Liikkuminen Roomassa

Syksyn 2016 reissumme oli ensimmäinen kerta, kun kävimme Roomassa. Hyvin monelle suomalaiselle Rooma on melko tuttu paikka ja suomalaistenkin kokemuksia ja matkavihjeitä löytyy kirjattuna netistä. Tähän viimeiseen Rooma-juttuuni ajattelin kirjata joitakin omatoimimatkaajan kokemuksia ja vinkkejä lähinnä liikkumisesta ja julkisesta liikenteestä.

Roomaa ei ole turhaan kutsuttu kaupungiksi, jossa katsomisen ja vierailemisen arvoiset kohteet eivät helposti lopu. Ennakko-odotusten mukaista oli myös se, että ihmisiä (turisteja) oli joka puolella paljon.

Tämänkaltaisissa kaupungeissa vieraileville suositellaan useimmiten julkisten liikennevälineiden ja erityisesti metron käyttöä, kun liikutaan nähtävyydestä toiselle. Roomassa tässä asiassa on kuitenkin syytä huomioida muutama seikka.  Roomassa on vain kaksi metrolinjaa ja ne kulkevat melko huonosti kaupungin ydinkeskustan alueella. Poikkeuksena tästä on keskusrautatieaseman seutu sekä nähtävyysalueista lähinnä Colosseum. Kaupungissa on myös raitiovaunulinjoja, mutta niidenkään kulkureitit eivät kulje ydinkeskustan kautta.

Bussilinjoja on paljon, mutta niidenkin käytössä on tiettyjä hankaluuksia. Ensinnäkin on vaikea löytää bussireittikarttoja netistä tai kaupungilta muutenkaan. Bussien käytössä suurimpana hankaluutena on se, että ne tuntuvat olevan suurimman osan päivää tupaten täynnä. Tärkeimmillä linjoilla bussit ahdetaan jo lähtöpysäkillä niin täyteen ihmisiä, että niiden ovia ei meinata saada kiinni. Muutaman kerran kävi niin, että matkan varrelta bussipysäkiltä oli mahdoton päästä bussiin sisälle. Hyvin hankalaa oli myös päästä bussista ulos, jos ei pysäkille tullessa sattunut olemaan oven vieressä. Matkan aikana oli syytä yrittää hivuttautua vähitellen lähemmäksi ovea, kun tiesi pysäkkinsä lähestyvän. Toisaalta ongelmana saattoi olla se, ettei välttämättä tiedä (kun uloskaan ei välttämättä näe kunnolla) sitä, milloin oma pysäkki lähestyy; busseissa ei yleensä ole näyttötauluja seuraavasta pysäkistä eikä myöskään kuulutuksia (ainakaan englanniksi). Meidän oleskelumme aikana busseja täytti varmaan lisää se, että kaupungissa oli ainakin kahtena päivänä osittaisia lakkoja; kummatkin metrolinjat olivat vuoropäivinä osittain suljettuna muutamia tunteja. Tosin bussit olivat täynnä myös maanantaina, jolloin lakkoja ei enää pitänyt olla.

wp_20161022_188

Joka tapauksessa me pääsimme kaikkia kolmea julkista liikennevälinettä käyttäen aika mukavasti liikkumaan halutusta paikasta toiseen. Merkittävin hyöty oli siitä, että hotellimme oli melko lähellä päärautatieasemaa sekä lähellä metro- ja raitiovaunulinjoja. Hankimme kahtena päivänä yhden vuorokauden julkisen liikenteen seitsemän euroa maksaneen lipun sekä yhden kolmen päivän Rooma-passin (38 euroa), johon sisältyy vapaa julkisten liikennevälineiden käyttö. Kun kertalipun hinta on 1,50 ja se on leimauksesta lähtien voimassa 100 minuuttia, ei ole itsestään selvää, että vuorokauden tai kolmen vuorokaudenkaan lippu tulee ”täysimääräisesti” käytettyä. Yhden vuorokauden lipulla pitää matkustaa viisi kertaa, jotta siitä olisi saavutettavissa taloudellista hyötyä. Kun merkittävimpiin kohteisiin ja niiden lähiympäristössä oleviin muihin nähtävyyksiin haluaa tutustua hieman paremmin, niin yhteen kohteeseen aikaa kuluu helposti koko päivä. Tällöin ei paljoa ole tarvetta/aikaa ajella muualle kaupungissa saman vuorokauden aikana. Jos haluaa käydä vain ”bongaamassa” eri puolilla kaupunkia ja vähän ydinkeskustan ulkopuolellakin olevia hieman vähemmän merkittävimpiä nähtävyyksiä, niin päivälipusta on hyötyä. Suuri hyöty tällaisista lipuista on kyllä se, ettei tarvitse aina jokaisen matkan edellä hankkia uutta lippua. Kaikilla asemilla ei ole lipunmyyntipisteitä, automaatteja on kyllä yleensä melko kiitettävästi ja ne ovat helppoja käyttää.

Me käytimme ensimmäisenä päivänä vuorokausilippuamme niin, että lähdimme rautatieasemalta kulkemaan yhtä metrolinjaa eteenpäin aina pysäkki kerrallaan. Tämän teimme erityisesti sen takia, että kun sateli vettä, niin kävely ei suuremmin kiinnostanut. A-linjalla olikin sitten jokaisen aseman kohdalla mielenkiintoista nähtävää:

  • Asema Republica Piazza della Repubblicalla; nähtävyydet mm. Santa Maria degli Angeli-kirkko ja Kylpylä Terme di diocleziano
  • Asema Barberini Piazza Barberinilla, nähtävyydet mm. suihkulähde Fontana del Tritone ja Palazzo Barberini

02_wp_20161018_025

  • Asema Spagna, Piazza di Spagnalla, nähtävyydet mm. Fontana della Barcaccia, Espanjalaiset portaat, Pyhän kolminaisuuden kirkko Trinità dei Monti. Piazza di Spagnalta alkaa lähes kaikki maailman merkittävimpien ja kalleimpien kauppaketjujen katu via Condotti.
  • Asema Flaminio, Piazza del Popolo monine merkittävine rakennuksineen sekä Pincio-näköalaterassi.

04_wp_20161018_05404_wp_20161018_069

A-linjalla pääsee myös melko lähelle Vatikaania (asema Ottaviano).

B-linjalla pääsee aivan Colosseumin ja Forum Romanomin viereen. Capitolium ja sen museot ja kirkot ovat tästä asemasta pienen kävelymatkan päässä. Molempiin kohteisiin ei yhden vuorokauden aikana pysty kunnolla tutustumaan; kumpaankin kuluu helposti koko päivä (ks. aikaisempia blogejani kummastakin näistä). Näiden nähtävyyksien lähellä on myös runsaasti muita nähtävyyksiä, esim. Capitoliumista kannattaa kävellä kolmannelle hyvin merkittävälle nähtävyydelle eli Pantheoniin eli Kaikkien jumalten temppeliin tai Fontana di Trevi –suihkulähteelle (melko lyhyt matka myös Barberini-asemalta).

06_wp_20161019_049

Parille merkittävälle aukiolle tai niiden läheisyyteen ajelimme asemalta bussilinjalla numero 60:

07_wp_20161020_104

Piazza Navona ja mm. Pyhän Agnesen barokkikirkko Sant’Agnese in Agone

08_wp_20161022_110

Largo di Torre Argentina kissataloineen ym.

08_wp_20161022_114

09_wp_20161022_117

Campo de’Fiori

Aukioista ja kirkoista Roomassa ei ole puutetta. Niitä löytyy kaikista edellä mainituista kohteista tai niiden läheltä. Jos kävely kohteelta toiselle rasittaa (ottaa esim. selän päälle niin kuin minulla), niin aina voi poiketa istumaan tauolle johonkin kirkkoon (tuntuu, että niitä on lähes joka korttelissa). Lähes kaikkiin niihin pääsee ilmaiseksi.

10_wp_20161022_169

Basilica parrocchiale san lorenzo in damaso

Kolmen päivän Rooma-passilla on ihan mukava liikkua museosta ja kohteesta toiseen, mutta jotta siitäkin saisi jonkinlaisen hyödyn, pitää pyrkiä käymään nopeassa tahdissa kalleimmissa museoissa (me kävimme sillä Colosseumilla ja Capitolium-museossa). Vatikaanin museoihin (ks. …) sillä ei kuitenkaan pääse eikä kaikkiin Rooman museoihinkaan (me kävimme mm. Leonardo da Vincin suunnittelemien laitteiden interaktiivisessa museossa ja kapusiinimunkkien kryptassa).

11_wp_20161022_13111_wp_20161022_159

Kun Roomassa on pitempään, kannattaa keskittyä kävellen yhden kaupunginosan moniin nähtävyyksiin kerralla.

Lentokentän ja rautatieaseman välin kulkee mukavammin ja nopeimmin Leonardo Express -junalla.

12_wp_20161005_002

Suurkaupungeissa vieraillessamme olemme usein tutustuneet kaupunkiin polkupyöräillen. Rooma ei kuitenkaan ollut erityisen hyvä pyöräilykaupunki. Joitakin pyöräreittejäkin siellä on, paras niistä on varmaankin Tiber –joen reunassa. Sitä pitkin pääsisi varmaankin sujuvasti pyöräilemään läpi kaupungin. Kun joen reunat ovat oheisen kuvan kaltaiset, niin maisemia ei pyöräillessä paljoa taida näkyä? Meiltä jäi sitten lopulta tällä kertaa pyöräilyt väliin (ehkä joskus myöhemmin?).

13_valimeriym16vlcsnap-2016-11-17-14h49m34s666

Liikennekulttuuri Roomassa ja ehkä koko Italiassa on varsin erikoinen. Napolissa paikallinen opas kertoi, että heillä liikennevalot ovat vain ”ehdotus” eli niitä ehkä noudatetaan silloin, jos muuta liikennettä ei ole ihan kohdalla. Jalankulkijoiden on aina oltava erityisen varovainen. Jalankulkijoiden liikkumista haittaavat usein myös jalkakäytäville ja suojateille pysäköidyt autot (erityisesti iltaisin).

14_wp_20161022_128

Liitänpä vielä tähän viimeiseen Rooma-juttuun aikaisemmin blogin alussa pysyvän noston yhteydessä olleet matkan aikana kirjoitetut pikapäivitykset:

Pikapäivitys 18.10 n. klo 9.30 (Suomen aikaa n. 10.30): Risteilyn jälkeen ensimmäinen yö Roomassa sujunut hyvin. Pientä aamiaista on nautittu majapaikassamme; tilava, hyvä huone on runsaan puolen kilometrin päässä keskusrautatieasemasta. Tämä päivä sujunee enemmän sen suunnittelussa, mitä täällä viikon aikana tehdään. Kaupungille varmaan lähdetään, vaikka vähän sadettakin on luvassa.

Pikapäivitys 18.10 lähellä puoltayötä: Päivä Roomassa sujuikin vähän toisin, kuin oli suunniteltu: Ensin oli tarkoitus etsiä kaupungin virallinen pääturisti-infotoimisto. Se ei löytynyt (yksi infokioski kylläkin). Metroasemalta olimme ostaneet vuorokauden julkisen liikenteen lipun. Kun sadekin alkoi puolen päivän jälkeen, päätimme hyödyntää tämän lipun tehokkaasti. Kuljimme eteenpäin yksi metroasema kerrallaan. Joka paikasta, vain pienen kävelyn päästä löytyi kaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä; niitä tuli jo ensimmäisenä päivänä katsastettua ja kuvattua hyvin monta.

Pikapäivitys 19.10 illalla: Toinen kokonainen päivä Roomassa on lähes ohitse. Nähtävyyksiäkin on taas nähty, vaikka enemmän kuljimme kävellen. Iltapäivällä tuli yksi sadekuurokin, mutta onneksi olimme Piazza Venezian vieressä syömässä Pasta Carbonaraa. Tänään jatkosuunnitelmat tulevista päivistä hieman etenivät: Kävimme kyselemässä mahdollisesta Pompeiji-retkestä (teemme mahdollisesti sunnuntaina), toisessa paikassa kyselimme polkupyöräkiertoajelusta, mutta lähipäivinä ei ollut yhtään englanninkielistä ryhmää tilattuna. Mahdollisesti maanantaille ostamme yksityisen polkupyöräretken. Sitten ostimme kolmen päivän Rooma-Passin, jolla pääsemme muutamaan museoon ilmaiseksi ja voimme vapaasti ajella kaupungin julkisilla kulkuneuvoilla. Huomenna aamulla suuntaamme Colosseumille.

Pikapäivitys 21.10 illalla: Tänään olemme mm. vierailleet parissa museossa ja käyneet katsomassa pyramidia. Vaikuttavin paikka oli kapusiinimunkkien krypta, siellä olisi ollut herkullista ottaa paljon kuvia, mutta se oli ehdottomasti kielletty. Siellä oltiin koko ajan virkailijoiden silmälläpidon alla. Syynä oli se, että kryptassa oli 4 000 munkin luurangot, niin että pääkalloista ja kaikista muista luista (mm. selkänikamista) oli rakennettu (komeita?) katto- ja seinäkoristeita ym. Yksi kuva ja tietoa löytyy mm. yhdestä suomalaisesta blogista (http://kukkulalta.com/rooman-hyytavimmat-paikat-top-5/). Capitoliumin museossa oli myös kuvauskielto (ilmeisesti vain videoiden osalta?), mutta valokuvia siitä julkaisen myöhemmin (mm. Romulus-Remus-susi -patsaasta).

Päivälle antoi leimansa lakot (”italialaisen lakot”); tämän takia museon yksi talo oli kokonaan suljettu, päivällä ensin toinen metrolinja ja illalla sitten toinen. Koska olimme illalla jonkun verran ydinkeskustan ulkopuolella, piti tehdä ex tempore -suunnitelma, millä pääsemme takaisin hotellille. Lopulta se sitten onnistui parilla raitiovaunumatkalla.

Pikapäivitys 22.10 illalla:Taas mielenkiintoinen päivä on päättymässä. Tänään olemme kulkeneet melko pienellä alueella kävellen, lakkojen ja mielenosoitusten takia julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminen onkin ollut jonkun verran epävarmaa. Tänään pyörittiin Pantheonin (Rooman parhaiten säilynyt antiikin temppeli) ja Campo de’ Fiorin alueilla. Kun piti vielä lähteä bussilla Vatikaanin ympäristöön, se ei enää onnistunut, koska jouduimme keskelle suurta mielenosoituskulkuetta. Tarkkaan emme ymmärtäneet mielenosoituksen syytä, mutta asialla olivat ilmeisesti julkisten alojen ammattijärjestöt ja puolueet (mukana mm. useita kommunistisia puolueita, taistelulauluja laulettiin). Mm. palvelujen yksityistämistä vastustettiin. Mielenkiintoinen kokemus tämäkin.

Pikapäivitys 24.10 aamulla: Viimeinen päivämme Roomassa on alkamassa, huomenna tiistaina lennämme taas Suomeen. Eilen nähtiin Napoli ja Pompeiji. Tänään lähdemme Vatikaaniin. Äsken julkaisin jutun Capitoliumista ja Pantheonista.

Pikapäivitys 25.10 illalla: Kotona ollaan ja kaikki muuten OK, paitsi että hieno reissu päättyi – 25 asteen lämpötilasta saavuimme nollaan asteeseen. Lähipäivinä pyrin kirjoittamaan muutaman blogijutun. (28.10: Pompeiji-juttu julkaistu, 29.10: Vatikaani)