Matkojen suunnittelu

(Kirjoittaja Hannu) Nykyään pyörämatkamme on suunniteltu hyvin (ja perinpohjaisesti). Tämä on tyypillisempää ehkä tässä ikävaiheessa, opiskeluaikana oli luonnollisempaa, että lähdettiin matkaan liftaamaan ilman aikatauluja ja karttoja (interreiliäkään ei vielä ollut); esim. yhden matkan päämääränä oli vain jossain vaiheessa tavata paria ystävää Göteborgissa ja Etelä-Ranskassa (Hannu 1971). Vaikka matkaan lähdettiin teltan kanssa, saattoi yöpyminen silti tapahtua moottoritien varressa puhelinkopissa tai Pariisin rautatieaseman portailla tai paluumatkalla myös Helsingin pääpostin portailla.

Nykyään on tullut paljon mukavuudenhaluisemmaksi, varakkaammaksikin ja aikaa matkustamiseen on vähemmän; kuitenkin koko ajan haluaa nähdä mahdollisimman paljon. Kaikkien näiden asioiden takia on tullut tarve suunnitella reissut tarkemmin. Ja toisaalta, kun käyttää paljon aikaa matkojen suunnitteluun, voi oikeastaan tyydyttää matkustushimoaan ympäri vuoden.

Kesän pyörämatkojen suunnittelussamme on nykyään kolme päävaihetta:

  1. Selvitettävä ketkä lähtevät mukaan ja milloin lähdetään
  2. Reitin pääpiirteittäinen suunnittelu majoitusvarauksineen
  3. Reitin yksityiskohtaista suunnittelua ja karttojen ja tietojen etsiminen netistä etukäteen niin pitkälle kuin ehtii

 

  1. Viime vuosina olemme tehneet useimmat reissut kahdestaan, osittain sen takia että tarpeeksi ajoissa ei pystytä varmistamaan, että muiden lomat osuisivat samoihin aikoihin tai sitten muut eivät halua lähteä niin pitkälle matkalle kuin minä ja Merja. Neljän tai kuuden hengen porukoissa matkustamisessa on tiettyjä etuja mutta myös haittoja. Parasta on ns. sosiaalinen kanssakäyminen hyvien ystävien kanssa, mutta lisäksi etuina on mm. se, että kun pyöriä ei halua jättää kaikkine tavaroineen esim. jonkun kaupan eteen, niin helpommin löytyy joku vapaaehtoinen vahtimaan niitä. Haittoja on lähinnä se, että päiväkohtaista suunnittelua tai yksityiskohtaisempia reittivalintoja tehtäessä joudutaan välillä neuvottelemaan. Lähtöjen ja taukojen ym. ajoituksessa ja mitoituksessa on usein omat neuvottelunsa. Kahdestaan matkustaminen on huomattavasti joustavampaa, varsinkin kun toisella osapuolella ei ole paljon (ei ole kerrottu?) tietoa siitä, mitä valintamahdollisuuksia reitissä on jne. Isommassa porukassa riidoiltakaan ei ole aina vältytty, kahdestaan niitä ei ole tullut.
  1. Kun matkalle lähtevä porukka on kasassa (mielellään jo puoli vuotta aikaisemmin) ja pyöräilyalue on suurin piirtein valittu, niin pitää ruveta varailemaan majoituksia. Kun matkustelemme Keski-Euroopassa, välillä myös heikäläisten suosituilla turistialueilla, niin hinta-laatu –suhteeltaan hyvien majapaikkojen valintamahdollisuudet pienenevät jo varsin varhaisessa vaiheessa. Viime vuosina vaatimuksiksi on tullut myös se, että etäisyydet kahden yön välillä eivät ole liian suuret, välillä ei ole liian suuria mäkiä jne. Keski-Euroopassa pieniä kaupunkeja ja netin kautta varattavia majapaikkoja on niin tiheään, että liian pitkiä päivämatkoja ei tarvitse pelätä. Toista oli aikoinaan Baltiassa, valintamahdollisuudet olivat pienehköt, kun esim. kuljettiin Viron, Latvian ja Liettuan venäjänpuoleisia rajaseutuja. Keski-Euroopassa kulkee myös junia varsin tiheällä verkostolla ja juniin on helppo mennä pyörienkin kanssa. Tämä mahdollistaa nopeita päiväsuunnitelmien muutoksia, esim. kun vettä sataa voimalla päin naamaa.

    Polkupyöräilijöille majapaikkojen etukäteen varaaminen on huomattavasti tärkeämpää kuin autoilijalle; jos autoilija ei löydä majoitusta juuri siltä alueelta kuin oli suunnitellut, niin helposti sitä sujauttaa muutama kymmenen kilometriä muualle majoitukseen, jossa tiedetään olevan vapaata. Polkupyörällä sitä ei oikein viitsi enää tehdä iltahämärissä. Tarkalla reittimahdollisuuksien suunnittelulla on huomattavasti tullut vähennettyä alkuvuosina tulleita eksymisiäkin.

Erilaisia muiden kulkuvälineiden (laivat, junat) matkoja pyöräilyn lähtökohteeseen (ja poispäin niistä) pitää useimmiten varata ajoissa. Tässä asiassa meinasikin tänä vuonna tulla pieni moka, kun ei varattu junapaikkoja välille Tampere-Tikkurila ajoissa; sopivimmiksi katsomiimme juniin ei enää viikko aikaisemmin saanut varattua pyöräpaikkoja, piti lähteä sunnuntaiaamuna jo klo 7.32 paikallisjunalla.

3 ) Runsaimmin menee aikaa siihen, kun jokaisen matkapäivän ajalta selvittää erilaiset reittivaihtoehdot kahdn majapaikan välillä, minkälaisia nähtävyyksiä minkäkin tien/pyörätien varrella on, missä kohtaa on hyvät ruoka- ja muut taukopaikat jne. Kun löytyy hyviä paikkoja, voi myös suunnitella joustavasti hieman poikkeavansa suorimmalta reitiltä. Tärkein asia ennakkonettisurfailussa on löytää hyviä karttoja ja erityisesti niitä karttoja, joissa näkyvät pyörätiet. Netistä on aina löytynyt joka alueelta runsaasti hyviä ja yksityiskohtaisia karttoja. Näitä sitten tulostelen tai kopioin ja leikkaan niistä sopivia leikkeitä koostekarttoihin, joita sitten tulostelen mukaan. Nyt tänä kesänä ensimmäistä kertaa kopioin niitä iPadiin, jonka laitan pyörän sarvien päälle karttatelineeseen.

Matkan varrelle osuneista paikkakunnista kerään myös paljon muuta tietoa, joka otetaan mukaan tietokoneella. Varsinkin majoituspaikkakunnilta kannattaa katsella myös ravintoloiden ja hotellien omia sivuja, joista voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä iltamenoiksi ja linkkejä muutenkin alueelta.

Kun tietokoneita ei vielä ollut mukana, saattoi matkalle lähtiessä olla tulostettuna useampia kilo paperia. Nyt karttojen lisäksi mukana on vain pitkä lista nettilinkkejä. Tänä kesänä linkkilista on lähes kolmenkymmenen A4-wordsivun pituinen.