Lhasan nähtävyyksiä

Lhasaan saapumispäivä kului enimmäkseen nukkumisessa ja muuten lepäillessä hankalan junamatkan jälkeen. Seuraavina päivinä kiertelimmekin sitten tiiviisti Lhasan nähtävyyksiä ja teimme myös eräänlaisen perhevierailun. Tässä päivityksessä käyn läpi nämä kohteet, ensin kuvia perhevierailusta, josssa tarjottiin pientä purtavaa, teetä ja katseltiin runsaaseen sisustukseen kuuluvia uskonnollisia välineitä ja meille demonstroitiin jopa kirnuamista:39_IMG_20181203_12234840_Lhasa100016Familytil

41_Lhasa100020

Meille tarjottiin myös hyvää kotitekoista olutta (kuvassa taustalla oppaamme; miespuolinen on paikallinen lhasalainen, tyttö tuli meidän matkaamme jo Lanzhousta)

41_Lhasa100023Innostuneimmin meidät vastaanotti ja hyvästeli talon koira:

39_Lhasa100024

43_Lhasa100025

Ympäristö täällä ei ole niin huoliteltu kuin varsinaisissa turistikohteissa

43_Lhasa100026

Tässä odottelemme perhevierailun jälkeen turistibussiamme

Seuraavassa on kartta kahden päivän varsinaisista nähtävyyksistä (siniset ympyrät), vihreällä merkkasin hotellimme sijainnin. (ks.s https://www.chinahighlights.com/lhasa/map.htm). 09_LhasaMap

Kahden päivän aikana olemme kuulleet monipuoliset ja laajat selostukset Dalai Lamoista, buddhista ja tiibetiläisistä jumalista. Näitä tarinoita en yritä tähän lainkaan lainata, netistä löytyy paljon tietoa. Kuvia saimme lähinnä vain rakennusten ulkopuolelta, sisätiloissa näissä kaikissa paikoissa kuvaaminen oli kielletty. Näistä nähtävyyksistä ja parista muustakin kohteesta löytyy hyvä ja tuore suomalainen blogijuttu: https://sakuva.wordpress.com/2018/10/04/tiibetin-pyha-paakaupunki-lhasa/.

Norbulingka on toiminut Dalai Laman kesäasuntona 1700-luvulta 1950-luvulle. Palatsin lisäksi alueella on suuri puisto ja useiden Dalai Lamojen rakennuttamia temppeleitä. Alue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.10_IMG_4639Kuvia sisääntuloportista ja sen edestä:

Viimeinen eli 14. Dalai Lama rakennutti nykyisen palatsin kesäasunnokseen vuosina 1954-1956. Hän joutui pakenemaan Intiaan vuonna 1959. Kiina oli ottanut Tiibetin haltuunsa 1950-luvun alkupuolella ja vuonna 1959 kriisit kärjistyivät.15_Lhasa100006

16_Lhasa100007

Tämä rakennus oli Dalai Lama n:o 8:n rakennus ollen ilmeisesti suuren alueen vanhimpia

16_Lhasa100008

14_IMG_20181203_112123

Yhdestä temppelistä sai otettua yhden kuvan sisäpuoleltakin avonaisten ovien läpi

Iltapäivällä kohteenamme oli Sera-luostari:24_Lhasa10000924_IMG_20181203_14235125_Lhasa10001125_Lhasa10001225_IMG_20181203_144628Yllä varsinainen luostarirakennus ja alla pari sisäänmeno-oven vieressä olevaa maalausta:27_Lhasa10001427_Lhasa100015

Tiistaiaamuna bussimme vei meidät aivat Potalan palatsin viereen. Palatsi on Lhasan ja koko Tiibetin merkittävin nähtävyys. Palatsi on toiminut Dalai Laman talviasuntona ja hallintorakennuksena.51_Lhasa100004

Palatsissa on 1000 huonetta 13 kerroksessa. Rakennuksissa on 10 000 alttaria ja 200 000 patsasta. Ylimpänä olevaan päärakennukseen saa kiivetä satoja portaita. Sisällä ei tietenkään taas saanut kuvata.52_IMG_472852_

52_

Ohuessa ilmanalassa kiipeäminen vaati muutamia lepotaukoja.

52_Lhasa10000352_IMG_20181204_10493352_Lhasa100004

55_Lhasa100002

Oppaamme yritti pitää vähän lukua porukastamme ja kuulemma vähän aikaa mekin olimme hukassa ja hän yllättyi, että olimmekin jo päässeet varsinaisen päärakennuksen edessä olevalle aukiolle ensimmäisinä.

55_Lhasa100005

Kun varsinaisen palatsin sisäosat oli melko perusteellisesti kierretty, välillä hyvinkin jyrkkiä ja kapeita portaita kiiveten, lähdimme laskeutumaan alas toiselta puolelta. Silloin ehti vähän ihailemaan alempana olevia kaupunkinäkymiäkin:59_Lhasa10000960_IMG_20181204_120652

59_IMG_4758

Lämpimästi paistanut aurinkokin alkoi jo välillä piiloutua rakennusten taakse.

Palatsin ympärillä oli puistoa ja koristeltua katumaisemaa. Puistossa harrastettiin jumppaa, törmäsin siellä yhteen konserttiinkin.61_Lhasa10001162_Lhasa10001250_Lhasa10000163_Lhasa100001

51_IMG_4801

Iltakävelyllämme kävimme myös katsomassa palatsia

Päivän toinen pääkohde oli Jokhangin temppeli. Opas sanoi temppelin olevan Tiibetin tärkein temppeli. Se on rakennettu jo 600-luvulla. Tämä niinkuin edellämainitutkin kohteet kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.69_76_IMG_20181204_14545776_Lhasa10001875_Lhasa10001770_Lhasa10001669_Lhasa100015

77_Lhasa100019

Tätäkin aluetta, niinkuin Potalaakin, kiersi loppumaton jono tiibetiläisiä. Opas kertoi, että hänenkin äitinsä kiertää Potalan joka aamu kolme kertaa. Tämä kuuluu jotenkin uskonnon perinteisiin, niinkuin sekin, että vanhassa kaupungissa ja pyhien rakennusten edessä heittäydytään rukousasennosta muutaman metrin välein maahan täysin mahalleen.

69_2018-12-03 013

Jokhand iltavalaistuksessa

69_IMG_20181203_201534

Junalla Tiibetiin

Tämän jutun teen nopeasti Lanzhou-Lhasa junamatkasta joidenkin kuvien pohjalle. Junassa kuvia ei tullut otettua eli seuraavassa on ensisijaisesti maisemakuvia matkalta.

Tiibetin rautatie on maailman korkeimmalla kulkeva rautatie. Korkeimmillaan rata on yli 5 km korkeudella. Eri lähteiden mukaan matkan kerrotaan kestävän jopa 28-30 tuntia, mutta meidän matkamme kesti tasan vuorokauden. Lähdimme Lanzhousta 1.12 puoli yhdeltä. Passi- ja tavaratarkastusten jälkeen jouduimme odottamaan lähtöä odotusaulassa puolisentoista tuntia. Juna tuli Pekingistä ja ensin meille ilmoitettiin, että joudumme vaihtamaan junaa parin tunnin päästä – loppujen lopuksi pääsimme sittenkin samalla junalla Lhasaan asti.

IMG_4592

Junamme numero oli Z21.

Tiibetiin00014IMG_20181201_124157

Hakiessamme lippuja Lanzhoun asemalta, selvisi että tietokone oli arponut meidät aika sattumanvaraisesti eri junahytteihin. Useat meistä yöpyivät sekahyteissä kiinalaisten kanssa. Minut ja Merja oli alunperin sijoitettu eri junavaunuihinkin ja tämä olisi ollut vähän hankalaa, koska Tiibetissä tarvitsemamme tavarat oli sijoitettu vain yhteen rinkkaan ja kassiin. Porukkamme sai jonkin verran järjesteltyä muutoksia sijoittumisiimme. Merja tuli minun hyttiini, jossa oli lisäksi kaksi kiinalaista aikuista ja kaksi lasta. Lhasalaisiperheellä oli tosin hieman leveämmät sängyt kuin meillä.Tiibetiin00019

Maisemakuvia alkumatkasta:

Ilta sujui mukavasti enimmäkseen korttia pelatessa ravintolavaunussa, mutta sieltä meidät häädettiin pariinkiin otteeseen pois. Puolen yön maissa oli pakko yrittää aloittaa nukkua, mutta yöstä ei tullut kovin mukava. Ilmeisesti aika pian puolen yön jälkeen oltiin reitin korkeimmilla kohdilla ja se tuntui selvästi olotilassa, hengittäminen ei ollut aivan vaivatonta. Päänsärkyäkin tuli hieman, mikä saattoi kyllä johtua siitäkin, että tyyny oli epämukava ja sänky kova. Samanlaisia ongelmia oli ollut muillakin, unettomia öitä oli vietetty. Minua haittasi myös hiukan kiinalaislasten yölliset heräämiset. Aika moni oli aamulla junan käytävässä happiviikset nenässä. Mitään vakavampia oireita ei kellään kait vielä junamatkan aikana ilmennyt. Hengittämisvaikeudetkin vähenivät yöllä, kun alettiin laskeutua puolitoista kilometriä alemmas. Minua taisivat auttaa myös mukaan ottamani Furesis-tabletit.

Tiibetiin00005

Aamulla sain sängystäni kuvattua komeaa auringonnousua.

Matkalla näkyi laajoja asumattomia seutuja, mutta varsin usein näkyi mm. suuria jakkilaumoja. Sen pohjalta aloimme ymmärtää, miksi täällä niin usein tarjotaan ruoaksi jakkilihaa.Tiibetiin00012Tiibetiin00013

Seuraavat kuvat ovat jo suhteellisen läheltä Lhasaa. Aika pitkillä matkoilla näkyi vilkkaita tienrakennustyömaita.

Tiibetiin00023Tiibetiin00015

Tiibetiin00016

Olemme juuri päässeet aseman tarkastuksista lävitse, tässä odotamme oppaamme tuovan passimme takasin. Passit ja lupamme tulla Tiibetiin tarkastettiin toisaalla. Kaikki sujui varsin nopeasti ja hyvin.

Jo junassa ja sitten Tiibetin oppaan kautta saatiin monenlaisia käyttäytymisohjeita, mm. , että kävelkää hitaasti, paljon lepoa, korkeintaan tunnin verran kävelyä kaupungilla tänään, lämmin suihku nopeasti (ei päähän), lämmintä juotavaa, korkeintaan yksi olut tänään jne.

Jiayuguanista Zhangyen kautta Lanzhouhun

29.11 matkamme vei Jiayuguanista 250 kilometrin päähän Zhangye -nimiseen kaupunkiin.00_2018-11-29 00500_2018-11-29 007

Wikipedia sanoo Zhangyessa olevan noin 1,2 miljoonaa asukasta. Tämäkin kaupunki on ollut tärkeä silkkitien kauppapaikka. Kaupungissa on joitakin temppeleitä ja merkittäviä puistoja. Tärkein nähtävyys on kuitenkin Zhangye Danxia National Geological Park (Binggou Danxia), jonne ajoimme ennen kaupunkiin ajamista.

05_Zhangye00002

Varsinainen turistisesonki on ohitse ja nähtävyyden viereen rakennettu kylä näytti varsin autiolta

05_Zhangye00001

Tästä talosta löytyi kuitenkin auki oleva ruokapaikka

Geologinen puisto on 50 neliökilometrin suuruinen, joten turisteja kuljetetaan siellä yleensä linja-autoilla näköalapaikoista toiseen. Puisto on erityisesti tunnettu usean sadan metrin korkuisista punaisista kallioistaan sekä sateenkaaren värisistä vuoristorinteistä ja -jyrkänteistä. Siksi aluetta kutsutaan englanniksi myös Sateenkaarivuoristoksi. Kallioissa on hiekkakiveä, erilaisia mineraalikerrostumia ym., jotka tulevat autiomaaolosuhteissa esille eroosion, tuulen ym. ansiosta. Alue on 540 miljoonaa vuotta sitten ollut osa valtamerta ja erilaisia jokipohjia. Erilaisissa kalliomuodostelmissa on nähty hahmoja monenlaisista asioista, eläimistä ym. (ks. chinahighlights.com)

09_IMG_20181129_15275510_IMG_446210_IMG_20181129_15592112_IMG_4470Toisen pysähdyspaikan yhteydessä jouduimme jonkun verran kävelemäänkin ja nousemaan ylös monia portaita, korkeimmalle tasanteelle askelmia kertyy jopa yli 600.

13_Zhangye00003

Tässsä tutkaillaan muistaakseni kupariesiintymää

20_IMG_20181129_16142320_Zhangye00005

Kolmannen paikan ohitimme ja ajoimme suoraan neloselle, jossa näkymien kerrottiin olevan kaikkein parhaimmat; näkyvissä olivat pitkät sateenkaariväritteiset vuorijonot.28_Zhangye0000829_IMG_20181129_17021530_IMG_4500

35_IMG_4512

”Pieni Potalan palatsi”, oikean näemme pian Tiibetin Lhasassa

36_IMG_4518

Taivaalle tähyilevä sammakko

38_Zhangye00007

Joku vanha rakennuskin alueen sisälle on jäänyt

55_Zhangye00010

Puiston alueella ei ollut minkäänlaisia myyntipisteitä (ei edes vettä saa), mutta ulkopuolella markkinameininkiä sitten on.

50_IMG_4522

Aurinko oli juuri laskeutunut, kun jatkoimme matkaa

56_Zhangye00011

Aluetta ilmeisesti suojelemaan oli rakennettu jonkinlainen enkeli

56_Zhangye00012

Tässä suojeltiin ehkä jotain erityislaatuista puuta

60_Zhangye00014

Zhangyen hotellin aulassa juhlittiin kakkukahvein Katariinan synttäreitä

Perjantaipäivän matka Lanzhouhun oli noin 500 km. Hyvää tietä pitkin se sujui kuitenkin joutuisasti. Pieni, hieman jo väkeä pelästyttänyt pysähdys tuli, kun auto hyytyi keskelle moottoritietä. Vika saatiin korjattua kuitenkin noin vartissa.77_Lanzhouhun00007

Matkalla näimme pitkät pätkät aivan alkuperäistä Kiinan muuria:70_IMG_20181130_09595170_Lanzhouhun00004

70_Lanzhouhun00002Tällä etapilla ajoimme usean tunnelinkin kautta (pisin taisi olla n. 6 km). Olinkin ihmetellyt aikaisemmin, että miksi kiinalaiset ovat rakentaneet (erityisesti uiguurien alueella) tiet vuorten yli eikä yhtään läpi.83_Lanzhouhun00011Energiaystävällistä toimintaakin näkyi:

75_IMG_4571

Tien varrella oli valtavan suuri aurinkokennoalue (ainakin kilometrin pituinen?)

75_IMG_4566

Tuulivoimakin oli hyvin esillä

Maisemat muuttuivat välillä jälleen aika lumisiksikin:80_Lanzhouhun0001280_Lanzhouhun0001380_Lanzhouhun00009Lanzhoun lähellä oli vaikuttavia liikenneratkaisuja:85_Lanzhouhun0001585_Lanzhouhun00016

86_Lanzhouhun00017

Kaupungissa ylitettiin Keltaisen joen sivuhaara

Illan tärkein tehtävä oli hakea junaliput Tiibettiin. Kiinassa junaliput täytyy käydä henkilökohtaisesti lunastamassa passin kanssa. Virkailijat eivät oikein tykänneet meidän jonomuodostelmasta, vaan meidät kehoitettiin muodostamaan kohtisuora jono kohti lippuluukkua:90_2018-11-30 00390_2018-11-30 005

95_2018-11-30 010

Aivan hotellin vierestä löytyi ruokapaikka, jollaiseen Kiinan puolella emme olleet vielä törmänneet; söimme buffetista monipuoliset alkupalat, ”pippuripihvit”, vielä monipuolisemmat jälkiruoat ja joimme monta juomaa. Kaikki sisältyi rajattomasti noin 60 yuanin hintaan (noin 8 euroa). Haarukka ja veitsikin tuotiin pyytämättä.

Jiayuguanissa ja Kiinan muurilla

Keskiviikkona 28.11 bussimme vei meidät Dunhuangista JiaYuGuaniin, matka oli noin 400 km parin pienen päätieltä poikkeamisen kanssa. Kaupunki on jonkinlainen symboli Kiinan muurin läntisimmälle osalle. Ensin vierailimme entisöidyssä linnakkeessa, jonka edessä oli tietenkin jonkin valloittajasankarin patsas hevosen selässä.20_IMG_20181128_15231021_IMG_20181128_152418 Alkuperäinen linnoitus ja myös Kiinan muuri tältä läntisimmältä osaltaan ovat valmistuneet 1500-1600-luvuilla, osittain kait jo aikaisemminkin. Muurit ympäröivät pientä linnoituskaupunkia, jonka kävelimme kokonaan lävitse.22_IMG_20181128_15382323_IMG_4346

31_Jiayuguang00002

33_Jiayuguang0000335_IMG_20181128_16183037_IMG_4374

Linnoituksen takapihalla oli huvipuistotunnelma:

Linnoituksesta ajelimme seitsemän kilometriä (entisöidylle, uudelleen rakennetulle) Kiinan muurille. Jani innostui paikasta niin, että halusi itsensä kuvattavaksi bussin katolta:50_IMG_4406m

50_Jiayuguang00006

Janin ylösnostaminen sujui hyvin, mutta alas auttaminen oli hieman hankalampaa, Janin muuten hyvin varustellussa bussissa ei ollut tikapuita tällaista tilannetta varten.

Satojen askelmien ja ajoittain jyrkänkin muurin huipulle käveleminen oli osalle porukasta liian suuri ponnistus. Parin tornin kohdalla oli melko ahdastakin.55_IMG_442656_Jiayuguang0000759_Jiayuguang0000860_IMG_20181128_174231

60_Jiayuguang00009

Näkymät huipulta olivat ihan komeat

67_IMG_4435

Tällaista oli huipun toisella puolella

70_Jiayuguang00010

Ihan kunnollista auringonlaskua emme päässeet näkemään

68_IMG_4438

Alas tuli toinenkin reitti, mikä tuntui olevan hieman helpompi

69_IMG_441969_Jiayuguang00012

Kaupunkinäkymiä ehdimme näkemään melko vähän…

…kun syömässäkin piti käydä. Ruokapaikassa me itse olimme taas nähtävyyksiä, henkilökunta kuvaili meitä innokkaasti:90_2018-11-28 00790_IMG_20181128_202132

Torstai oli Katariinan syntymäpäivä ja juhlinta aloitettiin heti aamulla bussissa:97_Jiayuguang00013

 

 

Ganzun maakuntaan Dunhuangiin 26.11

Maanantaiaamuna 26.11 lähdimme viimeisestä uiguurikaupungistamme Hamista kohti Gansun maakuntaa ja Dunhuangin kaupunkia. Täällä majoituimme kaksi yötä hyvässä, erittäin palvelualttiissa hotellissa (ks. lopusta millaisen läksiäisen me sieltä koimme).54_Dunhuang00003 Dunhuangissa on noin 300 000 asukasta. Siistissä ja modernissa kaupungissa koimme, että tunnelma oli voimakkaasti muuttunut edellisiin kaupunkeihin verrattuna – yksi voimakas ero oli siinä, että poliiseja näkyi enää hyvin harvakseltaan. Uiguurimaakunnan ja Gansun rajalla ja senkin jälkeen muistaakseni vielä kerran passimme kyllä tarkastettiin. Rajamuodollisuudet ja tarkastukset sujuivat kuitenkin varsin nopeasti.

Lähellä rajaa ja rajan jälkeenkin maisemat olivat vielä melko samankaltaiset kuin edellisinä päivinä. Tosin Gansun puolella näimme taas vähän luntakin.05_Dunhuangiin0000216_IMG_4271

15_Dunhuangiin00006

Muuten maisemat olivat pitkälti sellaisia, joita kuvittelisin kuussa näkeväni

05_Dunhuangiin00001

Tuulivoimapuistoja nähtiin usein uiguurien puolella

10_Dunhuangiin00003

Heti rajan ylitettyämme pysähdyimme ruokailemaan

11_Dunhuangiin00004

Tällaiset ruokalistat ovat suureksi avuksi ruokia tilatessamme

11_Dunhuangiin00008

Keittiö valmistamassa nuudeleitamme

Yksi meikäläisiltä tuntuva erikoisuus etappien varrelta on jäänyt mainitsematta; huoltoasemien säiliöiden ääreen bussimatkustajilta pääsy on usein kielletty jopa piikkilankojen voimalla: 12_IMG_427012_Dunhuangiin00005

Runsaan 400 kilometrin matka oli taittunut sen verran joutuisasti, että kuvittelimme olevamme Dunhuangissa hyvissä ajoin valoisaan aikaan. Hieno moottoritie ei ollutkaan kuitenkaan vielä valmistunut ihan sinne asti, näitä teitä matelimme pölypilvessä pitkään ja hitaasti rekkojen perässä:17_IMG_4276

Mutta ehdimme kuitenkin heti majoittumisen jälkeen kävelemään aika pitkän matkan kaupungissa ruokaa ja sopivaa juomaa etsien (siitä myöhemmin lisää). Kaupunki oli varsin valaistu mm. erilaisin valoteoksin:20_2018-11-26 002

 

Seuraavana aamuna ajelimme omalla bussilla kaupungin merkittävimmälle nähtävyydelle eli Mogao-luolille eli Tuhannen Buddhan luolille. Alue on Unescon maailmanperintökohde. Alueella on temppeleitä ja luolia, jotka ovat täynnään buddha-patsaita ja seinämaalauksia 300-1300-luvuilta. Ennen luoliin menoa näimme vierailukeskuksessa pari komeata multimediaesitystä. Sen jälkeen kaikki turistit ahdattiin bussiin, joka vei meidät kymmenkunta kilometriä luolille.35_IMG_20181127_13573930_IMG_20181127_12085631_IMG_20181127_141236 (2)32_Dunhuang0000234_Dunhuang0000435_IMG_20181127_130408

40_IMG_20181127_125846 (2)

Luolissa kuvaaminen oli kiellettyä, mutta jostain kamerasta löytyi tällainen kuva.

37_Dunhuang00003

Vasta 1900-luvun puolella löydettiin kirjasto, jossa oli erityisesti maalauksia ja arvokkaita hamppupaperikääröjä.

37_IMG_20181127_125012

42_IMG_4313

Pieniä pagodeja alueen ulkopuolella

Seuraavassa vielä muutamia näkymiä oman bussimme ikkunasta luola-vierailumatkalta:23_Dunhuang0000621_Dunhuang00001

22_Dunhuang00009

Paikallinen uber-taksi – huomaa mukava istuin? Taksit ovat tosiasiassa kaikissa Kiinan kaupungeissa olleet tosi hyvät ja valtavan edullisia.

Luolavierailun ja hyvin pienen levon jälkeen lähdimme jälleen kaupungille mm. pankkeja, ostosalueita ja ruokaa etsimään. Me johdatimme pari pikavuorolaista samaan tavaratalon yläkerran viihtyisään ravintolaan, jossa olimme jo olleet edellisenä iltana. Jälleen kohtasimme ylitsevuotavan ystävällistä henkilökuntaa, jonka kielitaito tosin oli aika heikkoa.50_IMG_20181126_21202250_IMG_20181126_20511450_2018-11-27 001

50_IMG_20181126_204208

Kaljalasit olivat ensimmäisellä vierailullamme pienehköt, toisena iltana vaadimme suuremmat lasit.

Iltatorillakin kävimme jälleen ja Sirpa tinkkasi itselleen hienon ja melko kookkaan pehmokamelin; ensimmäisessä kuvassa kamelit ovat tosin vähän kookkaampia kuin Seijan ostama:45_2018-11-27 00545_2018-11-27 009

Kaksi mukavaa päivää Dunhuangissa kului nopeasti. Koko hotellin henkilökunta kokoontui vilkuttamaan meille läksiäisiksi hotellin eteen tiistaiaamuna.

55_Dunhuang00001

Kuva hotellin sisäpihalta, me majoitumme hotellin sivurakennuksessa, emme tuossa korkeimmassa osassa:

55_Dunhuang0000256_IMG_4331

 

 

 

Aksu – Korla – Turpan – Hami; nopea läpiajo läpi uiguurien kaupunkien

Kashgarin jälkeen yövyimme vielä neljä yötä (22.-26.11.) uiguurialueen neljässä eri kaupungissa. Kashgarista Hamiin matkaa kertyi melkein 2 000 kilometriä. Tämän blogin alussa esittelen matkan tapahtumia, lopussa on vähän tietoa kaupungeista, hotelleista ja ruokailuista.

09_Aksuun00003koos

”Älä unohda sydäntä”

Maisemat olivat enimmäkseen melko yksitoikkoisen näköisiä autiomaamaisemia, toisaalta ne olivat myös ihan mielenkiintoisia, tällaisia ei kovin usein näe. Kaikkien näiden kaupunkien eteläpuolella on noin Suomen kokoinen Taklamakan autiomaa. Toisaalta lähes koko ajan ajosuuntamme vasemmalla puolella näkyi myös vuoria. Vuoristo on nimeltään Tian Shan -vuoristo.  Nämä alueet ovat hyvin kuivia ja suurelta osin täysin asumattomia. Silkkitien reittiä noudattavat tiet näiden kaupunkien välillä ovat ilmeisesti varsin uusia moottoriteitä, tasaisia ja viivasuoria. Pääosin tiet näyttävät olevan yksisuuntaisia, koska vastakkaiseen suuntaa vievä tie voi olla melko kaukanakin, osittain jopa täysin näkymättömissä, tai ainakin kaiteilla erotettuna.

Kuvia Kashgar – Aksu -väliltä:

10_Aksuun00006

Vettä näillä kuivilla seuduilla näki vähän, tässä nähtiin suuri tekojärvi, joka toimi ilmeisesti alueen vesivarastona.

Tietulleihin on tällä matkalla totuttu, ne sujuvat useimmiten aivan sujuvasti ja hyvin, mutta erityisesti täällä Kiinan puolella niiden yhteydessä on myös hyvin usein poliisiasemat, joissa voi joutua odottelemaan pitkäänkin (erityisesti Kashgariin tultaessa). Kashgarin ja Aksun välissä passit tarkastettiin kahdesti.

Aavikollakin tuli vastaan tai ajoi ohitse välillä junia:10_Aksuun00018

20Hamiin00012 (2)

Matkalla Hamiin nähtiin pari kertaa luotijunankin viuhahtavan ohitse.

13_Aksuun00012

Matkalla Aksuun poikettiin päämoottoritieltä hieman sivuun (san cha kou zhen) syömään

13_Aksuun00016

Aksu-Korla -välillä merkittävimmät katsottavat kohteet taisivat olla Kuga-paikkakunnan ohitustien varrella olevat voimalaitokset ja tehtaat:

Korlaan saavuttiin illalla, taas melko myöhään pimeään aikaan. Syy tästä voidaan pistää jälleen poliisitarkastuksille. Kaksi kertaa istuttiin jälleen autossa pitempään passitarkastusten takia, toisen kerran passien/viisumien sekä meidän kuvauksemme suoritettiin sentään autossa. Saman päivän aikana vielä kolmannen kerran kuvaukset suoritettiin hotellin vastaanotossa.

Matkalla Korlasta Turpaniin alkoivat maisemat väliaikaisesti muuttua, varsinkin sitten kun autiomaan puolelle ulottui pieni vuoristovyöhykekin eli tuli eteen solia ja vuoria molemmin puolin tietä.17_IMG_20181124_150129

17_Turpaan00012

17_Turpaan00013

Vaikka kaksikaistainen tie oli yksisuuntainen, niin pieniä ruuhkia ohitustilanteissa pääsi syntymään

17_Turpaan00005

Tällä välillä ylitettiin yksi jokikin; joitakin muitakin olisi kait pitänyt olla, mutta näkyi vain kuivuneita joenuomia.

11_Korlaan00009

Tien varrella näkyi paljon meille tuntemattomia liikennemerkkejä ja muita opasteita. Tässä ilmeisesti varoitetaan nukkumasta rattiin. Kuvassa on myös linja-auto, jonka epäilimme sammahtaneen kesken matkan.

Tasaisella ja varsinkin alamäessä meidän vanha bussimme kulki varsin vilkkaasti, alla olevassa kuvassa ei ole kuvattu aivan huippunopeutta. Jarrut ovat näillä teillä usein kovilla, jarrujen pettämisen varalta tien varrella oli usein tällaisia ”hidastus-/pysähtymisluiskia”:

 

Muillakin tavoin liikenteen vaaroista varoitettiin; alla olevassa kuvassa on palanut rekka, mutta myös romuttuneita henkilöautoja oli pari kertaa esillä.17_Turpaan00020

Jotain muutakin nähtävää välillä oli:17_Turpaan00007

17_Turpaan00006

Ilma oli välillä, ainakin aamuisin ja keskipäivällä, kovin utuisen ja sumuisen näköinen; ajateltiin, että tällaisillakin ilmiöillä voisi olla jotain osuutta asiaan.

Turpan-Hami -välillä maisemat olivat taas tasaisemmat, vaikka matkalla nytkin nähtiin mielenkiintoisen näköisiä vuoria, öljynporausta ja viinirypäleiden viljelyalustoja ja rypäleiden kuivausrakennuksia ym.

Tämän päivän alkumatka sujui hyvin mukavassa säätilassa ja hyviä moottoriteitä pitkin. Oletimme (tai toivoimme), että olemme nyt hyvissä ajoin perillä ja päästään ehkä katsomaan jotain nähtävyyksiäkin, matkaa oli vain vähän yli 400 km. Se ollaan tällä reissulla erittäin hyvin huomattu, että oletukset ja toiveet käyvät täällä hyvin harvoin toteen. Noin 200 kilometrin ajelun ja parin pienen poliisipysähdyksen jälkeen n. klo 13.30 tuli eteen täydellinen tiesulku. Ensin kerrrottiin, että edessä on lumimyrsky ja kaikki autot ovat seisseet tässä valtavassa parkkipaikassa aamusta lähtien. Tätä lumimyrskyä oli vaikea uskoa, kun olimme pysähtyneet miellyttävässä aurinkopaisteessa lähes merenpinnan tasolla olevassa laaksossa. Myöhemmin tilanne tarkentui niin, että tiesulun syynä olikin ilmeisesti hiekkamyrsky. Viranomaiset olivat ehkä varautuneet vähän kauempana olevaan hiekkamyrskyyn ja autoja ei päästetty tielle. Myöhemmin näimme oikein Iltasanomien uutisen tästä hiekkamyrskystä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005911884.html . 20Hamiin00012 (2)

20Hamiin00012 (1)

Pienessä kaupassa näimme tällaisen mukavan ilmestyksen

Matkaa pääsimme jatkamaan pitkässä rekkakulkueessa noin kolmen ja puolen tunnin odottelun jälkeen.20Hamiin00012 (3)

Pitkät automatkat ja tuntien odottelut haittavat yllättävän vähän pikavuorolaisia, ”linja-autossa on tunnelmaa”. Hyvän seuran nautiskelun lomassa on pelattu yazzia ja korttia.15_Aksuun00017

19_2018-11-25 00519_2018-11-25 007

Seuraavassa vielä joitakin tietoiskumaisia tietoja näistä neljästä uiguurikaupungista; mukana muutama nähtävyys, ruokailutapahtumia ja hotellit.

Aksu on runsaan puolen miljoonan asukkaan kaupunki, Aksun prefektuurissa asukkaita on 2,4 miljoonaa (Wikipedia v. 2010). Korla on hieman pienempi kaupunki, mutta sen väkiluku on nopeassa kasvussa, ilmeisesti lähinnä öljyteollisuuden ansiosta.

55_Aksuun00019

Aksuun sentään päästiin valoisaan aikaan ja nähtiin vähän kaupungin iltaliikennettä sisääntuloväylillä…

55_Aksuun00020

Tässä jonotusta bensa-asemalle

55_Korlaan00002

Siivouspartioita näissä kaupungeissa on liikkeellä runsaasti

Aksu ja Korla ovat kumpikin noin kilometrin korkeudella meren pinnasta. Turpan (tai Turfan) sen sijaan on jopa ihan merenpinnan tasolla (sijainti Turfanin hautavajoaman pohjoisreunalla). Muutaman kymmenen kilometrin päässä Turpasta oli Ayding järvi, jonka pinta on 154 m merenpinnan alapuolella. Tämä on Kiinan matalin ja maailman kolmanneksi matalin paikka. Tätä järveä emme kuitenkaan ehtineet katsastaa, ei ollut takeita myöskään siitä, että olisiko tie ollut linja-autollemme sovelias. Turpan on yli 600 000 asukkaan kaupunki. Sielllä päästiin näkemään myös oikea nähtävyys. Oppaan johdolla tutuistuimme museoon, joka oli rakennettu Turpanin alueella vuosituhansia sitten luodun vesijärjestelmän esittelyn ympärille; vuorten rinteisiin kaivetuilla tunneleilla on luotu nerokas vesihuoltojärjestelmä. (Tässäkin yhteydessä voisit myös katsoa Pikavuoroblogia: http://www.rantapallo.fi/pikavuoro/ Turpanista Hamiin). 57_Turpaan0002657_IMG_20181124_182315

57_Turpaan00025

Järjestelmä näyttää toimivan nykypäivänäkin

Vähän muutakin nähtiin Turpanissa:

56_Turpaan00024

Sisääntuloteiden vierellä oli kilometrien pituisesti hyvin samankaltaisia taloja.

56_Turpaan0002357_Turpa00003

Hami (tai Kumul) on vajaan 600 000 asukkaan prefektuuritason kaupunki uiguurien alueen itäosassa.

Näiden päivien aikana olemme syöneet hyvin monenlaisissa paikoissa, enimmäkseen kuitenkin varsin kiinalaiseen tapaan. Aksussa kävelimme illalla kaupungin keskustassa ja päädyimme tavaratalon ylimpään kerrokseen pieneen viihtyisän näköiseen ravintolaan. Päätuotteena näyttivät olevan kanansiipituotteet, joita sitten tilasimme. Siipien lisäksi annoksessa oli runsaasti kananvarpaita. Vaikka yhteistä kieltä henkilökunnan kanssa ei ollut lainkaan, meitä palveltiin erittäin hyvin ja asiat saatiin selvitettyä (niinkuin muissakin tämän etapin kaupungeissa). Kun menemme tällaisiin paikkoihin (myös matkan varren välietapeissa), niin herätämme melkoista huomiota. Useassa paikassa henkilökunta kaivaa esille kännykkänsä haluten ottaa meistä valokuvia. Aksun tavaratalosta poistuessamme ovella seisoi melkeinpä kunniakuja (5-6 henkilökunnan edustajaa ja poliisi); lähtiessämme saimme syvät kumarrukset.

70_2018-11-22 001

Tässä Aksun tavaratalon ravintolassa.

Aterioita matkan varrelta: 70_IMG_20181122_19441171_IMG_20181123_140624

Korlassa ”eksyimme” muun porukan kanssa paikkakunnan Pizza Hutiin:72_IMG_20181123_222001

72_IMG_20181123_222022

Oluessamme jouduimme lopulta tyytymään belgialaiseen vadelmaolutjuomaan, muut oluet oli juotu. Yllättävän monessa paikassa olemme joutuneet siihen tilanteeseeen, että kunnolliset oluet tai oluet kokonaan ovat meidän vierailumme yhteydessä loppuneet ko. paikasta.

Turpanissa menimme illalliselle hotellin ravintolaan, jossa osalle porukastamme osoitettiin oma kabinetti: 73_2018-11-24 00973_2018-11-24 01173_Turpaan00022

73_IMG_20181124_214751

Kun olimme jo maksaneet, niin meitä ei päästettykään ulos, vaan jälkiruoaksi tuotiin tällainen kapistus

Hamissa olimme hotellissa jälleen varsin myöhään. Pääsimme kuitenkin erittäin hyvälle illalliselle hotellin ravintolaan; saimme erityiskohtelun, vaikka ravintola oli puolen tunnin päästä menossa kiinni. Noin kympillä söimme monipuoliset ruoat pihveineen, viineineen ja oluineen. Eli päivä päättyi taas oikein mukavasti.74_2018-11-25 011

Kaikki uiguurialueen hotellit olivat hyviä neljän tähden luokkaa. Vaikka hotellit olivat kansainvälistä tasoa, niin aamiaiset eivät aina ihan täyttäneet tätä kriteeriä.

80_Aksu00001

Ming Hua -hotelli Aksussa

80_2018-11-22 003

Näkymä hotellin ikkunasta

81Korla_2018-11-24 006

Korla; Loulan -hotelli

81Korla_2018-11-24 003

82_Turpa00002

Turpan; Ji-hotelli

82_Turpan00001

83_Hamiin00017

Hami -hotelli

83_Hamiin00018

Kashgar, uiguurien kaupunki

Kashgar (kutsutaan myös nimellä Kashi) on piirikuntatason keidaskaupunki Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinan kansantasavallassa, ja se on Kasgarin prefektuurin hallintokaupunki. Asukkaita kaupungissa on yli puoli miljoonaa (valtaosa sunnimuslimiuiguureja) ja se sijaitsee noin 1,3 kilometrin korkeudella (lähde Wikipedia).  Tämä kaupunki on ollut ilmeisesti historiallisen silkkitien yksi tärkeimmistä välietapeista. Kaupunkia on vuosisatojen aikana hallinneet hyvin monet valloittajat ja kansat. Kiina on vakinaistanut nykyisen valtansa vuonna 1943, mutta jännitteet paikallisten muslimien ja Kiinan välillä jatkuvat edelleen – ja se näkyy joka puolella.

Kashgarissa vietimme kolme yötä, koska auton saaminen tullin läpi sekä katsastuksen ja kuskin Kiinan ajokorttihakemisen takia kaikki päivät olivat tarpeen. Kuskimme ei ehtinyt lepäilemään niin paljon kuin me muut, nähtävyyksien katselukin taisi jäädä aika vähälle.

Kashgarissa ovat merkittävät Vanha kaupunki-alueet; kartoissa toista kutsutaan nimellä ”vanha” vanha kaupunki (”Old” old town) sekä toista vain Vanha kaupunki-nimellä. Jälkimmäinen on kait hyvin pitkälle uudelleen rakennettu turistikaupunki. Tämän alueen kävelimme kahden päivän aikana melko perusteellisesti läpi, toista kuvasimme vain etäältä. Kashgaria ja rajaa edeltävää Kirgisian puolta on elävästi kuvattu tällaisessa blogissa: https://maailmanymparireisssu.wordpress.com/2015/07/14/783.

30_IMG_20181120_171154

Vanhan kaupungin aukiolla

31_IMG_20181120_170921

Id Kah -moskeija

30_Kashgar00002Maon patsaita oli Kiinassa aikoinaan noin 2000, nykyään niitä sanotaan olevan noin 200. Yksi niistä, ehkä jopa yksi merkittävimmistä ja suurimmista (korkeus 18 m) on Kashgarissa Peoples Parkissa (Kansojen puistossa).35_IMG_20181120_190020

35_IMG_20181121_152138

Maota näytetään myös uudempien hallitsijoiden kanssa

Tällainen kannu on ilmeisesti vanhan kaupungin jonkinlainen symboli, koska sitä näkyy joka puolella:44_IMG_20181120_17293544_IMG_20181121_152211Uiguurit ovat olleet perinteikäs turkkilainen paimentolaiskansa ja he ovat olleet ilmeisesti monien käsityöammattien taitavia harjoittajia. Tästä muistuttavia patsaita ja eläviä käsityönäytöksiä on esillä paljon.

vanhan kaupungin alueella on runsaasti:41_2018-11-21 00141_IMG_20181120_17264240_Kashgar0000640_Kashgar00008

41_Kashgar200009

Vanhan kaupungin kaduilla myydään joka puolella kaikenlaista, mutta kaupungissa on myös suuria basaarialueita.

36_2018-11-21 003

Tässä kohtaa olisi osa yömarkkinoita

43_2018-11-20 001

Tässä ollaan banaaniostoksilla

Kadut olivat päivisin melko tyhjiä, turistisesonki on jo ohi:

Lapsia yhtenäisissä kouluasuissaan näimme paljon:45_2018-11-20 00745_IMG_20181121_150600

45_IMG_20181121_163120

Alla kuvattu lapsi näytti, miten tällaisia puuhyrriä käytetään…

45_Kashgar200007

46_IMG_20181121_150924

Nämä ihmiset kuvasivat minua ja Merjaa kahteen otteeseen, toisella kerralla Lehtosten kanssa.

47_IMG_395649_IMG_20181121_162247

Kaupungin maailmanpyörän viereltä oli hienot näkymät ”vanhaan” Vanhaan kaupunkiin:50_IMG_397050_2018-11-21 007

51_Kashgar200004

52_IMG_20181121_161119

Kiinassa on ilmeisesti siirrytty polkupyörillä ajamisesta sähkökäyttöisiin mopedeihin, niitä sai koko ajan varoa kaupungin jalkakäytävillä.

Ensimmäisenä päivänä ruokailimme Eversun Coffeessa, miljöö oli aika mielenkiintoinen, täällä söimme eurooppalaisvaikutteisia ruokia. Toisessa paikassa ravintola Edenissä söimme paikallisempia ruokia ja paikalliseen tapaan:

55_IMG_20181120_175241

Eversunissa tarjoilijan sai paikalle tällaisella napilla

56_IMG_20181121_18585755_Kashgar200010

60_IMG_20181121_164237

Hotellimme vanhan kaupungin aukion vierestä kuvattuna

60_Kashgar200002

Kashgarissa hyvästelimme Aipingin ja hänen miehensä. Varsinkin tällä Kiinan osuudella heistä on ollut suuri apu tulkkaamisessa ja asioiden järjestelyissä

60_Kashgar200001