Puolasta Ukrainaan vähän hankalamman raja-aseman kautta

Keskiviikkona 4.9 lähdimme Korczewin ihan hyvästä majapaikasta klo 9. Puola_1900001 Matkalla poikettiin aamubrunssilla yhdellä huoltoasemalla (ks. edellistä juttuani). Aivan alkuperäisen suunnitelmaluonnoksen (ennen reissua ilmoitetun suunnitelman) mukaan Lublinin kohdalta olisi ajettu suoraan kohti itää eli Puolan-Ukrainan pohjoisemmalle raja-asemalle. Sen jälkeen Janilla oli ollut ajatuksena poikkeaminen Tunnel of Love -nähtävyydellä. Se olisi tuonut jonkun verran mutkaa matkalla Ukrainan Lviviin. Tämä suunnitelma oli jo edellisinä päivinä hylätty ja todettiin myös oikeaksi pyrkimykseksi se, että tänään oltaisiin mahdollisimman lähellä Lublinia. Samalla oli päätetty, että suunnataan Lviviin eteläisempää reittiä seuraten. Pelkona oli se, että rajalla kuluisi jonkun verran aikaa. Melkein pahimmat pelot tässä suhteessa sitten toteutuvatkin.

Lubliniin oli Korczewin majapaikasta matkaa yli sata kilometriä. Lublinin keskusta ohitettiin ja sen sijaan pysähdyttiin yli puoleksitoista tunniksi Zamoscin kaupunkiin, koska syödäkin piti ennen kuin siirrytään raja-alueelle.

Puola2_1900001

Maisemat olivat tällä puolella Puolaa aikaisempaa mäkisemmät

Zamoscin vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohteiden listalla. Kaupungin väkiluku on vajaa 70 000. Ruokailimme kaupungin keskusaukiolla raatihuoneen portaiden vieressä.

IMG_8248IMG_8249Puola2_1900003Alla olevissa kuvissa oleva pienempi kaveri kerjäsi ilmeisesti rahaa, koska kädessä ja vieressä oli runsaasti kolikoista:

Puola2_1900004

Polkupyöriä reissulla pitää aina kuvata, varsinkin kun niille on keksitty uusia käyttötapoja

IMG_20190904_153430

Tämä patsas liittyy jotenkin armenialais-puolalaiseen ystävyyteen. Saa nähdä löydämmekö Armeniasta tälle vastinetta.

IMG_8257

Rajalle tultiin Puolan aikaa noin kello 17. Ennen raja-asemaa oli kilometrien (tai ainakin yhden kilometrin?) autojono.Puola2_1900006Lviv_1900002 Vähän kyselemällä Jani uskalsi lopulta ajaa kaikkien jonojen ohi, jolloin melkein epätoivoksi noussut tunnelma bussissa parani selvästi.

Puola2_1900008

Kun linja-automme oli vastaantulevien kaistalla, oli jännittävää että pääseekö vastaantuleva rekka ohitsemme vai viekö se mennessään automme sivupeilit.

Kun lopulta pääsimme tulliaseman kohdalle, meidät komennettiin bussista ulos ja jouduimme kävelemään passit kädessä tarkastuksen läpi. Bussi tarkastettiin päällisin puolin, mutta tavaroita ei sentään tarvinnut kantaa autosta ulos. Puolan puolen raja-asema ylitettiin suhteellisen sujuvasti alle puolessatoista tunnissa. Mutta Ukrainan puoli ei sitten sujunutkaan ihan yhtä joustavasti, vaikka autojonoissa ei jouduttukaan seisomaan kauan. Ensin yksi tyttö kävi katsomassa kaikkien passit eli tarkasti kait sen, että kaikilla yleensä oli passi. Myöhemmin toinen tyttö keräsi pois kaikki passit. Sitten alettiin odottamaan… Jossain vaiheessa Jani pääsi autopapereiden kanssa yhteen koppiin ja ajateltiin, että tästähän päästään jatkamaan matkaa valoisaan aikaan. Passitkin tuotiin noin puolen tunnin odottelun jälkeen takaisin. Mutta sitten yksi virkapukuinen mies vei Janin tästä kopista kauempana olevaan rakennukseen. Auto jäi käymään kopin viereen. Ja sitten odotettiin kauan… Pimeys oli valtanut raja-aseman ja Jania vaan odotettiin ja auto kävi. Kun kolme tuntia oli kulunut raja-alueelle tulosta, Jani viimein saapui. Kertomansa mukaan ainakin sataan paperiin lyötiin leimoja ja niihin piti laittaa allekirjoituksia.

Lvivin Argo-hotelliin saavuttiin vihdoin klo 22 jälkeen. Lviv-juttu tulee myöhemmin.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s