Vielä viimeiset kokemukset Bulgarian reissusta

Bulgarian reissumme päättymisestä on pari viikkoa aikaa, teen tällä jutulla lupaamani pienen yhteenvedon tuosta reissuviikosta. Vaikka Bulgaria ei yli 70 vierailemamme maan listassa sijoitu jatkossa houkuttelevaisuudessaan kärkisijoille, niin ihan hienoa sielläkin oli käydä.

Halpismatkamme all inclusive-hotelli (Festa Panorama) oli aivan kelvollinen. Ulkonäöltään hotelli on lähes loistokkaan näköinen ja huoneemmekin oli hieno ja hyvin tilava.10_Nessebar2709180000110_Nessebar021018blogi300005

11_IMG_20181002_181536

Näkymä hotellirakennukseen meren puolelta

12_Yhtv021018blogi400001

Näkymä samasta suunnasta, mutta vähän alempaa rannasta

Pari kuvaa huoneestamme:

Monissa aikaisemmissa arvioissa ruokapuoli on kait saanut huonoimman arvion mm. siitä, että se oli joka päivä aivan samanlainen. Mielestämme se oli nyt varsin monipuolinen ja melko vaihtelevainenkin.15_2018-10-01 012Toisaalta loppupäivinä Merja ei enää uskaltanut syödä vihreitä salaatteja. Yhdestä suomalaisryhmästä lähes parikymmentä ihmistä oli saanut vatsataudin, osa melko pahankin. Aiheuttajana epäilyksen alla olivat mm. salaatit, koska ne on ilmeisesti pesty hanavedellä. Merjalla hintaan kuuluvat ruoat ja juomat jäivät lähes kokonaan nauttimatta kuitenkin vain vuorokauden ajaksi oksentelun takia.

Vaikka matkailusesonki Bulgarian rannikolla oli selvästi ohitse, niin hotellissamme sitä ei paljon huomannut. Useampia suomalaisryhmiä tuli ja meni; uuden ryhmän saapuessa porukka mm. pisti pystyyn tanssit hotellin ala-aulassa ja yökerhoon tuli vilskettä.20_Nessebar011018u00002

Hotellin aulabaarissa, taustalla menossa suomalaiset tanssit

20_Nessebar011018u00001

Yökerhossa kuuntelimme mm. Ryysyrantaa (laulaja taustalla vasemmalla)

Vaikka koko matkapaketti oli erittäin halpa, niin all inclusiven ansiosta rahaa kului hyvin vähän. Vaikka joka päivä olimme ainakin jonkin verran liikkeellä Nessebarissa ja lähikunnissa, niin kaksi henkeä selvisi viikosta yhteensä noin sadalla eurolla. Taksia emme käyttäneet kertaakaan, vaikka sekin olisi ollut hyvin halpaa huvia – julkinen liikenne on Bulgariassa todella halpaa. Viimeisenä päivänä jopa söimme Nessebarin vanhassa kaupungissa; söimme reissun ainoan pizzan, joimme oluen, kahvin ja Jägerin. Yhden hengen koko paketti vanhan kaupungin yhdessä hienommista ravintoloista maksoi selvästi vähemmän kuin yksi olut Helsingin lentokentän baarissa. IMG_2282Sää oli viikon ajan varsin vaihteleva: Ensimmäisinä päivinä oli varsin lämmintä ja aurinkoistakin, kun kuljimme Nessebarisssa ja Sunny Beachillä (ks. kahta ensimmäistä tämän kategorian juttua). Sitten sää viileni ja tuuli voimistui lähes myrskyksi, toiseksi viimeisenä päivänä koimme jopa tulvia, kun kävimme bussikyydillä Burgasissa (ks. edellistä juttua).

Sunny Beachillä kävimme toisen kerran sunnuntaina; rannalla oli aivan erilainen tunnelma kuin muutama päivä aikaisemmin, maniaa ei näkynyt muualla kuin baarin nimessä.

Oman tavoitteemme retkelle kuitenkin täyttyi, kun saimme suurelta näytöltä katsella Venäjän Formula-kisan. Viileämpinäkin päivinä piti siis kuitenkin olla liikkeellä:

40_Nessebar021018blogi300006

Nessebarin uuden kaupungin puolella olisi voinut seurata enemmänkin erilaisia lasten esityksiä, tämä tyttö ehti laulamaan juuri ennen sateen alkua

41_Nessebar021018blogi300004

42_Nessebar021018blogi300007

Sadetta pitämässä vanhan kaupungin baarissa (Merja lepäämässä hotellissa)

Matkamme viimeinen päivä oli viikon lämpimin ja vähätuulisin. Pystyimme rauhassa kävelemään Nessebarin vanhan kaupungin niissä osissa, joissa emme alussa ehtineet/jaksaneet käydä.

Yhtv021018blogi400009

Hemingway-ravintolassa ruokaa valmistettiin vielä vanhoillakin menetelmillä

 

Kohti vuotta 2017 (ollut alkutekstinä alkuvuonna)

Tähän kopioitu noin puoli vuotta blogin alussa ollut pysyvä kiinnitys. Uusi alkuteksti sijoitettu 21.5.

>> Vuoden 2016 reissut on nyt tehty, yhteensä seitsemän reissua ja 14 maata. Vuoden 2017 suunnittelu voi alkaa. Merkittävimmät päätökset teemme varmastikin tammikuun matkamessujen aikaan. Ensi vuoden polkupyöräreissun suunnittelu aloitetaan kuitenkin jo tämän vuoden puolella. Näin lähinnä siksi, että saatamme tehdä kuukauden pyöräretken jo keväällä/alkukesästä. Tämän vuoden Tonava-pyöräilyn ja viime vuoden Loire-pyöräilyn teimme alkusyksystä. Rein- ja Mosel-pyöräilyt sekä muut Keski-Euroopan ja Baltian pitkät pyöräilyt on tehty heti juhannuksen jälkeen. Etelä-Euroopassa tulevassa pääkohteessamme Rhone-joen varrella on keväällä jo tarpeeksi lämmintä. Hyvien majapaikkojen varaaminen lienee helpompaa, kun keskieurooppalaisten lomasesonki ei ole vielä alkanut. Päätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Kun tavoitteenamme yleensä on löytää uusia kohteita, niin seuraavien reissujen suunnittelu on alkanut olla hieman hankalampaa kuin ennen. Kaikki maanosat ja suurimmat maat on jo katsastettu (viimeisin kaukomatka alkuvuonna Keski-Kiinaan,  https://hannujamerjakaukomailla.wordpress.com/ )

Risteilyjäkin on tehty monella merellä (muutama kerta Karibialla, Etelä-Amerikan rannikolla, Aasiassa ja Välimerellä (siellä viimeisin risteily tänä syksynä). Viime kevään Praha-reissun kaltaisia tarjousreissujakin tullee tehtyä ja Virossa käydään myös (tänä vuonna oltiin viikko Pärnussa ja pari viikkoa sitten tehtiin viikonloppureissu Tallinnaan). Tänä vuonna käytiin myös Pietarissa, mutta ensi vuonna Venäjäreissuja ei tehtäne.

Tänä vuonna laajat blogijutut on tehty Kiinan reissusta, Tonava-pyöräilystä sekä Välimeriristeilystä ja Rooma-käynnistä. Tämän, alkuperältään pyöräilyblogin ja kaukomatkablogin suunnittelen yhdistäväni. Ennen seuraavia reissuja pyrin kirjoittamaan vielä joitakin yhteenvetomaisia tekstejä tämän vuoden (2016) ja osittain aikaisempien vuosien matkoista. Roomareissusta julkaisin nyt viimeisen jutun.

Tämä nostoteksti tullee toistaiseksi pysymään blogiemme pysyvänä alkutekstinä.

Päivitys 1.1.2017: Viime vuoden viimeisinä päivinä tarkensimme/muutimme hieman vuoden 2017 pyöräilysuunnitelmia. Etelä-Ranska ja Välimeri jätetään vuoteen 2018, tänä vuonna pyöräilemme neljän viikon pituisella reissulla Saksan poikki seuraten Elbe-jokea Tsekin rajalta Hampuriin, mahdollisesti Atlantille asti. Elbe-reittiä kehutaan  yhdeksi Saksan hienoimmaksi pyöräilyreitiksi.

Päivitys 19.1.2017: Vuoden 2017 matkasuunnitelmat ovat sitten viimeisen päivitykseni jälkeen taas aika paljon tarkentuneet ja täydentyneet. Ensin maaliskuussa vietetään neljä päivää Tallinnan musiikki-viikolla. Keväällä/kesällä tehtävän kuukauden Elbe-polkupyöräreissun kaikki majoituspaikat on nyt myös varattu. Juhannuksen aikoihin olemme kavereiden kanssa viikon Turun saaristossa (Korppoossa). Aivan uudenlaisena kohteena meillä on heinäkuussa Astana – liput kahdeksan päivää kestävälle reissulle ostettiin juuri Finnairin matkamessunettitarjouksesta. Kaikkihan kait tietävät missä Astana sijaitsee, varmuuden vuoksi nyt kuitenkin ilmoitan, että kyseessä on Kazakstanin pääkaupunki – löytyihän sentään lentotarjouksista sellainenkin maa, jossa emme olleet aikaisemmin käyneet. Matkamessut ovat vielä edessä, kait sieltäkin nyt jotain täytyy hankkia (loppuvuodelle?). Messukokemuksista saatan ensi viikolla kirjoittaa pienen jutun.

Kesän 2014 blogin aloitusteksti sivuun

30.9.2014 Tämä sivu siirtyy nyt pois aloituksesta. Viimeiset reissun päivitykset jäivät taas tekemättä. Öllesummer-juttu oli jo aika pitkälle kirjoitettu, mutta jätetään julkaisu ensi kesään; yritämme saada siihen jotain vähän parempaa analyysiä, mitä nyt jo oli valmiina. Samoin tämän kesän reissun yhteenvetoa voisi yrittää tehdä ennen kesän 2015 reissuja. Nyt on jo menossa uusi ”toisen kategorian” reissu, tällä kertaa Espanjassa. Tänään tuli tehtyä n. 15 km:n Madrid-sightseeing polkupyörillä. Siitä lisää kuvien kera toivottavasti huomenna.

<strong>17.7:</strong> Tallinna-osuus on päivitetty lähinnä kuvakavalkaadina:

<strong>Pikapäivitys 16.7</strong>: Kotona ollaan onnistuneesti, vielä illalla vähän ennen puoltayötä poljimme Tampereelta Nokialla.

Varsinaista blogia ei ole päivitetty pariin päivään. Tarkoituksena on vielä julkaista muutama juttu tähän reissuun liittyen: Ensin kuvakavalkaadi Tallinnasta, sitten jonkinlainen yhteenveto- ja kommenttijuttu Öllesummerista. Ehkä sitten vielä (ensi viikolla) yhteenveto koko reissusta.
(24.7: Helteet näyttävät vievän sen verran resursseja muualle, että luvatut päivitykset jäävät ainakin ensi viikkoon, viime viikonvaihde sujui hienosti Hankasalmen Kihveli Soikoon -festareilla)

<b>Pikapäivitys 14.7 aamulla: </b>Kolmas kokonainen päivä Tallinnassa alkamassa.<b> </b>Viimeisen pyöräilypäivän, perjantain blogi nyt lisätty. Perjantai- ja lauantai-illat sujuivat Öllesummer-festareilla, näistä festareista tekstiä myöhemmin. Lauantaina osa päivästä meni poliisiasemalla rikosilmoituksen tekoa varten. Lauantaina ja erityisesti eilen vietimme Tallinnassa oikean turistipäivän Tallin Cardin avulla. Vaihdoimme eilen hotellia (Portuksesta Kalev spahan), pakettihintaan sisältyi TallinnCardin -kortti, jolla pääsee varsin moneen paikkaan ilmaiseksi.

15.7 aamulla: Eilen pyöräiltiin Viron ulkoilmamuseossa sekä Tallinnan läntisissä kaupunginosissa, kilometrejä runsas 20. Ennen sitä käytiin juomamuseossa ja reissun jälkeen Viruhotellin valuuttabaarissa. Tänään käydään vielä Tallinnan maanalaisissa luolissa ja ehkä KGB-museossa. Iltapäivällä laivalle.

<em>Alkuperäinen pysyvä aloituteksti:</em> Kesän polkupyöräreissumme on taas pian alkamassa. Tälle entiselle sivustolle aikaisempien tekstien jatkoksi (uusin blogi tulee aina alkuun) alan (Hannu) jälleen kirjoittelemaan blogitekstejä sitä mukaan kuin ehdin. Matkaan lähdemme taas vaihteeksi kahdestaan (kaverit saavat jäädä huolehtimaan talosta). Tämän kesän reissumme on ensimmäinen ns. ’retroreissu’ eli matka, jolla poljemme suurelta osin samoja reittejä kuin 10-20 vuotta sitten. Tällöin kolusimme kaikki Viron maakunnat. Samalla näitä reissuja muistellaan ja yritetään vähän analysoida miten Viro – erityisesti maaseudun osalta – on muuttunut tänä aikana. Blogiin pyrin laittamaan rinnakkain kuvia samoista paikoista eri ajoilta. Muistelun lisäksi tämän kesän reissu poikkeaa aikaisemmista retkistämme myös mm. majoitusten ja erilaisten tapahtumien bongaamisen osalta. Näistä kiinnostuneet voivat lukea paljon lisää myöhemmin. Ensin päivitän lähipäivinä tuonne Aikaisemmat pyöräretket –kategoriaan yhteenvetoa aikaisemmista polkupyöräreissuistamme Euroopassa ja kaikissa muissa maailman maanosissa.

Kesän 2012 aloitus- ja otsikkoblogi

Tämä oli viime kesän pyöräilyreissun blogisivuston ingressiviesti, jonka nyt siirsin sivuston alkuosasta pois uuden blogin aloittamista varten:

Päivitys 24.7; Tämän kesän reissu on päättymässä. Loki on vain osittain täyttänyt alla suunnitellut tavoitteet, mutta blogi täydentyykin vielä paljon kahden vuoden aikana. Tämän kesän reissusta olemme kirjoittaneet aika paljon (Kesä 2012 kolmisenkymmentä artikkelia), mutta muut kategoriat ovat jääneet aiottua vähemmälle. Reissun jälkeen ehkä muutetaan vähän kategorioita, tästä reissusta julkaistaneen jonkinlaisia yhteenvetojuttuja. Kuviakaan emme ole ehtineet julkaista niin paljon kuin oli aikomus, mutta lisää varmastikin tulee. Kuvia katsoville tiedoksi (kaikki eivät tätä ehkä ole huomanneet); kuvaa klikkaamalla näkee kuvan suurikokoisempana.

Tällä blogilla on kaksi tavoitetta:

1) Kertoa ensisijaisesti sukulaisille ja tuttaville sunnuntaina 24.6 alkavasta tämän vuotisesta kuukauden polkupyöräretkestämme

2) Koota vähitellen kommentteja, ajatuksia, yhteenvetoja ym. aikaisemmista eri puolille maailmaa tehdyistä pyöräretkistämme, koska niin monet ovat lausuneet, että meidän kannattaisi kirjoittaa niistä. Lue loppuun

24.7 Duisburgista Travemündeen, ensimmäinen haaverikin

Aamulla vielä hotellista lähtiessämme luulimme lähtevämme Duisburgista klo 11.46 IC-junalla ja siten edessä olevan pari vaihtoa riippuen siitä, missä kaupungissa vaihtaisimme junaa. Aseman lipputiskillä sitten selvisi, että IC-junien pyöräpaikat olisi pitänyt tilata etukäteen – esimerkiksi edellisenä iltana. Meille suostuttiin myymään liput paikallisjuniin, mikä merkitsi Duisburg – Travemünde – välille viittä vaihtoa. Kokonaismatka-aika lipun mukaan tulisi olemaan 7 tuntia 8 minuuttia.
Matka alkoi sujuvasti ja ajallaan, mutta pitkin matkaa junat joutuivat hidastamaan matkaansa odottaessaan nopeampien junien ohi ajamista. Itse asiassa se IC, johon olimme kuvitelleet alun perin nousevamme, ei ollut vielä sinne saapunut meidän junamme lähtiessä – eli se oli yli puoli tuntia myöhässä. Ensimmäisessä vaihtopaikassa, Mindenissä, saatiin aikataulua kiinni viimetipassa, ja pääsimme siirtymään toiseen junaan 2 minuutin marginaalilla. Seuraava vaihto oli Hannoverissa, johon saavuimme aika niukasti ajoissa ja piti vaihtaa useamman raiteen päähän. Seuraava junamme oli kuitenkin 15 minuuttia myöhässä, joten ehdimme ihan hyvin. Kolmas vaihto oli Uelzenissa, jossa myös niukasti ehdittiin jatkojunaan. Neljäs vaihto oli sitten Lüneburgissa; sieltä matkustimme Lübeckiin. Koko päivän ajan osui kohdalle asemia, joilla oli hissit ja aina ehdimme siirtyä oikealle raiteelle ajoissa. Olimme ostaneet liput Travemündeen asti, mutta lopetimme junamatkailun Lübeckiin. Kello oli vasta vähän vaille seitsemän sinne saapuessamme, joten halusimme jatkaa pyöräilemistä.
Poikkesimme aseman vieressä olevalle terassille nauttimaan yhdistetyn lounaan ja päivällisen: pizzaa. Sitten alkoi suunnistus kohti Travemündea ja Skandinavien Kaita. Aikaisemmista vuosista poiketen emme eksyneet kertaakaan, emme myöskään kulkeneet pieniä metsäpyöräteitä pitkin kovin paljon. Hannun valitsema reitti kulki eri tasoisia teitä: oli nupukiveä, tasaista asfalttia ja äärimmäisen paikattua asfalttia. Matkaa Travemündeen oli lopultakin vain runsaat 21 km.
Travemünden satamaa oli viime vuodesta kehitetty niin, että laivan check inin saattoi suorittaa ja sen jälkeen pystyi poikkeamaan satamarakennuksessa kahvilassa ja/tai ostoksilla. Vasta puoli yhdentoista jälkeen annettiin pyöräilijöiden ajaa jonon kärkeen odottamaan. Laiva oli buukattu ihan täyteen, joten kontteja kuljetettiin yli yhteentoista. Vihdoin näytti siltä, että päästään ajamaan laivaan. Yhtäkkiä edessä ollut Finnlinesin saksalainen työntekijä huusikin Halt! Vielä ei saisikaan lähteä. Äkkijarrutuksessa pyöräni kaatui ja etulokasuojan alaosa ilmeisesti viilsi aika ikävän näköisen haavan vasemman jalan polven alapuolelle. Itse en ensin huomannut mitään outoa; vilkaisin kuitenkin alaspäin ja huomasinh jonkin verran verta. Haavan pituuden huomasin vasta yrittäessäni tukkia verenvuotoa paperinenäliinoilla. Äkkiä siihen sitten ympärille tuli tätejä lähellä olleesta bussista auttamaan. Heillä oli iso ensiapulaukku ja kyky tehdä pikaisesti paineside jalkaan. Toisesta bussista kävi joku mies sanomaan, että he kyllä näkivät, että onnettomuus oli satamamiehen syy… Paikalle soitettiin ambulanssi, jossa oli erittäin mukavat työntekijät, jotka osasivat englantia. He myös soittivat lähimmälle klinikalle, jossa mahdollisesti voitaisiin tikkejä laittaa.
Jätimme pyörät paikalleen satamaan ja Hannu lähti mukaan ambulanssilla. Töyssyistä reittiä päästiin viimein kyseiseen klinikkaan. Sieltä löytyi myös kirurgi, joka nätisti tikkasi haavan: mukaan saamassani lapussa kerrottiin 15 cm haavasta, johon ompeleita laitettiin. En laskenut tikkien lukumäärää, mutta Koko aikana haava ei ollut sattunut lainkaan, paikallispuudutus oli ensimmäinen kivulias kokemus. Kirurgi ja häntä avustanut hoitaja olivat erittäin ystävällisiä ja puhuivat englantia. Kirurgi myös soitti Finnlinesin ihmisille, että operaatio on suoritettu ja tulemme ehtimään laivaan. Meille soitettiin taksi, jolla palasimme check in-kopeille. Sain autokyydin laivaan – Hannu ajoi molemmat pyörät laivaan peräkkäin.
Ihan viime metreillä siis tuli mutkia matkaan! Hyvällä omallatunnolla on tänään loikoiltu hytissä. Ongelmana on tällä hetkellä se, miten saamme pyörät satamasta Nokialle. Minulta ei taida onnistua polkeminen ihan heti!
Laivamatka on sujunut rauhaisasti ymmärrettävistä syistä! Tänään illalla kuitenkin vaihdettiin ajatuksia muiden pyöräilijöiden kanssa.

Päivitys 26.7 aamulla junassa, olemme onnellisesti Suomessa. Merja ei ole enää voinut pyöräillä, joten on käytetty mm. taksikuljetuksia tänne päästäksemme.

22. – 24.7 viimeiset pyöräilypäivät

Kaksi viimeistä varsinaista pyöräilypäivää ovat todella olleet aika pyöräilyvoittoisia, ensiksi lähes 75 km Eindhovenista Venloon ja sitten lähes 65 km Hollannin rajakaupungista Venlosta Saksan Duisburgiin. Päätietä pitkin matkat olisivat olleet selvästi lyhyemmät, mutta kummassakin maassa pyörätiet kulkevat kovin mutkitellen ja hyvin vaihtelevilla alustoilla ja vaihtelevissa maastoissa. Saksan puolella pyöräreitit olivat paljon huonommat, erityisesti viitoituksen osalta. Hollannin hyvä numerointisysteemi päättyi heti rajan jälkeen. Saksan puolella oli myös runsaasti hidasta kaupunkipyöräilyä ja oikeastaan varsinaista auringon perusteella tehtyä ilmansuuntasuunnistustakin. Saksan puolella suunnistimme kaupunkialueiden läpi lopulta jälleen Rein-joen rantamille. Teollisuuden ym. takia pyörätie kulki vain vähän aikaa Reinin rantoja. Sujuvaa kaupunkiin ja hotelliin pääsemiseen piti löytää oikean joen ylittävän sillan alkukohta ja se onnistui hyvin, Duisburgin Ibis-hotelliin saavuimme klo 19. Hotelli on päärautatieasemalla aivan kaupungin kävelykatukeskustan kupeessa. Kaupungista tuli nyt paljon parempi kuva kuin kaksi vuotta sitten, jolloin meinasimme juuttua tänne junaliikenteen ollessa sekaisin myrskyjen takia. Kolmen huoneen Venlon B & B-majoitus ja Ibis-hotelli sekä aamiaiset näissä olivat kummatkin aivan hyviä, eivät tosin ihan matkan huippuluokkaa.
Sää on suosinut viime päivinä, maanantai oli osittain jo vähän liiankin aurinkoinen ja kuuma. Tiistain on ennustettu olevan todella helteinen ja meillä on enimmäkseen junamatkustelua. Ehkä pyöräilemme vielä Lubeckistä Travemundeen Suomen laivalle, jolla astumme myöhään illalla.