Kaukasus-matka alkaa Baltian läpiajolla

Uusi seikkailumatka alkoi sunnuntaiaamuna ennen klo 6 Salon/Halikon bensa-asemalta. Sinne tulimme taksilla Merjan äidin kotoa.2019-09-01 005Jani oli poiminut mukaan pari kyytiläistä jo ennen meitä. Enemmän väkeä tuli mukaan ”viralliselta” lähtöpaikalta Salon torilta. Erityisesti siellä Janin hankkimaa uutta bussia (Mörköä) päästiin ihailemaan vähän suuremmalla joukolla:2019-09-01 011Virpo_1900001

Viime syksynä Bangkokiin ajettu vanha Ajokki-bussi viettää edelleen lepopäiviään siellä. Toivottavasti se ei ole vielä eläkkeellä, jotta silläkin päästään matkustelemaan ensi vuonna. Lisää Pikavuororeissuilusta ja tämän reissun alkutunnelmista voi lukea Rantapallon sivuilla ylläpidettävästä blogista: https://www.rantapallo.fi/pikavuoro/ .

Matkalla Helsinkiin poimittiin mukaan vielä muutama ihminen ja Baltian-Puolan-Ukrainan-osuuden mukana oleva porukka täydentyi satamassa tämän vaiheen lopulliseen koostumukseensa (noin kaksikymmentä henkilöä). Lisää väkeä on tulossa seuraavan kerran ilmeisesti Moldaviassa (tai Kaunasista taitaa tulla yksi henkilö).

IMG_20190901_105553

Helsingistä Tallinnaan matkattiin Eckerön laivalla.

Rakveressä käytiin ruokailemassa tutussa Berlin Trahterissa.Viro_1900007

Trahterin vieressä aukiolla oli menossa jonkinlainen tapahtuma

Rakverestä suunnistettiin Peipsijärven rannalle, Mustveessä pidettiin pieni tauko. Parista kännykästä ja IPadista seurattiin Formula-kisan lähtöä. Tauon jälkeen neuvoin Janin ajamaan läpi mielenkiintoisen Raja-kylän (Merjan kanssa olemme aikoinaan  pyöräilleet kylän läpi kaksikin kertaa).

Kylässä on lähes vierekkäin useamman uskontokunnan kirkkoja, ensisijaisesti kylä on ns. Venäjän vanhauskovaisten aluetta.

Viro_1900003

Rajasta ajeltiin suorinta tietä Tarttoon ja majoituimme Tartto-hotelliin.

Illalliselle käveltiin muutaman kilometrin päässä olevaan tuttuun Ruutikellariin. Koska Tartto on meikäläiselle hyvinkin tuttu paikka, ohjasin porukkamme läpi vanhan kaupungin ja Raatihuoneen torin.IMG_20190901_192144

Suutelevat opiskelijat

Viro_1900001

Muutamat matkalaiset eivät olleet käyneet Tartossa, he tuntuivat heti ihastuvan kaupunkiin. Myös Viron ja tänään nähdyt pohjois-/koillis-Latvian siistit ja kauniit maisemat ihastuttivat matkalaisia.

Viro3_1900001

Tiet olivat enimmäkseen hienoja, mutta kun ajettiin aivan Venäjän rajan tuntumassa, niin tietkin vähän huononivat; olikohan tällä jotain osuutta asiaan, kun tien vierellä nähtiin kumolla viljaa kuljettanut rekka.

Viron-Latvian raja ylitettiin Ape-kylän kohdalla. Rajan ylittämisen huomasi vain parista kyltistä:

Viro3_1900004

Latvian puolella Aluksnen kylässä pysähdyttiin kahville ja tankkaamaan, Virsi-A:ssa ei virsiä sentään luvettu laulamaan.

Viro3_1900006

Aluksnessa on hienoja puistoja

 

Kesäpyöräilymme 2019 loppuvaiheita Tanskassa ja Saksassa

11_Ruotsi3_192019-08-09-22h14m30s845Torstaina  11.8 aamupäivällä jätimme Ruotsin Malmön taaksemme ja siirryimme Tanskan puolelle junalla komeaa siltaa pitkin. Malmössä oli vaikeaa saadaa pyörät mukaan junaan. Junassa kuulutettiin useampaan kertaan anteeksipyyntöjä junan ahtaudesta.

12_TanskaSaksa_1900001

Malmön aseman seinällä liikkuivat valtavat kuvaesitykset, toisella seinällä liikkuivat lumiset maisemat

13_TanskaSaksa_1900004

Kööpenhaminassa aivan keskustassakin on erittäin hyvät pyörätiet:29_Tanska_192019-08-13-09h01m14s49329_Tanska_192019-08-13-09h23m08s901

Rautatieaseman jälkeen ensimmäinen taukopaikkamme oli aivan Kööpenhaminan Tivolin portin lähellä.29_IMG_20190711_133243Ruokailupaikankin haimme aivan läheltä, Raatihuoneen torin vierellä on Hard Rock Cafe. Raatihuoneen tori ja ympäristö oli melkoista rakennustyömaata. Junan ja kaupungin väkipaljoutta selittivät varmaan osaltaan kaupungissa samana päivänä konsertoinut Metallica-yhtye, meille suositeltiin tapahtuman nimikko-olutta:30_2019-07-11 00630_IMG_20190711_144944

Poikkesimme pyörillä aivan ydinkeskustan ulkopuolellakin ja suunnistimme Christianin alueelle. Olimme käyneet paikalla pari vuosikymmentä sitten ja alue näytti edelleen varsin samannäköiseltä. Vaikka ihan ydinalueella kuvaaminen kiellettiin, niin hieman alueen laitamilla pystyi myös kuvaamaan:32_Tanska_192019-08-13-09h19m59s715

Majoittuminen Kööpenhaminan keskustassa on kallista. Sen takia olimme varanneet hotellin esikaupunkialueelta eli noin 20 kilometrin päästä Taastrupista. Sinne pääsimme edelleen sujuvasti hyviä pyöräteitä ajaen.

49_2019-07-12 007

50_2019-07-12 001

Kuva huoneemme ikkunasta

50_IMG_20190711_211251

Koska olimme Kööpenhaminassa syöneet tukevasti, riitti illalliseksi tällainen tarjoilu hotellin baarissa (samalla skoolattiin sille, että pyöräilykilometrejä oli kertynyt jo yli 700).

51_2019-07-12 013

Tällainen monumentti löytyi hotellin läheltä

Perjantaiaamuna suuntasimme Taastrupista lähelle merta kulkeville pyöräteille ja mielenkiintoisiin Sjellannin kaupunkeihin/kyliin.

53_GreveStrandTanska_192019-08-23-13h26m50s925

Tässä ollaan Greve Strandissa…

55_Tanska_192019-08-13-09h37m05s679

….ja tässä yli 35 000 asukkaan Kögessä

75 kilometrin matkalla tulivat myös koko matkan ensimmäiset pyöräongelmat. Takakumin tyhjenemisen  takia jouduimme vaihtamaan sisäkumin. Se sujui meiltä hitaasti, mutta ehdimme silti majoitukseen (Dyrlev Bed & Breakfast) noin kello 19.57_2019-07-12 015

Paikka oli erilaisempi kuin mikään muu matkan varrella; majoitumme ehkä vanhassa ladossa – olimme keskellä Sjellandin maaseutua Dyrlev-nimisessä kylässä Prästön kunnassa. Paikka oli kuitenkin ensiluokkainen, isäntä (ja/tai emäntä) teki meille hienon illallisen – tämä sen takia että olemme matkalla polkupyörillä – muuten olisimme joutuneet ruokailemaan jossain muualla.59_Dyrlev_IMG_20190712_192625

61_IMG_20190713_080540

Aamiainen oli myös ensiluokkainen

62_IMG_7701

Merja ja isäntä

Lauantai 13.7 oli varsin vaiherikas päivä. Pakkaukset polkupyörissä olivat hienosti valmiina. Sää oli lämmin ja aurinkoinen ja oltiin jo lähdössä polkemaan. Ja eikös se peevelin kumi pyörässäni taas tyhjentyi! Vaihdoimme tilalle eilen paikatun sisäkumin. Merja Googlasi matkan varrella olevia kyliä ja pyöräkorjaamoja. Ihan lähikylässä niitä näytti olevan useampia, ei muuta kuin sinnittelemään sinne. Rengas toimi, mutta tilanne haluttiin vielä varmistaa. Vähän ennen yhteen kylään saapumista alkoikin taivas tummeta ja me etsimme suojan. Alkoi kaatosade, tuli jyrinää, salamointia sekä rakeita…

Sadekuuron jälkeen ajoimme Vordingborgissa Byen Cykler-pyöräkorjaamoon. Sisäkumin vaihto uuteen vei puolisen tuntia, päällyskumin sisältä löytyi ilmeisesti jonkunlainen piikki, jonka korjaaja sai jollain piikkityökalulla työnnettyä pois. Sitten aloimme miettiä junavaihtoehtoa. Asema ja juna-aikataulut löytyivät, mutta kyseisestä kylästä kulkikin tällä hetkellä vain korvaava bussi. Sitten vain sateessa liikkeelle ja polkemaan kohti lauttasatamaa! Aikaa oli tuhraantunut kolmisen tuntia. Ensin ylitettiin yli 3 kilometriä pitkä Storstrømsbroen -silta. Ja pian sen jälkeen alkoikin paistaa aurinko, loppupäivä oli jo ihan mukavaa polkemista. Matkalla ruokailtiin Saksköpingin Hansens Havnecafessa.

89_TanskaSaksa_1900003Sen jälkeen poljettiin melko metsäisiä taipaleita ennen Rödbyyn saapumista.

92_Tanska_192019-08-13-09h52m24s27893_Tanska_192019-08-13-09h52m59s887Lauttasatamaan saavuimme vasta kahdeksan jälkeen ja lipunmyynnissä meille sanottiin seuraavan lautan lähtevän puolen tunnin päästä. Poljimme ilmoitettua linjaa pitkin – ja kuinka ollakaan, ilmeisesti viimeisinä matkustajina pääsimme lauttaan, joka lähti heti saavuttuamme sille.

Kolme varttia olimme M/V Prinsesse Benediktellä välillä Rödbyhavn-Puttgarden ja sen jälkeen poljimme pikaisesti Burg auf Fehmarniin.

Ja niin vain ehdittiin perille ainoaan Saksan majapaikkaamme (Hotel Doppeleiche). Meidän piti olla siellä kymmeneen mennessä, mutta meille oli puhelimitse annettu puoli tuntia lisäaikaa. Hotelli ja huone oli hieno, kävimme nopeassa suihkussa ja sitten menimme ravintolaan, vaikka se oli jo oikeastaan suljettu.120_TanskaSaksa2_192019-07-24-10h01m50s793

Seuraavana aamuna kohtasimme jälleen yhden komean sillan, kun poistuimme Fehrmanista Saksan mantereelle.

Sillalle vievää ja nousevaa tietä ei ollutkaan ihan helppo löytää. Sillalle johti kuoppainen soratie ja sillalle noustiin ja sillalla ajettiin hyvin kapeaa pyörätietä.

Noin sadan kilometrin päässä olevaan Travemünden satamaan olisimme kyllä voineet hyvin polkea, mutta päätimme kuitenkin astua junaan Grossenbrodessa. Lopulta pyöräilimme vain noin 40 km merenrantakylästä toiseen parilta aikaisemmalta pyöräilyltä tuttuja pyöräteitä pitkin (ks. mm. https://hannujamerja.wordpress.com/2013/06/27/tanaan-27-6-pohjanmeren-rannalle-lisaa-eilisesta/).

Travemündessä nostimme vielä maljat onnistuneelle reissulle, kilometrejä kertyi lähes 1000.

Helsinkiin lähtevään laivaan nousimme illalla noin kello 11. Mielenkiintoinen pyöräreissu oli tältä erää ohi muuten paitsi, että Helsingin sateessa piti vielä pyöräillä parikymmentä kilometriä, jotta pääsimme Nokialle vievään junaan.

Helsingborgista Malmöön

Pyöräilypäivä Halmstadista Helsingborgiin oli varsin hyvä. Enimmäkseen oli aurinkoista ja tuulikaan ei enää koko aikaa ollut vastaista. Kilometrejä kertyi noin 90, joten Helsingborgissa oltiin melko myöhään. Koska majoituksemme oli tulosuunnastamme katsoen kaupungin toisella puolella, näimme hiukan myös kaupunkia.10_IMG_7630

Ennen majoittumista ehdimme myös käväistä kaupassa puoli  yhdeksän aikoihin. Tämä oli tarpeen, koska tiesimme että majoituspaikassa ei ole mitään myyntiä. Hiukan kuitenkin yllätyimme, että paikassa ei ollut minkäänlaista vastaanottoa ja talo oli hyvin suljettu hankaline kulkemisineen ym.

Henkilökuntaa emme Maria Innissä nähneet lainkaan, paitsi aamiaishuoneen henkilökuntaa seuraavana aamuna. Saimme viestin, jonka avulla saimme huoneen avaimen ulkona olleesta lokerosta. Hissi tuloaulan vieressä ei toiminut, joten etsimme vaihtoehtoisen sisäänkäynnin kulman takaa, nostimme pyörät ja tavarat sisälle epäsiistiin porraskäytävään ja kannoimme tavarat rappuja ylös. Jonkun ajan päästä alaovi ei enää auennutkaan sisäpuolelta, joten ulos piti mennä palo-ovesta toisesta kerroksesta katon kautta. Ulko-ovi ei kyllä auennut ulkopuoleltakaan edes avaimella! Punaisen Lyhdyn huone sinällään oli aika hyvin varustettu ja tilava sekä sänky hyvä.

Helsingborgista pääsimme seuraavana aamuna liikkeelle varsin hyviä pyöräteitä pitkin:25_Ruotsi3_192019-08-07-23h11m02s985

Helsingborgin ja Malmön välillä suurin rannikkokaupunki on Landskrona, jossa on monenlaista nähtävää. Kaupungissa on Ruotsin parhaiten säilynyt 1500-luvun linnoitus. Linnoituksen vieressä on puistoja ja lähellä kaupungintalon edessä aukio patsaineen ja hyvä terassikin löytyi.

31_Ruotsi3_192019-08-07-23h20m32s615

30_IMG_20190709_11542631_IMG_20190709_120618

Landskronan jälkeen seuraava merkittävämpi paikkakunta rannikolla on Kävlingen kunta ja sen kylä Barsebäck. Tämä pieni kylä on maailmalla tullut tunnetuksi ydinvoimalastaan, joka on suljettu lopullisesti vuonna 2005. Seitsemän vuotta kestävä purkaminen on suunniteltu aloitettavaksi ensi vuonna (lähde Wikipedia).40_IMG_7644uMalmöön oli vielä matkaa ja pieni välipala olisi tehnyt hyvää, mutta Saltsjöbadenin jäätelökioski oli lämpimällä ilmalla niin suosittu, että emme jääneet siihen odottamaan.41_2019-07-09 007Lähellä Malmöä oli vielä yksi yli 10 000 asukkaan Lomman rannikkokaupunki, siellä lopulta pääsimme käväisemään pienellä välipalalla ja kahvilla mukavalla rantaterassilla.

Päivän pyöräilymatkan pituus oli 76 km. Malmössä majoituimme kahdeksi yöksi Moment-hotelliin, joka sijaitsi aivan Malmön keskusrautatieaseman ja Vanhan kaupungin vieressä. Polkupyörät saatiin hyvään säilöön hotellin autotalliin. 10_IMG_20190710_17081311_Ruotsi2_192019-07-24-09h08m16s946Huone ja hotelli oli hyvin varustettu muuten paitsi, että baaria talossa ei ollut. Hyvä Bishop Arms pubi oli viereisessä korttelissa. Pubi oli Savoy-hotellin baari, lisäksi talossa oli hieno ravintola, jossa söimme illallisen ensimmäisenä iltana.19_2019-07-09 01120_IMG_20190709_211347

Seuraavana aamuna lähdimme kaupungille pyöräilemään. Kaupungissa on paljon pyöräteitä ja ne ovat hyväkuntoisia. Suunnistimme rannan vieressä oleville kaduille.

Mielenkiintoinen kohde pyöräilyssä oli kauas näkyvä kierteinen rakennus eli Turning Torso.29_Ruotsi3_192019-08-09-21h21m50s54129_IMG_20190710_14064230_Ruotsi2_192019-07-24-08h43m00s47330_Ruotsi3_192019-08-09-21h45m14s160Ajatuksenamme oli, että pyöräillään Malmö-Kööpenhamina -sillan alle, mutta kun matkaa rantaa pitkin olisi noin 13 km ja kun muutaman kilometrin päästä oli hyvät näköalat sillalle, jäimme tauolle tähän satamaan:30_IMG_20190710_14420230_Ruotsi2_192019-07-24-08h46m05s35330_IMG_20190710_154039

35_IMG_7666

Malmössä on myös linnoitus

Parinkymmenen kilometrin pyöräilyn jälkeen lähdimme vanhan kaupungin alueelle kävellen. Sielläkin olisi jonkun verran ollut pyöräteitä, mutta osaksi ne olisivat olleet tämänkaltaisia mukulakiviteitä:36_Ruotsi3_192019-08-09-21h59m11s759

41_Malmö_1900001

Syömässä kävimme Pienen torin Pihviravintolassa

Skånessa on ilmeisesti paljon hirviä, koska näitä tapasi Malmössä varsin usein:

51_IMG_20190710_201757

54_Malmö_1900005

Kaarle X Kustaa

Melkein hotellimme vieressä oli Pyhän Pietarin kirkko, sisälläkin tuli poikettua:

85_2019-07-10 005

Malmön päivänämme kävimme ostamassa junaliput seuraavan päivän Malmö-Kööpehnhamina -junaan.

Kattegat-polkupyöräreitillä; Göteborg-Helsingborg

Kun olimme päässeet läpi Ruotsin ja kun sekä Götan kanava että Götajoki oltiin jättämässä taakse, oli nettisivujen mukaan luvassa seuraavaksi hyvät pyörätiet. Länsirannikon Kattegatleden on Ruotsin ensimmäinen kansallinen pyöräreitti ja Euroopan vuoden 2018 pyöräreitti. Reitillä pitäisi olla hienojen merenrantanäkymien lisäksi paljon muutakin nähtävää ja koettavaa ja hyvät palvelut pyöräilijöille. Reitin pituuden Göteborgista Helsinborgiin ilmoitetaan olevan 390 km reitin mutkitellessa enimmäkseen hyvin lähellä rantaviivaa. Autoilijalle kaupunkien välimatka on noin 250 km. Pyöräilijätkin joutuvat reitillä välillä ajamaan autojen kanssa samoilla teillä.

Me olimme päättäneet yöpyä Göteborgin ja Helsinborgin välillä vain yhdessä paikassa eli Halmstadissa. Sen takia meidän oli pakko käyttää myös osaksi junakyytiä, tiedossa meillä oli, että länsirannikolla pyörien saaminen mukaan junaan on ongelmatonta. Valitsimme ensimmäiseksi junaetapiksi välin Göteborg-Falkenberg. Tämä ratkaisu oli mm. sen takia hyvä, kun varsinaista pyöräteitä tällä välillä olisi ollut vähemmistö. Ratkaisu oli hyvä myös siksi, että Göteborgin päässä oli edelleen ajoittain sateista.10_Ruotsi2_192019-07-23-18h56m10s840

14_Ruotsi3_192019-08-04-16h09m02s051

Junareissun jälkeen n. klo 14 ajelimme läpi rauhallisen Falkenbergin kaupungin (oli sunnuntaipäivä)

Junan ikkunasta pääsimme jo katselemaan Pohjanmerta, mutta pian sen jälkeen pyöräillen myös ihan vierestä:

17_Ruotsi3_192019-08-04-16h36m01s40930_Ruotsi3_192019-08-04-17h09m31s377

Pohjanmereen laskee myös erilaisia jokia, tällaisen jokimaiseman kohtasimme Bobergin kylässä:

Ruokailutauon pidimme Strandkantenissa klo 16 jälkeen:

Majoittumispaikkakunnallemme Halmstadiin tulimme klo 18 jälkeen. Ennen kaupunkiin ajamista jouduimme pitämään pienen sadetauonkin, kastumiselta vältyimme kuitenkin kokonaan tältä päivältä. Ennen hotellin etsimistä kaupungin toiselta puolelta pidimme vielä pienen terassitauon, samalla pystyin katselemaan iPadilta naisten jalkapallon MM-loppuottelun ratkaisut:35_IMG_20190707_18425135_Ruotsi2_192019-07-23-19h44m27s954

35_IMG_20190707_191247

YK:n päämajan edessä on ruotsalaisen Carl Fredrik Reuterswärdin väkivallattomuutta kuvaava veistos, siitä on olemassa lukuisia kopioita ympäri maailmaa, yksi niistä on Halmstadin Brogatanilla.

36_IMG_20190707_191830

Kaupungissa on muitakin patsaita, tämä on keskellä toria.

36_Ruotsi2_192019-07-23-19h46m35s492Torin vieressä on monenlaisia rakennuksia, esim. kirkko ja kaupungintalo:36_IMG_20190707_191610Torista vähän matkan päässä on Picassopuisto ja 8 metriä korkea Picasson patsas:

Halmstad-hotelliimme (Good Morning Halmstad) saavuimme seitsemän jälkeen illalla 63 kilometrin pyöräilyn jälkeen. Hotelli on korkea ja ympäristöstään kauas näkyvä, mutta ensin sitä ei meinannut tunnistaa, koska se oli täysin ”paketoitu” ja rakennustelineiden ympäröimä. Polkupyörien säilytystilaa hotellilla ei ollut, joten polkupyörämme piti kuljettaa hissillä ylös pieneen huoneeseemme. Hotellin ravintola oli onneksi vielä auki ja söimme siellä hyvän illallisen.40_2019-07-08 00140_2019-07-08 01141_IMG_20190707_203520

Halmstadin hotellin jälkeen pääsimme heti hyville pyöräteille, jotka kuitenkin aika pian muuttuivat metsäpolun kaltaisiksi. Näillä poluilla eksyimme vähäksi aikaa väärälle polkuhaaralle, matkalla tuli mm. vastaan kaatunutta puuta ym.

45_Ruotsi3_192019-08-04-17h28m36s584

Tästä kuvasta näkyy se, että miksi eksyimme hetkeksi väärälle polulle: Taukopaikalla oli useita pyöräilijöitä. Metsätie näytti jatkuvan suoraan eteenpäin suhteellisen hyväkuntoisena ja siellä liikkui myös pyöräilijöitä. Sivussa näkyvä pyörätien merkki (ks. punainen viiva) jäi tässä vaiheessa huomaamatta.

50_2019-07-08 019

Tuon pienen metsäisen harhaseikkailun jälkeen löytyi mukava taukopaikka vessoineen Snapparpista

Matkalla Helsingborgiin olisi ollut melkoinen mäkiosuuskin. Tämän noin 25 km pitkän pätkän (pyöräteitä pitkin 55 km pitkä matka) kuljimme junalla (Båstad-Ängelholm), matkalla oli pitkä tunneli. Båstadiin tullessamme olimme siirtyneet Hallandin maakunnasta Skånen maakuntaan.

54_Ruotsi1_192019-07-23-10h59m34s922

Båstadin asemalla, tämä juna oli menossa Göteborgiin.

55_2019-07-08 022

Juna tunnelissa

56_2019-07-08 024

Ängelholmin asemalla

56_2019-07-08 026Poikkesimme hieman suorimmalta reitiltä ja kävimme Ängelholmin keskustassa syömässä pienet välipalat (Restaurang Harry’s, Storgatan)57_Ruotsi3_192019-08-04-17h58m34s60358_IMG_20190708_151919Ängelholmin jälkeen Kattegatleden kiertää mäkisen niemen kautta, me oikaisimme ennen Kullabergin kylää niemen poikki Höganasin satamakaupunkiin. Matkalla näimme jälleen mukavia maalaismaisemia ja kyliä.

70_Ruotsi2_192019-07-23-20h57m51s919

Höganäsin satamassa

Auringon ollessa jo melko alhaalla saimme näkyviin Helsingborgin kaupungin (siitä lisää seuraavassa jutussa).80_Ruotsi3_192019-08-04-18h10m45s376

Kaksi päivää ja yli 150 km Kattegat-reitillä oli ihan mielenkiintoinen ja kokemisen arvoinen. Kuitenkin täytyy sanoa, että ehkä hiukan ylimainostettu oli tämä Ruotsin paras pyöräilyreitti.

Vänernin rannoilta Pohjanmeren rannalle

Perjantaina 5.7 aamulla Ruotsi-pyöräilymme ilmansuunta vaihtui (kaakko>lounas), kun lähdimme Vänern-järven rantoja seuraillen kohti Ruotsin länsirannikkoa. Tuulen suuntakin oli tietenkin(?) vaihtunut eli emme nytkään täysin päässeet eroon vastatuulesta. Päivä oli kuitenkin mukavan aurinkoinen ja vähätuulisempi kuin aikaisemmat päivät.

05_IMG_20190705_080347

Sjötorpin Jugesh Vandrarhem & Rum -majoituksessa huoneeseemme tuotiin tällainen aamiainen.

Seuraavan majoituksen olimme varanneet Vänersborgiin, Vänersborg on yli 20 000 asukkaan kunta Vänernin etelä-/lounaspäässä. Vänern on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin luonnonjärvi.

Aluksi jouduimme pyöräilemään aika vilkkaan maantien hyvin kapealla pientareella noin kymmenen kilometriä.  Matka sujui joutuisasti, koska maasto oli tasaista. Hassle-nimisellä paikkakunnalla käännyimme pois vilkkaalta maantieltä pienemmille kyläteille ja lopulta hyvälle pyörätielle; Mariestad oli toisen kymmenen kilometrin matkan päässä.

10_IMG_20190705_105541

Hasslen kirkko oli hyvä maamerkki kyläteille kääntymiselle

12_Ruotsi3_192019-07-30-09h38m11s91912_Ruotsi3_192019-07-30-09h47m59s211

Aamupäivän pyöräilymme tavoite oli Mariestadin kaupungin rautatieasema. Mariestadista tarkoituksenamme oli ajaa junalla Lidköpingin kaupunkiin. Sjötorpista juna ei kulje ja Lidköpingistä junarata kääntyi poispäin tämän päivän kohteestamme. Ilman tällaista junamatkaa pyöräilyä tulisi noin 130 km.

Autiolla Mariestadin rautatieasemalla pähkäilimme aika kauan, että milloinkahan juna oikein menee ja mihin asti. Ristiriitaista tietoa saatiin lippuja myyvältä kioskin ihmiseltä sekä paikalla palloilevilta avuliailta paikallisilta (hieman laitapuolen ihmisiltä (?), mutta ihan mukava oli jutella).

13_Ruotsi3_192019-07-30-10h30m50s727

Kun juna tuli vasta parin tunnin päästä, pääsimme hieman katselemaan kaupunkiakin

15_Ruotsi1_192019-07-23-09h55m26s616Kun Lidköpingin jälkeen suunniteltu ratatyö ei ollutkaan vielä käynnissä ja kun kioskin ”lipunmyyjä” möi Merjalle pitemmälle/väärälle matkalle oikeuttavat liput, niin ajoimme lopulta saman tien pari pysäkkiä ohi Lidköpingin, sieltä oli lyhyempi matka polkea Vänersborgiin. Infon antamisessa ja pyörien ulosauttamisessa on annettava suuri kiitos mukavalle naiskonduktöörille.20_2019-07-05 00420_2019-07-05 006Pian Stora Levenen jälkeen jouduimme ajamaan vielä vilkkaammalla maantiellä kuin aamulla. Pääsimme Grästorpin kuntaan, jossa pidimme ruokatauon.

Jo ennen Grästorpia olin alkanut tutkia, että löytyisikö pyöräilylle jotain rauhallisempaa tietä. Sellainen löytyikin, vaikka kilometrejä tulikin tästä uudesta reitistä viitisen kilometriä lisää. Samalla pystyimme kiertämään pääosin lähellä Vänersborgia sijaitsevat melkoiset mäet. Pyöräilykilometrejä päivälle kertyi noin 70 ja 400 kilometrin kokonaismatkapituus tuli selvästi ylitettyä.27_Ruotsi3_192019-07-30-12h03m58s621

Vänersborgissa majoituimme hyvässä Best Western Arena -hotellissa.

Lauantaina oli tarkoitus polkea ainakin merkittävä osa noin 100 kilometrin matkasta Göteborgiin seuraten Götajokea. Tämä joki täydentää vesireitin, joka alkaa Itämereltä ja laskee Pohjanmereen Kattegatin salmeen. Koska luvassa oli sateinen päivä ja terveydentilassani oli hiukan toivomisen varaa, niin päätimme lopulta kulkea tämän matkan junan kyydissä. Alla olevissa kuvissa ollaan Vänersborgin rautatieaseman vieressä.

36_IMG_20190706_122134

Vänersborgin asemalla/matkakeskuksessa oli hyvän näköinen pyöräparkki

Merkittävää Trollhättanin kaupunkia katselimme vain märkien junaikkunoiden läpi.

Göteborgin rautatieasemalla pidimme sadetaukoa ja poljimme lopulta muutaman kilometrin päässä olevaan majoitukseemme (Spar Hotel Gårda). Sateen tauottua illalla ajelimme ratikalla kaupungin keskustaan ja ruokailimme alla kuvatussa ravintolassa. Vähän katselimme kaupungin vilkasta menoa, väkeä oli runsaasti liikkeellä, kaupungissa oli lauantai-iltana monia tapahtumia.50_2019-07-07 00349_2019-07-06 006

Götan kanavan varrelta 2: Karlsborgista Sjötorpiin

Ruotsipyöräilymme neljäntenä päivänä Vättern-järven ylitettyämme yövyimme Karlsborgin viihtyisässä hotellissa (Kanalhotellet) aivan Götan kanavan vieressä.09_IMG_20190704_102205Majoituimme hotellin vieressä olevassa tilavassa ja viihtyisässä mökissä. Polkupyörät saimme huoneemme eteiseen, kun talon toisessa huoneistossa ei ollut asukkaita.10_Ruotsi3_192019-07-29-21h16m44s25212_Ruotsi2_192019-07-23-17h39m54s903

11_Ruotsi2_192019-07-23-17h42m41s930

Näissä tiloissa söimme maittavan illallisen ja aamiaisen

Seuraavana aamuna lähdimme polkemaan kohti Vänern-järven rannalla olevaa Sjötorpia. Pian Karlsborgia halkovan Götan kanavan jälkeen alkaa Viken- järvi, jonka jouduimme kiertämään maaseudulla kulkevia yleisiä teitä pitkin.

Karlsborgin ja Sjötorpin välillä on kanavasulkuja 21, lisäksi on lukuisia muita siltoja; näistä näytä myöhemmin tässä jutussa muutaman esimerkin. Hotellimme vieressä oleva silta nousi ylös juuri, kun olimme lähdössä jatkamaan, alaslaskeminen kesti aika kauan – niin kauan, että eräs paikallinen joutui menemään hoputtamaan sulunhoitajaa (ehkä sululle odotettu purjevene tuli odotettua hitaammin – silta laskettiin vihdoin alas ennen kuin vene saapui).15_Ruotsi2_192019-07-23-17h46m24s595Seuraavalla noin 30 kilometrin ”palveluköyhällä” osuudella ei ollut minkäänlaisia anniskeluliikkeitä tai vastaavia. Komean Beatebergin kirkon vierestä löytyi mukava taukopaikka, jossa saattoi nauttia vähän eväitä. Keskellä Ruotsia liikkuessaankin kannattaa ottaa mukaan hieman omia eväitä, kun liikkuu polkupyörällä.  Lähellä Karlsborgia on Forsvik-niminen kunta, jossa tosin olisi voinut poiketa (liian lähellä meidän lähtöpaikkaamme).

Tåtorpista alkaa jälleen kanava-osuus ja sieltä löytyi mukava pieni kahvila (Tåtorp Cafe & Logi). Tåtorpiin saapuessamme alkoi sade, onneksi kahvilalla oli myös katettuja ”terassitiloja”:30_IMG_20190704_134127

Tåtorpista oli vielä matkaa Sjötorpiin yli 35 kilometriä, mutta reitti kulki koko ajan kanavan vieressä ja hyviä taukopaikkojakin löytyy.

35_Ruotsi3_192019-07-29-11h50m47s103_Vassbacken

Vassbacken

Lähestyessämme Töreboda-nimistä kuntaa tuli taas voimakas sadekuuro. Poikettuamme hiukan kanavapyöräteiltä sivuun, löysimme jonkinlaisen teollisuusrakennuksen, jonka räystään alla pidimme sadetaukoa.38_Ruotsi3_192019-07-29-12h32m14s207

Törebodassa on yksi mielenkiintoinen nähtävyys; maailman pienin lautta Lina. Lautta näytti toimivan käsivetoisesti. Rannalla pienessä kopissa päivysti lautanhoitaja.60_Ruotsi3_192019-07-29-13h02m19s33660_2019-07-04 009

Törebodassa ruokailimme ja pidimme sadetta. Sateet taukosivatkin lopulta, mutta sateet näkyivät ja tuntuivat  hiekkaisilla pyöräteillä ja pienillä silloilla.70_Ruotsi3_192019-07-29-15h31m58s495

Sjötorpia kohti pyöräileminen oli kuitenkin helppoa, koska maasto oli laskuvoittoinen; aina sulkujen kohdalla laskeuduttiin alaspäin. Karlsborgin ja Sjötorpin matkalla laskeuduttiin noin 90 metristä 44 metriin.74_Ruotsi3_192019-07-29-16h11m08s93274_Ruotsi3_192019-07-29-16h33m04s447Sulkujen ja siltojen lisäksi matkalla oli myös mukavia lepopaikkoja. Veneillekin niitä näytti olevan, jopa paikoissa missä ei näyttänyt olevan ympärillä mitään muuta.75_IMG_20190704_18492675_Ruotsi3_192019-07-29-16h15m46s54876_Ruotsi3_192019-07-29-16h22m05s663Norrqvarnissa, Lyrestadin kunnassa, on eräänlaisten rullien päällä liikuteltava silta sulun päällä. Suuri osa silloista tällä kanavan osuudella taitaa olla tällaisia rullasiltoja nostosiltojen ja kääntyvien siltojen ohella.77_Ruotsi3_192019-07-29-16h27m41s089

80_Ruotsi3_192019-07-29-16h35m33s873

Kanava-kirkkokin tuli vastaan

Sjötorpia lähestyessämme alkoi aurinkokin tulla esille pilvien jäädessä taakse ja sivulle.82_Ruotsi3_192019-07-29-16h38m34s492Alla Sjötorpin satamaa ja yksi kylän suluista:83_Ruotsi3_192019-07-29-16h44m56s51989_Ruotsi3_192019-07-29-16h52m01s00194_Ruotsi2_192019-07-23-18h09m28s062

Sjötorpin majoitus oli aikaisempaa vaatimattomampi, mutta kun koko huoneisto kahdeksan sängyn kanssa oli hallussamme, niin tilaa oli hienosti.

Sjötorpista löytyi hyvä kapakka, jossa voimme ottaa hyvät maljat reissun tähän astiselle hyvälle sujumiselle. Viiden päivän aikana oli poljettu reilusti yli 300 km, vaikka sääolot sateineen ja vastatuulineen olivat pyrkineet hidastamaan matkamme tekoa.

Götan kanavan varrelta 1

Varsinaista kanavapyöräreittiä poljimme  noin 130 km matkan. Tässä jutussa kuvaan osuuttamme Bergistä Motalaan ja Vätternin yli Karlsborgin Kanavahotelliin, jossa yövyimme.

05_2019-07-03 007

Lähdössä Linköpingin hotellistamme keskiviikkona 3.7.2019

Linköpingistä on kymmenkunta kilometriä hyvää pyörätietä Götan kanavalle:10_TanskaSaksa2_192019-07-25-12h19m22s342

Götan kanavaa pidetään kait Ruotsin merkittävimpänä tai tunnetuimpana nähtävyytenä. Se on rakennettu 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Siinä on sulkuja 58, satamia 21, kokonaispituus on 190 km ja korkein kohta 92 metriä merenpinnan yläpuolella (lähde paikallinen Opas veneilijöille). Kanavan alkuosaa Itämereltä Roxen-järvelle olimme nähneet vain vilaukselta junan ikkunasta matkalla Norrköpingistä Linköpingiin.

Bergissä näimme ensimmäiset sulut toiminnassa. Sulkuja on Bergissä seitsemän. Berg on kanavanvarren merkittävimpiä paikkoja, siellä on paljon palveluja ja nähtävää.21_Ruotsi1_192019-07-23-15h25m55s791

21_Ruotsi1_192019-07-23-15h37m37s84221_Ruotsi1_192019-07-23-15h30m23s17122_IMG_20190703_115618Heti Bergin jälkeen sulkuja on aika tihein välein. Tällä osuudella nousimme pyörillä noin 52 metristä vajaaseen 90 metriin, sen verran siis laivatkin joutuvat nousemaan tällä kanavaosuudella. Sulkuja on ennen Motalaa 22 kappaletta. Lisäksi on monta kanavan ylittävää nostosiltaa.32_Göta1_190000333_Göta1_1900006

40_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h24m18s537

Kanavanvarren pyörätie on hiekkatietä. Enimmäkseen se on hyvin tasaista, välillä on hiukan soraisempiakin pätkiä eli alusta voi olla hieman epätasainenkin.

36_Göta1_1900009

Heinäkuisena arkipäivänä saimme polkea enimmäkseen omassa rauhassa, mutta välillä oli aika paljon muitakin pyöräilijöitä ja melko usein koirantaluttajia. Hyvin ihmiset saivat kuitenkin pidettyä koiransa kurissa eli ne eivät ryntäilleet pyöräilijöiden eteen.

45_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h45m16s088

Hevosia ja lehmiä ei tiellä nyt nähty.

Berg – Motala -välimatka on noin 40 km, varsinaista rakennettua kanavaosuutta on tällä osuudella parisenkymmentä kilometriä. Matkalla ei ole kovin merkittäviä paikkakuntia ennen kuin saavutaan Borensbergiin. Sen jälkeen alkaa Boren-järven osuus.50_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h56m35s56750_Ruotsi1_192019-07-23-15h32m04s003Boren-järvi kierretään, hyviä asvaltoituja kyläteitä pitkin, pieni osuus joudutaan ajamaan vähän vilkkaampaakin tietä pitkin.55_TanskaSaksa2_192019-07-25-13h58m37s054

Motalan lähellä on jälleen kanavaosuutta:

Itä-Götanmaan Motala on yli 40 000 asukkaan mukavan tuntuinen kunta.81_Ruotsi1_192019-07-23-15h34m12s167

Motalasta olimme jo kotona varanneet venekuljetuksen Vätternin yli. M/S Modig kulki järven yli normaalisti vain kaksi kertaa viikossa eli maanantaisin ja keskiviikkoisin, joskus myös tarvittaessa perjantaina. Vene on varsin pieni, joten paikat pitää varata etukäteen, polkupyöriä ei ainakaan näytä mahtuvan kovin monia. Nyt me olimme reissun ainoat henkilöt (kolmaskin henkilö oli kait tulossa, mutta hän ei ilmestynyt sovittuun aikaan paikalle).

Välillä oltiin kuin suurella merellä, veneen tyrskyistä muodostui perälle sateenkaarikuvioita:Ruotsi2_192019-07-23-17h37m03s72085_IMG_20190703_184725

86_Ruotsi2_190000486_Ruotsi2_1900009

Venettä hoiteli kaksi miestä, kuski ja apumies. Meidät ohjattiin istumaan ihan tietylle paikalle, koska tuuli oli niin kova, että sisälle ruiskusi vettä. Olimmekin hiukan pelänneet, että ajetaanko reissua lainkaan kovan tuulen vuoksi. Hyvin reissu kuitenkin sujui, matka kesti lähes puolitoista tuntia.

Vätternin länsipuolen satama on Länsi-Götanmaalla pienessä Karlsborgin kunnassa, kunnassa on vanha linnoitus, jota emme ehtineet sen tarkemmin tutkiskella.90_Ruotsi2_190001092_IMG_754192_IMG_7561

95_Ruotsi2_1900011

Sataman vieressä on leirintäalue, jossa näytettiin suurelta näytöltä naisten MM-jalkapallon välieräottelua. Tuulinen ilma näytti pitävän alueen melko tyhjänä ihmisistä.

91_IMG_7535

Majoituksemme Karlsborgissa oli aivan venesataman vieressä (hotellista lisää kuvia seuraavassa jutussa).