Elbe-joelta ja Pohjanmereltä Kielin kanavalle 16-17.6

Tähän juttuun laitan koosteen torstailta 16.6 sekä perjantailta. Poistuimme torstaina Elbeltä poistumisen lisäksi pois Pohjanmeren rannoilta ja suuntasimme kohti Itämerta, aluksi Kielin kanavaa seuraten.
16.6. aamulla päätimme lähteä Büsumista junalla; tunnin junamatkalla kuljimme Heiden kaupungin kautta Beldorfin kylään, joka sijaitsee Kielin kanavan varrella.
01_2017-06-16 00602_2017-06-16 008

03_BeldorfKiel

Sen jälkeen pyöräilimme kanavan reunaa pitkin hotelliimme. Pyörätie oli enimmäkseen kuvan kaltaista kaksikaistaista betonilaattaa. Se oli kyllä ihan hyvää poljettavaa.

Päivä oli jälleen kovin tuulinen ja sadekuurojakin tuli (me tosin vältimme ne). Lähes 70 kilometriksi suunniteltu pyöräilymatka supistui runsaaseen 20 kilometriin. Tuhannen kilometrin kokonaismatkapituus tuli kuitenkin ylitettyä torstaina.

10_2017-06-16 019.00_00_31_12.Still001

Tässä tuhannen kilometrin skoolaus rauhallisen illan päätteeksi Breiholzin kunnan Meckelmoorin kylässä (hotellin osoitteessa tosin mainitaan Hamweddel sijaintikunnaksi).

Breiholzin yöpymisen jälkeen poljimme vain noin 15 km seuraavaan majapaikkaamme Rendsburgiin. Matkaan sisältyi yksi lauttamatka ja mukavia kanavamaisemia monennäköisine laivoineen.
40_2017-06-17 019.00_00_19_09.Still00140_Rendsburg3
Rendsburgissa on myös varsin hieno vanhakaupunki, mutta myös nykyaikaiset ostoskadut:
50_Rendsburg50_Rendsburg2

51_WP_20170617_010

Kaupungista löytyi taas uusi liikennemerkkikin – Varokaa tiellä vaeltavia tarjoilijoita!


Kaupungin ehkä komeimman näköinen nähtävyys on vanha rautatiesilta. Rendsburgin silta ja raideratkaisut ovat varsin mielenkiintoiset. Kanavan ylitettyään junarata tekee mielenkiintoisen silmukan, jotta junat pääsevät huomattavasti matalampana olevalle kaupungin rautatieasemalle. Olemme tämän sillan ylittäneet ja kokeneet tämän silmukan joitakin vuosia sitten matkustaessamme junalla läpi Schleswig-Holsteinin.

Illastimme Brückenterrassen Restaurantissa aivan kanavan rannalla. Niin kuin kuvista huomannee; laivat kulkivat aivan vieressä. Lisäki junat kulkivat melkein ravintolan yläpuolella.
60_2017-06-17 04060_2017-06-17 049

Lopuksi vielä hiukan yhteenvetoa kahden viime vuorokauden majoittumiskunnista ja -paikoista:
Büsum on noin 5 000 asukkaan kaupunki, Rendsburgissa asukkaita on lähes 30 000. Kuitenkin Büsum oli vilkkaamman tuntuinen kaupunki, ilmeisesti ensisijaisesti Helgoland-turistien takia. Näiden välillähän majoituimme aivan maaseudulla Breiholzin kunnassa.

80_2017-06-16 004

Büsumin suuren apartement-asunnon takapihalla lähtötunnelmissa


81_WP_20170616_016

Breiholzin Ahoi-hotellin lähellä ei ollut paljon muuta kuin tällaista liikennettä.


Kuvia Ahoi-hotellin edestä sekä samasta paikasta toiseen suuntaan otettu kuva:

Matka Rendsburgiin oli varsin mukava sään takia. Majoitumme Rendsburgin evankelisen kirkon kokouskeskuksessa lähes kanavan rannassa rauhallisissa tunnelmissa. Majoitustemme väli oli nyt vain n. 15 km, sen jälkeen kiertelimme kaupunkia ym., jolloin kilometrejä kertyi noin 27. Nyt olemme kahtena päivänä peräkkäin ottaneet matkustamisen varsin rauhallisesti. Seuraavassa kuvia Tagungszentrum Martinhausin edestä sekä näkymä ikkunastamme.
82_Rendsburg482_2017-06-17 07082_2017-06-17 06882_2017-06-17 062

Päivä Helgolandissa 15.6.

Helgoland on Saksaan kuuluva saari Pohjanmeressä, se on kuitenkin EU:n tullirajan ulkopuolella. Saarella myydään erilaisia tuotteita verovapaasti. Tietyt rajoitukset ovat voimassa siinä, että mitä voidaan tuoda maihin mantereelle. Saarelta palatessa on tullimies tarkkailemassa laivasta ulostulijoita.
Saksan rannikolta (Elben suulta Cuxhavenista) matkaa Helgolandille kerrotaan olevan 70 km. Büsumista sinne on käsittääkseni lyhyempi matka. Laivoja sinne kulkee kuitenkin myös monesta muusta Saksan rannikon kaupungista.

10_IMG_6462

Tässä ollaan lähdössä Büsumin satamasta


10_IMG_6466

Koska ollaan voimakkaan vuorovesivaihtelun tulvaherkällä alueella, ovat sataman suojassa suuret aallonmurtajat, patoportit ym.


10_IMG_6470

Helgolandin historia on moninainen, viime vuosisatoina se on ollut ainakin Tanskan ja Britannian hallussa ollen mm. monien merisotataistelujen keskiössä. Britit ovat luovuttaneet saaren Saksalle vuonna 1952 (Wikipedian mukaan).
Saarella on autoilu ja polkupyöräily kielletty, kapeilla kaduilla kulkee joitakin sähköautoja, mm. sähköambulanssi.
Liput kolmen tunnin reissulle saimme ostettua edellisenä iltana satamasta. Matkaan lähdimme torstaiaamuna klo 9.15.
30_MVI_6487.00_01_18_10.Still00320_IMG_6531
Helgolandiin piti siirtyä laivalta moottoriveneillä, rantaan Büsumin laivat eivät näytä pääsevän. Laivaa keikutti vähän, näissä veneissä sen sijaan vähän vettäkin roiskui niskaan. Myrskysäällä saarelle ei kannattane lähteä. Onneksi meidän päivänämme tuuli oli varsin heikko ja lämpötila selvästi yli kahdenkymmenen. Repussa kulkeneet takit olivat turhaan mukana.


Saarella on runsaasti erilaisia hotelleja. Tullivapauden lisäksi saari on matkailijoiden suosiossa raikkaan ja terveellisen ilman takia.
66_MVI_6499.00_00_13_16.Still001

Matkailijoita virtasi saarelle suurin joukoin


Saarta ympäröivät komeat punaisesta, kovasta hiekkakivestä muodostuneet kalliojyrkänteet.
60_WP_20170615_045
60_WP_20170615_03860_2017-06-15 013
60_MVI_6511.00_00_00_07.Still001

Jyrkänteet ovat lintujen lempipaikkoja


Saaren ylätasanteella kulkee hienoja luontopolkuja. Me ehdimme kolmetuntisen oleskelumme aikana kiertämään niisstä vain pienen osan.
67_MVI_6500.00_00_06_20.Still00167_WP_20170615_036

Kauppavalikoima oli aika lailla viina- ja tupakkavoittoinen. Mutta paljon muutakin löytyy, mm. kenkäkauppa: Vuosi sitten Pärnusta ostetut sandaalini sanoivat sopimuksen irti Helgolandissa. Helgolandista löytyivät nyt hyvät, uudet merkkisandaalit. Vanhat joutuivat ”ulkosaksalaiseen” roskikseen.


Ravintolatarjonta oli saarella myös tiheä.
70_WP_20170615_054

Helgolandissa piti testata tarjouksessa oleva romminmakuinen kapteeni Morganin olut. Tässä taitaa joku muukin olla vinossa kuin kuvauksen henkilö tai kuvaaja…


90_IMG_6540

Tämän päivän jalottelun jälkeen olimme vielä kuitenkin pyöräilykunnossa. Pyörät odottivat kiltisti Büsumin satamassa. Apartement-majoitukseemme matkaa oli vain pari kilometriä.

Matka jatkui pitkin Pohjanmeren rannikkoa

Sankt Margarethestä pyöräilimme Pohjanmeren merkittävään rannikkokaupunkiin Büsumiin. Matka sujui muuten hyvässä, mutta edelleen melko vastatuulisessa säässä.
01_2017-06-14 001

02_GOPR1244.00_01_53_08.Still002

Koska jälleen matkalla oli tietöitä, jouduimme käyttämään aivan Elben rannalla läpi teollisuusalueiden kulkevaa vaihtoehtotietä


03_WP_20170614_001

Brunsbüttelin lautta oli nopea ja ilmainen


03_2017-06-14 005

Matkalla löytyi hyviä taukopaikkoja. Olikohan Merjalla paremmat tarjoilut kuin minulla….?
04_IMG_140904_GOPR1261.00_00_05_05.Still001

05_IMG_1412

Tässä tosin olemme jo Büsumissa (taustalla I love Nordsee)


06_WP_20170614_005

…ja tässä Marnessa


Poikkesimme Marnessa, koska jonkun verran oikaisimme yhden Pohjanmereen suuntautuvan leveän niemen poikki:

08_WP_20170614_014

Aika pian ’löysimme’ jälleen Pohjanmeren, taustalla Büsum


09_GOPR1256.00_00_35_18.Still001

Ennen Büsumia piti kiertää tällainenkin este


10_WP_20170614_017

Büsumissa sitten skoolattiin 900 kilometrille; kilometrit olivat tältä osin täynnä jo Sankt Margarethessä


11_MVI_6451.00_00_11_05.Still002

Elbe-pyöräreitin päätepisteeseen 13.6

Tiistaina 13.6 ajelimme Cadenbergestä 20 min junalla Cuxhaveniin, koska melko voimakkaaseen vastatuuleen ei viitsitty lähteä polkemaan.

01_2017-06-13 001.00_01_20_06.Still001

Junan ikkunasta näin sentään välähdyksen siitä Ottendorfista, jossa olisin mielelläni käynyt


01_GOPR1230.00_00_26_01.Still00101_GOPR1230.00_02_03_03.Still002
Cuxhavenissa jonkin aikaa etsittiin sitä satamaa, josta lähtee laiva taas Elben toiselle puolelle Brunsbütteliin. Cuxhavenissa on monia pitkälle joelle/Pohjanmereen suuntautuvia laitureita.

Saatuamme liput Brunsbütteliin menevään laivaamme poikkesimme yhteen moniin satama-alueen kapakoista, jotka olivat tunnelmaltaan ja sisustukseltaan voimakkaasti kalapainotteisia, tässä olemme kalapörssissä.
03_GOPR1233.00_02_58_19.Still00103_IMG_138203_2017-06-13 008

Tämän jälkeen pyöräilimme aivan Cuxhavenin kärkeen eli kävimme Elbe-pyörätien päätepisteessä Kugelbakkessa. Cuxhavenissa näyttää siltä, että mitään Elbe-jokea ei enää tässä kohtaa olekaan, käytännössä näkyy vain melko voimakkaasti tuulessa myllertävää merta.
04_2017-06-13 01704_WP_20170613_016

04_WP_20170613_012

Rantatuolit näyttivät olevan aika vähäisessä käytössä

Laivasatamassa odottelimme sitten lauttaa, joka oli lähes tunnin myöhässä (voimakas tuuliko syynä?).
06_2017-06-13 054

06_2017-06-13 044

Cuxhavenista matkustettiin aikoinaan suurilla laivoilla New Yorkiin, ko. asiasta oli satamassa museo


07_WP_20170613_028

Yli tunnin kestävällä lauttamatkalla nautettiin lounas

Toisella puolella Elbeä Brunsbüttelissä piti hakeutuua kauppaan, koska majoittumispaikkakunnalla Sankt Margarethessä anniskelupaikoilla kerrottiin olevan ruhetag (lepopäivä).

08_2017-06-13 058

Brunsbüttelin kaupan ikkunassa oli hyvä ilmakuva; keskellä kuvassa näkyy Nord-Ostsee-Kanal (tunnettaneen paremmin Kielin kanavana). Lautta kulki hieman edessä olevien sulkujen takaa.


Brunsbüttelistä pyöräilimme vajaa kymmenkunta kilometriä myötätuuleen St Margaretheen, matkalla ylitettiin lautalla edellä mainittu Kielin kanava.
09_WP_20170613_032

Majoituksessamme Margarethenhofissa saatiin kuitenkin tällainen illallinen (jopa juomien kera).


IMG_6449

Kolmannen kerroksen huoneestamme olivat hyvät näköalat Elbelle yli tulva- ja vuorovesivallien.


Kilometrejä tuli tällekin päivälle sentään yli 30; 900:n raja tuli ylitettyä.

Hampuri – Glückstadt – Cadenberge 11.6. – 12.6

Tähän juttuun kerään kuvia lähinnä eilisestä päivästä (sunnuntaista). Ensin ikkunanäkymät Hampurin Rilano-hotellista ja Glückstadtin Gästehaus Kleiner Muck’ista.


WP_20170611_011WP_20170611_013
WP_20170611_031

Tässä Glückstadtin hotellimme edestä…


2017-06-12 003

…ja tässä huoneemme ja parvekkeemme sisäpihalta kuvattuna

Hampurin hotellista lähdettiin sunnuntaina puolen päivän aikaan lautalla Elben pohjoispuolelle. Elben rannoilla ja hyvällä rantabulevardilla oli runsaasti väkeä sunnuntaipäivän vietossa. Ilma oli hieno, helleraja ylittyi varmasti.


Matkaa piti olla sunnuntaina 50 km, mutta matkalla oli kaksi ongelmallista kohtaa sen suhteen, että pääsemmekö ajamaan Elbeen laskevien kanavien patojen/sulkujen/voimalaitosten ja sivujokien yli suorinta tietä. Selvisi, että yksi ylityspaikka oli suljettu, joten oli pakko ajaa kymmenkunta kilometriä ylimääräistä kiertotietä. Viitoitus oli aika kehnoa, mutta muilta pyöräilijöiltä ja yhdeltä pienen jäätelö- ym. paikallisia maitotuotteita myyvän paikan pitäjältä tulivat luotettavat vihjeet siitä, mistä pitää/kannattaa ajaa.
WP_20170611_006
2017-06-11 0142017-06-11 011
Matkalla oli muitakin hidasteita, tällaiselle paikalle pyörätie johti Wedelin kaupungin kohdalla. Kiertotieltä oli lisäksi vaikea löytää takaisin Elberadwegille, joka oli tulvavallin ”väärällä puolella”. Monia muitakin harhailijoita nähtiin tämän kaupungin rannoilla.
2017-06-11 009
GOPR1193.00_02_43_18.Still006

Näitäkin hidasteita taas kohtasimme usein…


GOPR1193.00_03_51_28.Still007

ja ylläolevien takia piti olla runsaasti tällaisia portteja


GOPR1193.00_02_45_00.Still008

Täälläkin harrastetaan moottoripyöräilijöiden tapaamisia. Tuosta pilvestä ei onneksi tullut sadetta kuin muutama pisara.

Kiertoteistä ja 60 km:n polkemisesta huolimatta saavuimme Glückstadtiin ennen klo 18, kaupungissa oli menossa melkoiset hulinat Matjes-nimisen juhlan merkeissä. Juhlat ja markkinat olivat päättymässä, mutta musiikki raikasi vielä monessa paikkaa.
2017-06-11 017.00_00_02_14.Still001MVI_6445.00_04_45_05.Still005
MVI_6445.00_00_03_12.Still001

Illallisella kävimme hyvässä kreikkalaisessa ravintolassa (kun muut keskustan ravintolat eivät enää myyneet ruokaa vähän ennen kahdeksaa). Ouzo maistui oikein hyvältä, kun skoolasimme kahdeksalle sadalle kilometrille, joka tuli reilusti ylitettyä päivän aikana. Päiväetapin pituudeksi tuli 60 km.

Maanantaina siirryimme Glückstadtista jälleen Elben toiselle puolelle. Kohteena vain 35 kilometrin päässä oli Cadenbergen kaupunki. Tänään piti tehdä vähän muutakin, mutta melkoinen vastainen (myrsky)tuuli Pohjanmereltä hautasi nämä suunnitelmat. Lauttamatka (tai oikeammin laivamatka) Elben yli tästä kohdasta tuntui jo melkein merimatkalta. Tuuli oli kannella paikoin erittäin kova.

2017-06-12 005

Lautta oli erittäin suuri, valtavia rekkojakin mahtui mukaan runsaasti. Matka toiselle puolelle kesti noin puolisen tuntia. Eteläpuolella lauttaan oli jonottamassa noin kilometrin pituinen autoletka.



Tässä vielä kuvat Cadenbergen hotellistamme ja näkymä hotellin ikkunasta:
2017-06-12 016
2017-06-12 018

Taustalla kuvan oikeassa reunassa näkyy kaupungintalon vieressä oleva kellotorni, vasemmalla suuri kauppakeskus


Eli mm. Ottendorfin mielenkiintoinen kaupunki jäi kokematta. Huomenna matkataan Cuxhaveniin todennäköisesti junalla, vaikka matkaa olisi vain 30 – 40 km. Sieltä on mahdollisuus päästä lautalla taas Elben pohjoispuolelle, jossa on seuraava majapaikkamme. Sen jälkeen jätämmekin kokonaan Elben rannat. Mutta jatkoa seuraa…

Damnaz – Boizenburg 8.6.17

Yli 60 kilometrin pyöräilypäivä sujui varsin mukavasti. Boizenburgin hotelliin saavuttiin jo klo 16, vaikka aikaa olisi ollut klo 18 asti. Hotellilta on matkaa Bn kaupunkiin noin 1,5 km. Ehdimme mukavasti katsastaa vanhan kaupungin, käydä illallistamassa ja kaupassa sekä tutkia huomisen pyöräilyn reittejä kaupungin läpi. Ennen Biin saapumistamme olimme nähneet jälleen monenlaista, mm. itsepalvelu- ja polkupyöräbaarit sekä mielenkiintoista luontoa.
Ensimmäinen pysähdyspaikka päivän etapilla Hitzacker; jälleen yksi miellyttävän tyylinen pikkukaupunki.

Hitzackerlapset

Olikohan tässä päiväkoti retkellä, mukavat vaunut heillä ainakin on


2017-06-08 001
2017-06-08 009

Ensimmäinen päivän taukopaikka


Hitzackerista siirryimme jälleen Elben pohjoispuolelle; maasto pyöräilylle piti olla mukavampi ja sillä puolella oli seuraava majapaikkakin.
2017-06-08 017

Matkalla nähtiin taas kaikenlaista eli lintuja, linnuntarkkailutorneja sekä myös muistoja entisiltä ajoilta eli erilaisia valvontatorneja.
Haikara


2017-06-08 032
Valvontatorni2Valvontatorni1
Silta
Yksi tämän etapin ennennäkemättömistämme erikoisuuksista oli itsepalvelubaari pyörätien varrella. Ostimme avoinna olevista kaapeista oluet ja maksoimme ne tiskillä olevaan rasiaan.

Pian tämän paikan jälkeen löytyi myös oikea ravintola, jossa söimme runsasannoksiset gulassit.
2017-06-08 0302017-06-08 022
2017-06-08 026

Boizenburgin vanhassa kaupungissa olivat perinteiset kaupungintalot, kirkot ja vanhat (vanhannäköiset), perinteiset saksalaiset rakennukset.

2017-06-08 041

Boizenburgin erikoisuus taitaa olla vanhat veturit

Viime päivien vaihteleva sää (vähän kertaustakin):
Tänään (8.6) olisi pitänyt säätiedotuksen mukaan olla hyvin sateinen päivä. Sadetta emme kuitenkaan saaneet niskaamme lainkaan, ajoittain kyllä pisaroi tai oli hetkittäistä tihkusadetta – kastumaan emme päässeet. Aamun varsin viileä, koleinen sää muuttui melko lämpimäksi iltaa kohden. Vastatuuli/sivuvastatuuli ajoittain vähän haittasi, päivän pyöräilyn keskinopeudeksi tuli silti yli 15 km/t, vaikka mukana oli jonkun verran kaupunkikävelyäkin.
5.6 oli ihanteellinen pyöräilypäivä, lämpöä auringossa oli päälle 20 astetta, sade oli poissa ja tuulikaan ei merkittävästi haitannut.
6.6 Wittenbergestä lähtiessämme ja noin klo 15-16 asti oli hieno pyöräilyilma. Lämpötila kävi varmaan hellelukemissa ja tuulikin oli osittain suotuisa. Ennen neljää kaikki sitten muuttui, aamun ennustusten mukaan saderintama oli lähestymässä ja se tuli melkoisen ukonilman kera. Ukkosen ja kovimman sateen aikaan olimme kyllä suojassa, mutta viimeiset vajaat kymmenen kilometriä poljimme pienessä sateessa.
7.6 Oli sateinen, tuulinen ja viileä päivä Damnitzissa ja Elben toisella puolella Dömitzissä.

Wittenbergeä, Damnatzia ym. 5 – 7.6

Wttenbergessä vietimme 5.6 iltapäivän ja seuraavan yön. Kaupunkia ehdimme jkv. tutkailemaan polkupyöräkiertoajelullamme. Seuraavassa hieman kuvasatoa tästä kiertelystä.
Noin 17 000 asukkaan Wittenberge on tunnettu Singerin ompelukonetehtaasta. Tehtaan symbolina on ollut kellotorni, sen kerrotaan olevan yksi Euroopan suurimmista:

Alte Ölmühleen kuuluu useita vanhoja jonkinlaisia myllyn aikaisia rakennuksia, jotka nyt ovat hotelleina, ravintoloina, terasseina ym.

Wttenbergestäkin löytyy jonkunverran vanhoja ja entisöityjä taloja:

Tämä on kait kaupungin vanhin säilynyt talo, sitä ei ole ilmeisesti varsinaisesti entisöity ulkoisesti, eteen on laitettu joitain ihmisiä kuvaavia valokuvia


Vanha vesitorni sijaitsee Wittenbergen melko laajalla puistovyöhykkeellä


Wittenbergessä on useita merkittäviksi luontokohteiksi kirjattuja paikkoja. Siellä kasvaa maailmanlaajuisesti hyvin uhanalaiseksi nimetty neidonheisipuu (alla ylempi puukuva).


Lähdössä Wittenbergestä


Viluisia (?) patsaita Elben rannalla:


Wittenbergesta kohti länttä matkatessamme kuljimme kylien kautta, joissa pesii runsaasti haikaroita:

Tälla alueella kolme merkittävää Saksan osavaltiota kohtaavat toisensa. Elben pohjoisrannalla on Brandenburg (tähän kuuluvat Wittenberge ja Lenzen) ja Mecklenburg-Vorpommern (Dörmitz) sekä eteläpuolella Niedersachsen eli Ala-Saksi. Pohjoispuoli oli entistä Itä-Saksaa.
Lenzenissä on Elben rannalla vanha Saksan jakautumisen kaudelta peräisin oleva valvontatorni:


Lenzenistä siirryimme lautalla entisen Länsi-Saksan puolelle Höhbeck-mäelle. Se on noin 70 m Elben yläpuolella ja lisäksi mäelle on tehty näköalatorni, josta näkee hyvin Elbelle ja sen toiselle puolelle.

Minä vilkuttelen tuolla jossain korkeuksissa






Höhbeckin ravintolassa näimme keittolistalla sanat herne ja makkara, tällaiselta se näytti tilattuna:

Lähellä Damnatzia Elben yli on aikoinaan ulottunut komea 1800-luvun rautatiesilta, joka on jäänyt sotien tuhoamaksi muistomerkiksi:


Tässä skoolattiin Damnatzissa 600 poljetulle kilometrille

Damnatzissa (tai oikeastaan Kamerunin kylän puolella) asuttiin tällaisessa talossa kaksi yötä. Siitä löytyy hyviä kuvia huonekaavioinen seuraavalta nettisivulta: http://www.kamerun-elbe.de/
2017-06-07 0422017-06-07 038
Sateisena välipäivänä pyöräilimme Elben pohjoispuolelle Dömitziin:
WP_20170607_001
Kaupungissa oli tietenkin useita kirkkoja, linnoitus sekä…


…hyvä 60-lukuhenkinen musiikkibaari, jonka kaikki seinät ja muutkin paikat oli teipattu mainoksilla, mutta erityisesti 60-luvun maineikkaalla pop-lehdellä New Music Express (jota minäkin tilasin Rauman linja-autoaseman kioskille ostettavaksi):
WP_20170607_013