilimme. Siitä eteenpäin pääseminen kuitenkin vähän kesti, kun lippujen tulostussysteemi takkuili (tai sitten virkailija ei osannut käyttää koneita oikein). Tukholmassa olimme check inissä noin 2,5 tuntia ennen laivan lähtöä aivan ensimmäisten joukossa. Sen jälkeen kun laivaa alettiin pian täyttää, niin meidät noudettiin polkupyöräilevän henkilökunnan toimesta ensimmäisinä laivaan. Laivana alakannella meidät vielä henkilökohtaisesti ohjattiin hissiin. Sisällä laivassa olimme noin kaksi tuntia ennen lähtöä.

Hyttimme Wawel-laivalla oli selvästi tilavampi kuin Silja Linella. Hytissä ei ollut televisiota ja Merjan hiustenkuivaaja ei toiminut sen sähköllä. Kännykät ja tietokoneet sai kyllä hyvin ladattua.

Laivoilla olivat hyvät baarit ja ravintolat. Aamiainen oli erittäin hyvä molemmissa, vaikka Wawel’lla aamiainen oli vain osittain buffet-aamiainen. Meille oli erittäin hyvää se, että saimme nukkua pitempään aamulla, koska laiva oli perillä Gdanskissa n. klo 12. Tosin matkan hinta Gdanskiin oli lähes kaksinkertainen kuin Turku-Tukholma-matka.

5_2016-08-21 019

Jälkiruoka Wawelin illallisellamme

Polferriesin viime vuonna käyttöön otetusta satamaterminaalista oli helppo lähteä polkemaan eteenpäin. Siljan uusi terminaali oli vasta osittain käytössä ja laivasta ulospäin polkeminen oli ainakin polkupyöräilijän kannalta huonosti ja epäselvästi toteutettu. Gdanskin satamasta oli noin 10 kilometrin matka kaupungin vanhaan keskustaan, sinne johti erittäin hyvä pyörätie. Samalla tuli bongattua kaupungin hienoimmat nähtävyydet. Kävelykaduilla oli erittäin runsaasti väkeä.

6_WP_20160822_012

Gdanskissa meille tuli täyteen ensimmäinen sata kilometriä pyöräilyä.

Junamme lähti Gdanskista klo 16.20. Poznanissa meillä oli junan vaihto.

7_2016-08-22 002

Pizzalounas Gdanskin asemalla

7_WP_20160822_020

Junanvaihtoa odotellessa Poznanin asemalla

Berliinin päärautatieaseman viereiseen hotelliin saavuimme hieman ennen puolta yötä. Sieltä lähdimme aamulla klo 9.30 junalla Regensburgiin; matka sujui ihan mukavasti, vaikka junan vaihtoja oli kaksi. Lisäksi yhdessä paikallisjunassa piti kesken matkaa vaihtaa vaunua, koska tietyllä asemalla juna jakautui kahtia. Me olimme tietenkin parin Sveitsiin menevän pyöräilijän kanssa juuri siinä osassa, joka meni väärälle paikkakunnalle. Junanvaihdossa saimme runsaasti apuja paikallisilta ja muilta eri maiden pyöräilijöiltä. Regenburgissa olimme aivan aikataulun mukaisesti klo 15.37.

8_WP_20160823_005

Pyöräilijöitä oli junissa paljon liikkeellä, tässä IC-junassa paikat riittivät hyvin

Orleansista Atlantille 3 – muutakin kuin linnoja

Tämän reittiosan merkittävimmät linnat esittelin edellisessä artikkelissa. Tässä jutussa on vielä pieni katsaus siihen, mitä muuta mielenkiintoista nähtävää näissä Loiren loppuosan kaupungeissa oli.

Lauantai-iltapäivällä Blois oli täynnä tapahtumia ja toimintaa, mm. sillalle oli väsätty konserttipaikka. Kaupungissa juhlittiin mitä ilmeisemmin ainakin koululaisten lomien loppumista.

Illalla Bloisissa piti toisestakin syystä kulkea mieluummin kävellen kuin pyörällä; keskikaupungin kadut olivat kapeita ja hyvin mäkisiä.

Amboisen keskusta oli viihtyisä hyvine ruokapaikkoineen.

2_Amboise_vlcsnap-2016-01-28-23h46m31s318

Tours oli myös täynnä tapahtumaa, koska kaduilla oli niin paljon väkeä, ettei merkityillä pyöräteillä päässyt lainkaan ajamaan. Iltakävelyt sujuivat kuitenkin mukavasti.

3_Tours_vlcsnap-2016-02-24-11h59m01s848

Chinonissa Jean D’Arc ratsasti miekka ojossa.  Kaupungissa oli paljon hienoja vanhoja rakennuksia.

4_Chinon_WP_20150907_014_Chinon (1)

Yllä: Hotellimme oli tuolla alhaalla kuvan keskipaikkeilla.

Katunäkymiä Saumurissa:

5_Saumur_Loire215vlcsnap-2016-08-14-15h33m14s713 (4)

5_Saumur_Loire215vlcsnap-2016-08-14-15h33m14s713 (6)

6_Angers_WP_20150910_008_Angers (2)

Päiväpyöräilyn tauolla Balzac-puistossa Maine-joen varrella. Taustalla Angersin linnoitus.

Iltalehti 4.7.2013: ”Nantes on valittu Ranskan parhaaksi paikaksi asua. Hyvällä elämänlaadulla on pitkät perinteet: Nantes on maailman ensimmäinen kaupunki, joka tarjosi julkista liikennettä. Nantesissa voi liikkua vaikkapa jättimäisen, mekaanisen elefantin kyydissä. Se on kuin suoraan Jules Vernen tarinoista - ja Verne olikin kotoisin Nantesista. Hänen mielikuvituksellisen tuotantonsa perustalle rakennettu museo on seudun mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä.”

7_Nantes_WP_20150910_067_Nantes (8)

 

7_Nantes_WP_20150910_067_Nantes (5)

 

7_Nantes_Loire215vlcsnap-2016-08-14-20h35m46s111

Ajoittain suihkutteleva komea suihkulähde

7_Nantes_WP_20150910_067_Nantes (15)

LU-keksitehtaan pääkonttori

Saint-Nazaire oli 2. maailmansodassa Saksan tärkeimpiä Atlantin-sodan tukikohtia, siellä olivat mm. vahvimmat sukellusvenebunkkerit. Nyt näitä rakennelmia käytetään mielenkiintoisiin museotarkoituksiin. Siellä pääsee käymään suuressa sukellusveneessä, 1900-luvun alun loistoristeilijäkopiossa, eco-museossa ym.

StNazaire_WP_20150912_003 (4)StNazaire_WP_20150912_003 (5)

StNazaire_WP_20150912_003 (2)

Tässä olen bunkkereiden katolla

Ranskalaisissa kylissä välillä pistää silmään tällaiset komeat tienvarsiasetelmat:

Villandryj_Loire215vlcsnap-2016-08-12-09h10m23s470 (4)