Vänernin rannoilta Pohjanmeren rannalle

Perjantaina 5.7 aamulla Ruotsi-pyöräilymme ilmansuunta vaihtui (kaakko>lounas), kun lähdimme Vänern-järven rantoja seuraillen kohti Ruotsin länsirannikkoa. Tuulen suuntakin oli tietenkin(?) vaihtunut eli emme nytkään täysin päässeet eroon vastatuulesta. Päivä oli kuitenkin mukavan aurinkoinen ja vähätuulisempi kuin aikaisemmat päivät.

05_IMG_20190705_080347

Sjötorpin Jugesh Vandrarhem & Rum -majoituksessa huoneeseemme tuotiin tällainen aamiainen.

Seuraavan majoituksen olimme varanneet Vänersborgiin, Vänersborg on yli 20 000 asukkaan kunta Vänernin etelä-/lounaspäässä. Vänern on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin luonnonjärvi.

Aluksi jouduimme pyöräilemään aika vilkkaan maantien hyvin kapealla pientareella noin kymmenen kilometriä.  Matka sujui joutuisasti, koska maasto oli tasaista. Hassle-nimisellä paikkakunnalla käännyimme pois vilkkaalta maantieltä pienemmille kyläteille ja lopulta hyvälle pyörätielle; Mariestad oli toisen kymmenen kilometrin matkan päässä.

10_IMG_20190705_105541

Hasslen kirkko oli hyvä maamerkki kyläteille kääntymiselle

12_Ruotsi3_192019-07-30-09h38m11s91912_Ruotsi3_192019-07-30-09h47m59s211

Aamupäivän pyöräilymme tavoite oli Mariestadin kaupungin rautatieasema. Mariestadista tarkoituksenamme oli ajaa junalla Lidköpingin kaupunkiin. Sjötorpista juna ei kulje ja Lidköpingistä junarata kääntyi poispäin tämän päivän kohteestamme. Ilman tällaista junamatkaa pyöräilyä tulisi noin 130 km.

Autiolla Mariestadin rautatieasemalla pähkäilimme aika kauan, että milloinkahan juna oikein menee ja mihin asti. Ristiriitaista tietoa saatiin lippuja myyvältä kioskin ihmiseltä sekä paikalla palloilevilta avuliailta paikallisilta (hieman laitapuolen ihmisiltä (?), mutta ihan mukava oli jutella).

13_Ruotsi3_192019-07-30-10h30m50s727

Kun juna tuli vasta parin tunnin päästä, pääsimme hieman katselemaan kaupunkiakin

15_Ruotsi1_192019-07-23-09h55m26s616Kun Lidköpingin jälkeen suunniteltu ratatyö ei ollutkaan vielä käynnissä ja kun kioskin ”lipunmyyjä” möi Merjalle pitemmälle/väärälle matkalle oikeuttavat liput, niin ajoimme lopulta saman tien pari pysäkkiä ohi Lidköpingin, sieltä oli lyhyempi matka polkea Vänersborgiin. Infon antamisessa ja pyörien ulosauttamisessa on annettava suuri kiitos mukavalle naiskonduktöörille.20_2019-07-05 00420_2019-07-05 006Pian Stora Levenen jälkeen jouduimme ajamaan vielä vilkkaammalla maantiellä kuin aamulla. Pääsimme Grästorpin kuntaan, jossa pidimme ruokatauon.

Jo ennen Grästorpia olin alkanut tutkia, että löytyisikö pyöräilylle jotain rauhallisempaa tietä. Sellainen löytyikin, vaikka kilometrejä tulikin tästä uudesta reitistä viitisen kilometriä lisää. Samalla pystyimme kiertämään pääosin lähellä Vänersborgia sijaitsevat melkoiset mäet. Pyöräilykilometrejä päivälle kertyi noin 70 ja 400 kilometrin kokonaismatkapituus tuli selvästi ylitettyä.27_Ruotsi3_192019-07-30-12h03m58s621

Vänersborgissa majoituimme hyvässä Best Western Arena -hotellissa.

Lauantaina oli tarkoitus polkea ainakin merkittävä osa noin 100 kilometrin matkasta Göteborgiin seuraten Götajokea. Tämä joki täydentää vesireitin, joka alkaa Itämereltä ja laskee Pohjanmereen Kattegatin salmeen. Koska luvassa oli sateinen päivä ja terveydentilassani oli hiukan toivomisen varaa, niin päätimme lopulta kulkea tämän matkan junan kyydissä. Alla olevissa kuvissa ollaan Vänersborgin rautatieaseman vieressä.

36_IMG_20190706_122134

Vänersborgin asemalla/matkakeskuksessa oli hyvän näköinen pyöräparkki

Merkittävää Trollhättanin kaupunkia katselimme vain märkien junaikkunoiden läpi.

Göteborgin rautatieasemalla pidimme sadetaukoa ja poljimme lopulta muutaman kilometrin päässä olevaan majoitukseemme (Spar Hotel Gårda). Sateen tauottua illalla ajelimme ratikalla kaupungin keskustaan ja ruokailimme alla kuvatussa ravintolassa. Vähän katselimme kaupungin vilkasta menoa, väkeä oli runsaasti liikkeellä, kaupungissa oli lauantai-iltana monia tapahtumia.50_2019-07-07 00349_2019-07-06 006

Götan kanavan varrelta 2: Karlsborgista Sjötorpiin

Ruotsipyöräilymme neljäntenä päivänä Vättern-järven ylitettyämme yövyimme Karlsborgin viihtyisässä hotellissa (Kanalhotellet) aivan Götan kanavan vieressä.09_IMG_20190704_102205Majoituimme hotellin vieressä olevassa tilavassa ja viihtyisässä mökissä. Polkupyörät saimme huoneemme eteiseen, kun talon toisessa huoneistossa ei ollut asukkaita.10_Ruotsi3_192019-07-29-21h16m44s25212_Ruotsi2_192019-07-23-17h39m54s903

11_Ruotsi2_192019-07-23-17h42m41s930

Näissä tiloissa söimme maittavan illallisen ja aamiaisen

Seuraavana aamuna lähdimme polkemaan kohti Vänern-järven rannalla olevaa Sjötorpia. Pian Karlsborgia halkovan Götan kanavan jälkeen alkaa Viken- järvi, jonka jouduimme kiertämään maaseudulla kulkevia yleisiä teitä pitkin.

Karlsborgin ja Sjötorpin välillä on kanavasulkuja 21, lisäksi on lukuisia muita siltoja; näistä näytä myöhemmin tässä jutussa muutaman esimerkin. Hotellimme vieressä oleva silta nousi ylös juuri, kun olimme lähdössä jatkamaan, alaslaskeminen kesti aika kauan – niin kauan, että eräs paikallinen joutui menemään hoputtamaan sulunhoitajaa (ehkä sululle odotettu purjevene tuli odotettua hitaammin – silta laskettiin vihdoin alas ennen kuin vene saapui).15_Ruotsi2_192019-07-23-17h46m24s595Seuraavalla noin 30 kilometrin ”palveluköyhällä” osuudella ei ollut minkäänlaisia anniskeluliikkeitä tai vastaavia. Komean Beatebergin kirkon vierestä löytyi mukava taukopaikka, jossa saattoi nauttia vähän eväitä. Keskellä Ruotsia liikkuessaankin kannattaa ottaa mukaan hieman omia eväitä, kun liikkuu polkupyörällä.  Lähellä Karlsborgia on Forsvik-niminen kunta, jossa tosin olisi voinut poiketa (liian lähellä meidän lähtöpaikkaamme).

Tåtorpista alkaa jälleen kanava-osuus ja sieltä löytyi mukava pieni kahvila (Tåtorp Cafe & Logi). Tåtorpiin saapuessamme alkoi sade, onneksi kahvilalla oli myös katettuja ”terassitiloja”:30_IMG_20190704_134127

Tåtorpista oli vielä matkaa Sjötorpiin yli 35 kilometriä, mutta reitti kulki koko ajan kanavan vieressä ja hyviä taukopaikkojakin löytyy.

35_Ruotsi3_192019-07-29-11h50m47s103_Vassbacken

Vassbacken

Lähestyessämme Töreboda-nimistä kuntaa tuli taas voimakas sadekuuro. Poikettuamme hiukan kanavapyöräteiltä sivuun, löysimme jonkinlaisen teollisuusrakennuksen, jonka räystään alla pidimme sadetaukoa.38_Ruotsi3_192019-07-29-12h32m14s207

Törebodassa on yksi mielenkiintoinen nähtävyys; maailman pienin lautta Lina. Lautta näytti toimivan käsivetoisesti. Rannalla pienessä kopissa päivysti lautanhoitaja.60_Ruotsi3_192019-07-29-13h02m19s33660_2019-07-04 009

Törebodassa ruokailimme ja pidimme sadetta. Sateet taukosivatkin lopulta, mutta sateet näkyivät ja tuntuivat  hiekkaisilla pyöräteillä ja pienillä silloilla.70_Ruotsi3_192019-07-29-15h31m58s495

Sjötorpia kohti pyöräileminen oli kuitenkin helppoa, koska maasto oli laskuvoittoinen; aina sulkujen kohdalla laskeuduttiin alaspäin. Karlsborgin ja Sjötorpin matkalla laskeuduttiin noin 90 metristä 44 metriin.74_Ruotsi3_192019-07-29-16h11m08s93274_Ruotsi3_192019-07-29-16h33m04s447Sulkujen ja siltojen lisäksi matkalla oli myös mukavia lepopaikkoja. Veneillekin niitä näytti olevan, jopa paikoissa missä ei näyttänyt olevan ympärillä mitään muuta.75_IMG_20190704_18492675_Ruotsi3_192019-07-29-16h15m46s54876_Ruotsi3_192019-07-29-16h22m05s663Norrqvarnissa, Lyrestadin kunnassa, on eräänlaisten rullien päällä liikuteltava silta sulun päällä. Suuri osa silloista tällä kanavan osuudella taitaa olla tällaisia rullasiltoja nostosiltojen ja kääntyvien siltojen ohella.77_Ruotsi3_192019-07-29-16h27m41s089

80_Ruotsi3_192019-07-29-16h35m33s873

Kanava-kirkkokin tuli vastaan

Sjötorpia lähestyessämme alkoi aurinkokin tulla esille pilvien jäädessä taakse ja sivulle.82_Ruotsi3_192019-07-29-16h38m34s492Alla Sjötorpin satamaa ja yksi kylän suluista:83_Ruotsi3_192019-07-29-16h44m56s51989_Ruotsi3_192019-07-29-16h52m01s00194_Ruotsi2_192019-07-23-18h09m28s062

Sjötorpin majoitus oli aikaisempaa vaatimattomampi, mutta kun koko huoneisto kahdeksan sängyn kanssa oli hallussamme, niin tilaa oli hienosti.

Sjötorpista löytyi hyvä kapakka, jossa voimme ottaa hyvät maljat reissun tähän astiselle hyvälle sujumiselle. Viiden päivän aikana oli poljettu reilusti yli 300 km, vaikka sääolot sateineen ja vastatuulineen olivat pyrkineet hidastamaan matkamme tekoa.

Götan kanavan varrelta 1

Varsinaista kanavapyöräreittiä poljimme  noin 130 km matkan. Tässä jutussa kuvaan osuuttamme Bergistä Motalaan ja Vätternin yli Karlsborgin Kanavahotelliin, jossa yövyimme.

05_2019-07-03 007

Lähdössä Linköpingin hotellistamme keskiviikkona 3.7.2019

Linköpingistä on kymmenkunta kilometriä hyvää pyörätietä Götan kanavalle:10_TanskaSaksa2_192019-07-25-12h19m22s342

Götan kanavaa pidetään kait Ruotsin merkittävimpänä tai tunnetuimpana nähtävyytenä. Se on rakennettu 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Siinä on sulkuja 58, satamia 21, kokonaispituus on 190 km ja korkein kohta 92 metriä merenpinnan yläpuolella (lähde paikallinen Opas veneilijöille). Kanavan alkuosaa Itämereltä Roxen-järvelle olimme nähneet vain vilaukselta junan ikkunasta matkalla Norrköpingistä Linköpingiin.

Bergissä näimme ensimmäiset sulut toiminnassa. Sulkuja on Bergissä seitsemän. Berg on kanavanvarren merkittävimpiä paikkoja, siellä on paljon palveluja ja nähtävää.21_Ruotsi1_192019-07-23-15h25m55s791

21_Ruotsi1_192019-07-23-15h37m37s84221_Ruotsi1_192019-07-23-15h30m23s17122_IMG_20190703_115618Heti Bergin jälkeen sulkuja on aika tihein välein. Tällä osuudella nousimme pyörillä noin 52 metristä vajaaseen 90 metriin, sen verran siis laivatkin joutuvat nousemaan tällä kanavaosuudella. Sulkuja on ennen Motalaa 22 kappaletta. Lisäksi on monta kanavan ylittävää nostosiltaa.32_Göta1_190000333_Göta1_1900006

40_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h24m18s537

Kanavanvarren pyörätie on hiekkatietä. Enimmäkseen se on hyvin tasaista, välillä on hiukan soraisempiakin pätkiä eli alusta voi olla hieman epätasainenkin.

36_Göta1_1900009

Heinäkuisena arkipäivänä saimme polkea enimmäkseen omassa rauhassa, mutta välillä oli aika paljon muitakin pyöräilijöitä ja melko usein koirantaluttajia. Hyvin ihmiset saivat kuitenkin pidettyä koiransa kurissa eli ne eivät ryntäilleet pyöräilijöiden eteen.

45_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h45m16s088

Hevosia ja lehmiä ei tiellä nyt nähty.

Berg – Motala -välimatka on noin 40 km, varsinaista rakennettua kanavaosuutta on tällä osuudella parisenkymmentä kilometriä. Matkalla ei ole kovin merkittäviä paikkakuntia ennen kuin saavutaan Borensbergiin. Sen jälkeen alkaa Boren-järven osuus.50_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h56m35s56750_Ruotsi1_192019-07-23-15h32m04s003Boren-järvi kierretään, hyviä asvaltoituja kyläteitä pitkin, pieni osuus joudutaan ajamaan vähän vilkkaampaakin tietä pitkin.55_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h58m37s054

Motalan lähellä on jälleen kanavaosuutta:

Itä-Götanmaan Motala on yli 40 000 asukkaan mukavan tuntuinen kunta.81_Ruotsi1_192019-07-23-15h34m12s167

Motalasta olimme jo kotona varanneet venekuljetuksen Vätternin yli. M/S Modig kulki järven yli normaalisti vain kaksi kertaa viikossa eli maanantaisin ja keskiviikkoisin, joskus myös tarvittaessa perjantaina. Vene on varsin pieni, joten paikat pitää varata etukäteen, polkupyöriä ei ainakaan näytä mahtuvan kovin monia. Nyt me olimme reissun ainoat henkilöt (kolmaskin henkilö oli kait tulossa, mutta hän ei ilmestynyt sovittuun aikaan paikalle).

Välillä oltiin kuin suurella merellä, veneen tyrskyistä muodostui perälle sateenkaarikuvioita:Ruotsi2_192019-07-23-17h37m03s72085_IMG_20190703_184725

86_Ruotsi2_190000486_Ruotsi2_1900009

Venettä hoiteli kaksi miestä, kuski ja apumies. Meidät ohjattiin istumaan ihan tietylle paikalle, koska tuuli oli niin kova, että sisälle ruiskusi vettä. Olimmekin hiukan pelänneet, että ajetaanko reissua lainkaan kovan tuulen vuoksi. Hyvin reissu kuitenkin sujui, matka kesti lähes puolitoista tuntia.

Vätternin länsipuolen satama on Länsi-Götanmaalla pienessä Karlsborgin kunnassa, kunnassa on vanha linnoitus, jota emme ehtineet sen tarkemmin tutkiskella.90_Ruotsi2_190001092_IMG_754192_IMG_7561

95_Ruotsi2_1900011

Sataman vieressä on leirintäalue, jossa näytettiin suurelta näytöltä naisten MM-jalkapallon välieräottelua. Tuulinen ilma näytti pitävän alueen melko tyhjänä ihmisistä.

91_IMG_7535

Majoituksemme Karlsborgissa oli aivan venesataman vieressä (hotellista lisää kuvia seuraavassa jutussa).

 

Kolme vuorokautta ”köpingejä”, Mörkökin bongattiin

Tämän kirjoittamista aloittaessani olemme majoittuneet kolmannen köping-kaupungin hotelliin. Ensimmäinen yö nukuttiin hyvässä hotellissa Nyköpingissä, viime yö oltiin vähän vaatimattomammin Norrköpingissä ja nyt olemme Linköpingissä. Ihan sataprosenttisesti ennakkosuunnitelmien mukaan matka ei ole sujunut. Yli 200 kilometriä on kuitenkin jo pyöräilty.

Reissumme alkoi lauantai-iltapäivänä, ennen laivaan astumista Turussa poikkesimme Vaakahuoneella tapaamassa kavereita. Illalla astuimme Viking-linjan laivaan.

2019-06-29 023 Sunnuntaiaamuna lähdimme pyöräilemään Slussenin vierestä Tukholmassa. Kun pyöräiltävää oli edessäpäin ennen Nyköpingiä yli 125 km ja Tukholman alueella eteneminen oli hidasta,  päätimme Årstabergin asemalta astua paikallisjunaan. Matkasimme sillä Tumbaan (noin kaksikymmentä kilometriä).

Tumbasta eteenpäin pyöräily oli ihan mukavaa pitkin maaseutukatuja (alussa oli hiukan myös pyöräteitä). Muutaman kymmenen kilometrin päästä saavuimme lautalla Mörköön (so. Mörkö-nimiseen kylään).Ruotsi1_1900003

Lautalla ylitimme Skanssundetin

IMG_20190630_104033

Skanssundetin toisen puolen lauttasatamassa Mörkön puolella oli mukava kahvila, jossa söimme makkaran leivän kera (huomaa alkoholiton olut).

2019-06-30 008

Mörköön tultiin lautalla ja sillan kautta sieltä poistuttiin, olikohan alue sittenkin saari (”pimeä saari = mörk ö), vaikka se ei kartassa ihan siltä näyttänytkään.

Pyöräily jatkui helteiseksi muuttuvassa säässä ihan mukavasti. Melko voimakas etelätuulikaan ei pahasti haitannut, kun alla oli uusi sähköavusteinen pyörä.

Huolimatta tuosta pienestä junamatkasta päivän aikana ajetut kilometrit kipusivat selvästi toiselle sadalle, kilometrejä kertyi 108. Vaikka sähköpyörän mittari oli luvannut melkoisia sähköavusteisia kilometrejä, niin minun piti jo parikymmentä kilometriä ennen Nyköpingiin pääsemistä voimakkaasti ryhtyä säästelemään sähköä. Perille hotellille saavuttiin silti jo klo 18 jälkeen. Hotelli oli varsin tasokas, huoneemme oli suuri ja ravintolakin oli auki, vaikka ennakkotiedoissa kerrottiin sen olevan sunnuntaina kiinni. Olimme kuitenkin jo syöneet kookkaat snitzelit matkan varrella Vagnhärad-kylän Utsikt-ravintolassa.Ruotsi1_1900001

Näkymä Utsikt-ravintolan terassilta

2019-07-01 003

Hotellimme sisäänkäynsti Nyköpingissä

Maanantain pyöräilymatkalle Norrköpingiin oli valittavissa parikin pääreittiä. Päätin valita ns. rantareitin. Maaseudun muita teitä pitkin matkasta olisi karttojen mukaan tullut muutaman kilometrin lyhyempi. Loppujen lopuksi valitusta reitistä tuli varmastikin ainakin kymmenkunta kilometriä pitempi, koska hyvät metsään rakennetut pyörätiet johtivat meidät liian pitkälle kohti Nyköpingin satamaa. Aikamme suojaisessa metsässä pyöriskeltyämme löysimme oikean tien. Avonaisilla maanteillä kyllä sitten voimakas vastatuuli hidasti matkantekoa. Lopulta päädyimme Nävekvarniin, jossa oli suuri vierasvenesatama ja hyvät palvelut. Jälleen lounaaksi tuli syötyä makkaraa.

IMG_20190701_140612

Nyt makkaran kyytipojaksi löytyi hyvää olutta.

Päästäksemme pitkälle sisämaahan ulottuvan Bråviken-lahden toislle puolelle oli meidän jälleen siirryttävä lautan kyytiin. Matkaa lautalle hyvin mäkistä rantatietä pitkin kertyi viitisentoista kilometriä.IMG_20190701_153621

Lahden toisella puolella jatkettiin vielä kymmenkunta kilometriä kohti etelää, kunnes käännyttiin suoraan kohti länttä, matkaa Norrköpingiin oli vielä yli kaksikymmentä kilometriä. Koska lännestä oli lähestymässä kylmä rintama, oli etelänsuuntainen lämmin tuuli kääntymässä viileähköksi länsituuleksi. Eli koko ajan jouduimme polkemaan täysin vastatuuleen. Matkalla huomasimme mukavan käsityökahvilan, jossa joimme kahvit. Sen kyytipojaksi oli saatavissa ilman lisämaksua monenlaista pullaa.

Pian tämän kahvilan jälkeen minun pyörästäni loppui sähköavustus kokonaan, onneksi loppumatkalla ei ollut enää suuria mäkiä, joten ilman sähköäkin päästiin vähitellen perille.

2019-07-02 001

Norrköpingissä pyörämme saatiin sisälle hotellin vapaaseen huoneeseen ja tavaroiden purku sekä pakkaaminen sujui hotellin vastaanotossa.

IMG_20190701_215220

Norrköpingissä Merja bongasi jonkun reissumiehen kauppareissulta

Norrköpingin hotelli (Drott) oli Nyköpingiä vaatimattomampi, mutta lyhyelle yöpymiselle aivan riittävä. Läheltä löytyi hyviä ruokapaikkoja ja kauppoja.

Seuravan päivän (eli tiistaipäivän) sää oli ennusteiden mukainen eli jo aamulla alkoi lähes jatkuva sade. Kun luvassa olisi ollut myös vastatuulta, niin päädyimme vajaan puolen junamatkalle Norrköpingistä Linköpingiin. Hyvällä säällä olisi ehkä pyöräilty lähelle Söderköpingiä, josta olisi jo päästy Götan kanavan varrelle. Nyt sitä nähtiin vain vilaukselta junan ikkunasta.

IMG_20190702_121714

Junassa, meille osoitettiin hyvät pyöräpaikat. Östgötatrafiken-yhtiön paikallisjunat tuntuvat olevan hyvin polkupyöräystävällisiä, kun matkustaa ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Aamulla alkanut sade jatkui Linköpingissä, asemaravintolassa nautittiin hyvä ja halpa lounas, pyörät joutuivat jäämään ulkosalle:IMG_20190702_135003

Kun junamatkan takia meille tuli ylimääräinen puolinainen lepopäivä, käytimme sen myös hyväksi pienillä iltapäivätorkuilla. Sen jälkeen sade olikin lakannut ja pääsimme jalkaisin katselemaan kaupungin nähtävyyksiä.

IMG_20190702_192216

Linköpingissä kerrottiin etäisyydet maailman eri puolille, huomaa erityisesti Joensuu. Kuva kaupungintalon edestä.

Kun aikaa oli, niin piti(?) käydä myös reissun ”pakollisessa” tuomiokirkossa:

IMG_20190702_200841

Hyvät snitzelit syötiin jonkinlaisessa pikaruokaravintolassa, jossa oli esillä runsaasti erilaista retrotavaraa (huomaa magnetofoni oikealla puolella – samanlainen, jota minä käytin runsaasti 1960-1970-luvuilla).

IMG_20190702_203603

Illalla jopa pilvet alkoivat väistyä, taustalla näkyy jopa auringonpaistetta Linköpingissä.

Ruotsi-pyöräilyn suunnittelussa normaalia enemmän haasteita

Tämän kesän ulkomainen Eurooppa-polkupyörämatkamme suuntautuu jälleen Suomen lähialueille. Jokavuotiset kesäpyöräilymme alkoivat yli 20 vuotta sitten (vuonna 1996) Virosta. Ensimmäiset kymmenkunta vuotta kiertelimme pyörinemme Baltian varsin perusteellisesti. Sen jälkeen on muutakin Eurooppaa pyöräilty aika monipuolisesti omilla pyörillämme. Nyt valitsimme pääkohteeksi useimmiten ”unohtamamme” maan eli Ruotsin.
Vielä alkuvuonna ajattelin, että tänä vuonna toteutamme viime vuosien päähaaveenani olleen Välimeren rantojen pyöräilyn. Varsinaisen pyöräilemisen lähtöpaikka olisi ollut tällöin Sveitsi. Ikämme ja kuntomme huomioiden ajattelimme, että tähän reissuun tarvitaan alueiden mäkisyyden huomioonottaen sähköavusteiset pyörät. Nämä pyörät on nyt hankittu. Loppukesän/syksyn suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, koska myöhemmälle syksylle kaavailtu Kaukasian alueen linja-autoreissu aikaistui syyskuun alkuun.
Ruotsissa olemme aikaisemmilla polkupyöräreissuilla poikenneet kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla pyöräilimme Itämeren kiertoreissullamme vain Värtanin satamassa (saavuimme laivalla Rigasta ja jatkoimme matkaa Turkuun). Tukholman keskustan käynnillä käytimme tällöin metroa. Toisella kerralla (vuonna 2017) sitten jo pyöräilimme läpi koko Tukholman keskustan. Suomen laivoilta piti siirtyä Värtanista yli 70 kilometrin matka Nynäshamnin satamaan, jotta pääsisimme puolalaisella laivalla Gdanskiin.
Ruotsin läpi pyöräily on aikaisemminkin ollut mielessä, mutta kun olisimme osaan matkaan tarvinneet myös junakyytiä, olemme todenneet sen erittäin hankalaksi. Ruotsin pääasiallinen pitempien matkojen yhtiö (SJ) ei ota polkupyöriä junaan lainkaan. Toisaalta Ruotsi on näyttänyt mm. majoituspaikkojen suhteen olevan varsin kallis maa. Nyt kun käytettävissämme oleva kesän ”aikaikkuna” oli varsin pieni ja kun kuitenkin halusimme tälläkin reissulla nähdä aivan uusia alueita, on tämä matka on meidän lyhyehkö ”pakkoruotsimme”.
Etukäteen tietämämme Ruotsi-pyöräilyn haasteet tulivat kyllä tämän reissun suunnittelussa konkreettisesti vastaan. Ensin oli vaikea hahmottaa se asia, että mistä kohtaa Ruotsin läpiajon suoritamme. Aluksi ajatuksena oli tehdä pohjoismaiden pääkaupunkikierros, mutta Oslon keikasta oli pakko lopulta luopua. Ruotsin poikki ei ole suunniteltu/merkitty mitään yhtenäistä pyöräilyreittiä. Pyöräilyreitit ovat muutenkin varsin puutteelliset/hankalat Ruotsin itäpuoliskolla. Lopulta päätimme, että pääreitiksi valitsemme Götan kanavan – mutta pääseminen sen varrelle sujuvasti ei ole ihan helppoa. Yhden päivän aikana kanavan varteen, esim. Söderköpinpingin kaupunkiin, olisi poljettavaa aivan liikaa (yli 150 km). Sopivaa pyöräreittiä ei näyttänyt löytyvän; aivan liikaa pitäisi ajella vilkkailla autotiellä. Seuraava ongelma oli se, että majoitusta Tukholman eteläpuoleisilla alueilla näyttää olevan heikosti (ainakin netistä varattavissa). Mutta entä sitten junakyydin ottaminen osalle matkaa – helppoa ei ollut siihenkään löytää sopivaa yhteyttä. Ensimmäiseksi laivamatkan jälkeiseksi majoituspaikkakunnaksemme valikoitui lopulta Nyköping. Jonkinlaista pyöräreittiä noudattaen matkan pituudeksi muodostuu yli 125 km. Osalla alkumatkasta näyttäisi olevan mahdollista käyttää paikallisjunaa (SL pendeltåg). Södertäljen kautta pääsisi junaa vaihtamalla vähän pidemmällekin, mutta tämä vaihtoehto veisi jonkun verran sivuun ajatellulta reitiltämme. Nyköpingistä olisi mukava polkea kanavan varrelle Söderköpingiin, mutta kohtuuhintaista majoitusta ei näyttänyt löytyvän sieltäkään – olimme tässä suunnittelussa kait jonkun verran liian myöhään (touko-/kesäkuussa) liikkeellä. Nyköpingistä selviäisimme Norrköpingin ja Linköpingin kautta parissa päivässä Motalaan Vätternin rannalle. Kanavan reunoillakin pääsisimme tällöin jo polkemaan. Motalasta varasimme etukäteen kuljetuksen järven toiselle puolelle. Sieltä meidän on tarkoitus polkea kanavaa seuraten Vänern-järven rannalle. Sieltä matka jatkuu kohti Göteborgia ja Malmöä, josta on tarkoitus siirtyä Tanskaan. Tutkin myös mahdollisuutta palata junakyydillä takaisinTukholmaan, mutta tämä näytti polkupyörien kanssa olevan liian vaikeaa. Ruotsin länsipuolella paikallisjunayhteydet ovat hyvät ja polkupyörät kelpaavat mukaan. Oslossakin olisi ollut mahdollisuus poiketa sieltä junakyydillä, mutta juuri matkamme ajankohtana yksi osuus raiteesta on korjauksen alla ja osa matkasta olisi pitänyt kulkea linja-autolla (mutta ilman polkupyöriä).

Lopulta päätimme siirtyä Tanskan kautta Saksan puolelle ja tulla laivalla Travemundestä Helsinkiin. Laiva oli haluamillemme päiville jo niin varattu, että joudumme matkustamaan kansituolipaikoilla. Pitempää polkupyörämatkaa emme voi tehdä, koska Suomeen paluumme jälkeen lähdetään melkein heti neljän päivän Turun saaristoristeilylle.