Vatikaani 24.10

Viimeisenä Rooman-päivänämme, maanantaina poikkesimme Vatikaanissa – siis oli vain tarkoitus poiketa noin puoleksi päiväksi, mutta koko päivä siellä kului. Polkupyörän vuokraus ja pyöräilyhaaveet oli pakko jättää tältä reissulta.

Ns. ohituslipun Vatikaani-museoon olimme hankkineet jo lauantaina rautatieaseman infopisteen kautta. Tai oikeastaan varsinainen lippu piti vielä käydä lunastamassa Vatikaanin vieressä sijaitsevasta lunastuspisteestä; siellä ei joutunut odottamaan – paikan löytäminen vain kesti hieman. Kun liput oli saatu, piti taas kävellä Vatikaanin muurien ympäri museon sisäänpääsyportille. Siinä vaiheessa sitten ohitimme monen sadan metrin jonon:

Vatikaanin museoissa on ilmeisesti maailman yksi arvokkaimmista ja komeimmista taidekokoelmista. Museot on muodostettu ensisijaisesti eri aikojen paavien palatseista eli heidän asunnoistaan ym. Kuuluisimmassa paikassa eli Sikstuksen kappelissa on mm. Michelangelon kattofreskot. Paikassa kuvaaminen oli ehdottomasti kielletty. Onneksi olimme jo kuvanneet näiden normaalikokoisia kopioita noin kuukautta aikaisemmin Wienissä (https://hannujamerja.wordpress.com/2016/09/08/wien-2/ ).

Vatikaanimuseostakin on mahdollista ihailla Roomaa laajemmalti

Kaikkea täälläkin tietenkin vartioidaan tehokkaasti, huomaa vatikaanimaiset (?) sulkahatut

Pietarin kirkkoon on vapaa pääsy, mutta sinnekin mennään läpivalaisulaitteiden läpi ja näihin suuret ihmisjoukot joutuvat jonkun aikaa jonottamaan. Wikipedian mukaan Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus.

Vain muutama kuva sisältä:

Sisällä on lukuisten paavien haudat

Paavin henkivartiokaartia

Keskiviikkoisen paavi pitää vastaanottoa kirkon edessä, tuolit ja katsomot on rakennettu ilmeisesti sitä varten:

Päivä oli ollut pitkä ilman ruokailua, heti Pietarinaukiolta poistumisen jälkeen piti löytää ruokaa ja pizza oli aika luonnollinen valinta.

Paraativäylän päässä Tiberjoen vieressä on Castel Sant’Angelo –mausoleumi ja vieressä antiikkinen Enkelten siltana tunnettu silta.

Retki Napoliin ja Pompeijiin 23.10

Sunnuntaiaamuna lähdimme aamulla klo 7 jälkeen linja-autolla kohti Napolia ja Pompeijia. Napoliin matkaa oli noin 235 km ja sieltä Vesuvius-tulivuoren vierestä ajellen Pompeijiin alle 30 km. Pompeijin ja muutaman pienemmän lähikaupungin tuhosi tulivuori vuonna 79. Pompeijissa oli asukkaita noin 20 000 ollen siihen aikaan varsin suuri kaupunki.

Bussissa (tässä tosin jo paluumatkalla)

Ensin ajelimme läpi noin miljoonan asukkaan Napolin (esikaupunkialueineen lähes neljä miljoona asukasta). Maisemien ja nähtävyyksien katselua haittasi välillä hieman aamupäivän sade.

Napolia on paljon rakennettu kukkuloille, mutta myös laajasti meren rantaan.

Kuvassa keskellä häämöttää Vesuvius

Arkeologisia kohteita löytyy jatkuvasti myös Napolista, löydöt taitavat haitata myös metron laajentamista; alla olevassa kuvan kohdassa piti olla vain metroasematyömaa, mutta se olikin muuttunut arkeologiseksi kaivauskohteeksi. Alla veneiden takana häämöttää myös suuri linnoitus:

Napolin ja Pompeijin välillä kävimme syömässä Ercolanossa; ravintola ja ympäristö oli hieno, ruoka ei niinkään

Pompeijia alettiin kaivaa esille 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Laajan kansainvälisen toiminnan kohteena se on ollut erityisesti viimeiset kymmenkunta vuotta. Unescon maailmanperintökohteeksi kaupunki nimettiin vuonna 1997. Kaupungin vajaan 70 hehtaarin alueesta vasta kaksi kolmasosaa on kaivettu esiin.

Oppaiden vetämillä turistikierroksilla osallistujat viedään yleensä aina johonkin kalliiseen kauppaan:

Pompeijissa on tänä vuonna esillä nykyaikaista ”rauniopatsastaidetta”

Ensimmäiseksi meidät vietiin suuren teatterin alueelle:

Kaupungin varakkaaseen väestönosaan kuuluvan Menanderin talossa on mm. hyvin säilyneitä freskoja:

Pompeijissa oli korotettuja jalkakäytäviä ja ”suojateitä”, nämä kivet turvasivat sen, ettei kadulla kovilla sateilla tarvinnut kahlata vedessä

Pompeijissa oli ravintoloita, pikaruokaloita ja kapakoita, tässä ilmeinen kapakka

Kylpylöitä oli myös useampia, kylpylän pihalla oleva uudempi veistos on hiukan eri tavalla peitelty kuin Pompeijissa aikoinaan oli tapana:

Kaupungissa oli tietenkin myös bordelli, talossa oli hyvä maalauskokoelma ja kiviset sängyt pimeissä huoneissa

Tämäkö oli viitta bordelliin?

Kaupungissa oli myös vesijohto, tosin lyijystä tehtynä ja tämä saattoi aiheuttaa myös tiettyjä ongelmia

Leipomossa tehtiin hyvännäköisiä leipiä

Kaupungissa oli suuri keskusaukio, tori sekä hallinnollinen keskus basilikoineen ym.

Tuhkan alle oli jäänyt ruumiista onteloita, joita keksittiin aikoinaan täyttää kipsillä

Vielä pari kuvaa Vesuviuksesta, joka edelleen on jollain lailla aktiivinen.

Rooman Capitolium ja sen ympäristö sekä Pantheon

Kun ensimmäistä kertaa olemme Roomassa, niin näistä blogijutuista tulee melkein pakostakin nähtävyyksien esittelyä (myöhemmin yritän kertoa jostain muustakin). Tähän seuraavaan Roomajuttuun valitsin kuvia käynneistämme taas muutamassa merkittävässä nähtävyyskohteessa. Capitolium on vain muutaman sadan metrin päässä Colosseumista, josta kerroin edellisessä jutussa.

Kun Capitoliumia lähestytään Via Nazionalen suunnalta, niin ensimmäisenä näkyvät mm. Trajanuksen pylväs sekä Mercato di Traianon museon pihalla oleva hevosvaljakko. Sen jälkeen maiseman ottaa haltuun Piazza Venezia ja Vittorio Emanuele II:n muistomerkki (Italian ensimmäinen kuningas).

Tuntemattoman sotilaan hauta

Capitoliumilta näkee sekä Colosseumille että Vatikaaniin Pietarinkirkkoon:

Monumentin edessä olevan kuninkaan ratsastajapatsaan kerrotaan olevan maailman suurin

Kun Emanuelen muistomerkki oli katsottu ja taivas näytti väliaikaisesti tummalta, piti mennä katon alle suojaan

Vittorio Emanuelen mahtipontisen rakennuksen takana sijaitsevat Santa Maria in Aracoelin kirkko sekä Capitolium-museo, kumpaankiin johtaa pitkät portaat:

Edessä kirkon portaat, takana Michel Angelon suunnittelemat museopalatsin portaat

Näkymä kirkon portailta

Kirkossa on ihmeitä tehnyt oliivipuinen Jeesuslapsi-patsas

Capitolium Piaza on myös Michel Angelon suunnittelema, sen sanotaan olevan yksi maailman kauneimmista

Museon edessä on kopio Marcun Aureliuksen ratsastajapatsaasta, sisällä on aito. Patsas on maailman vanhin säilynyt ratsastajapatsas:

Museossa on runsaasti antiikin ajan historiaa patsaina, mutta myös lähinnä keskiaikaista maalaustaidetta.

Rooman perustajat Romulus ja Remus sek heitä ruokkinut susi

Pantheon on Rooman parhaiten säilynyt antiikin temppeli:

Sisällä on mm. taidemaalari Raffaellon hauta

 

Rooman Colosseun, Forum Romanom, Palatinus ym. 20.10

Roomassa on oltu nyt useampi päivä; kolme päivää olemme liikkuneet metrolla, raitovaunulla ja runsaasti kävellen. Nähtävyyksiä on tullut vastaan valtavasti. Tänään olimme niistä merkittävimmillä eli Colosseumilla ja Forum Romanumilla. Viime päivinä on nähty (ja käyty sisälläkin) lukuisia kirkkoja, palatseja, aukioita, suihkulähteitä jne. Paikallisen turisti-informaation esitteiden mukaan olemme nähneet esimerkiksi merkittävimmiksi kirjatuista kahdeksasta suihkulähteestä viisi (vaikka mihinkään hyvin suureen kattavuuteen emme ole pyrkineetkään). Erittäin paljon olisi vielä nähtävää, esimerkiksi kirkkoja kaupungissa on erään tiedon mukaan 900 (joitakin kymmeniä on sentään ihan läheltä nähty – useimmat jopa sisältä). Vielä ei ole päätetty mihin huomenna suuntaamme kulkumme.

Näihin blogijuttuihin en pyri tekemään mitään kattavaa listausta siitä, mitä kaikkea olemme nähneet tai nähneet. Tähän juttuun laitan vain jonkinlaisen kuvakoosteen Colossiumilta, Forum Romanomilta ja Palatinukselta. Alueella kului aikaa lähes viisi tuntia, vaikka useimmat kohteet kävelimme vain nopeasti läpi/ohitse.

Lippujonot Colosseumille olivat valtavat. Jo ennen lipunostoa mentiin turvatarkastusten läpi ja sen jälkeen vielä lipun tarkastuspisteen läpi. Rooma-passin avulla me ohitimme tämän pitkän lippujonon.

Yleiskuva 2. kerroksesta

Erilaisia kiviä, pylväiden päitä ym. oli alueella runsaasti:

Colosseumissa on myös vaihtuvia näyttelyitä, nyt muinaisen Syyrian alueen historiaa

Kesyn tuntuinen lokkikin tuntui vain ihmettelevän ihmispaljoutta. Paljon sinne kyllä väkeä piti mahtuakin, alunperin kait yli 70 000.

Konstantinus Suuren riemukaari

Tiet alueella eivät olleet kaikkein miellytävimpiä kävellä

Forum Romanomiinkin mentiin turvatarkastusten läpi.

Kuva Colosseumilta

Yhdessä basilikassa näkyi jäänteitä alkuperäisistä maalauksista

Taustalla korkealla näkyy Palatinus, josta pari ylempääkin kuvaa on otettu:

Palatinuksen alueella on komea puisto, siellä on paljon vanhoja asutuksen jäänteitä:

Rankan (erityisesti jalkojen ja selän päälle käyvän) kierroksen jälkeen oli pieni tauko paikallaan alueen ulkopuolella

Venetsiassa 6-7.10 ja 17.10

Vielä ennen Rooma-juttuja, lyhyt kuvallinen yhteenveto Venetsia-poikkeamisistamme.

Venetsiassa yövyimme mantereen puolella Mestren kaupunginosassa. Aaron-hotellia noin puolen kilometrin päässä rautatieasemasta voi hyvin suositella kaikille Venetsiassa kävijöille, mutta erityisesti niille, jotka haluavat olla varmasti ajoissa kaupungissa ennen risteilylle lähtöä. Mestrestä pääsee kätevästi junalla Santa Lucian asemalle, josta on lyhyt matka risteilylaivasatamaan. Tosin, jos kulkee kävellen, niin välissä on yksi hieman hankalahko sillan ylitys, ks. kuvaa. Vesibussilla pääsee kyllä myös toiselle puolelle, Piazzale Romalle, josta kulkee lyhyt monorail-junakuljetus laivaterminaalin viereen (People Mover, lähtöpaikka löytyy aukion toiselta puolelta kuin mainittu kanavanylityssilta).

Risteilyalukset kulkevat aivan kaupungin vanhan keskustan editse, laivan kannelta saa hyviä kuvia kaupungista.

Risteilyltä tullessamme jätimme matkalaukut Ssanta Lucian aseman tavarasäilytykseen; meillä oli non kuusi tuntia aikaa kierrellä kaupungissa, siitä seuraava kuvakavalkadi.

Santa Lucia -rautatieasema (matalampi tasakattoinen)

Kuvaa samalta sillalta toiseen suuntaan

Rialton sillalla ja sen vieressä:

Markusen torilla ja sen ympäristössä:

Huokausten silta

Markuksen torilla ja ympäristössä turisteja on valtavasti, eri paikkoihin (basilikaan, palatseihin ym.) pitkät jonot. Hiukan sivummalta löytyy kyllä hiljaisempiakin katuja ja kujia:

Kanavien kalat ovat vähän oudon näköisiä

Kaikkea valvotaan tehokkaasti, tässä rynnäkkökiväärisiä sotilaita Hard Rock Cafessa (tosin kahvitauolla).

 

 

Risteilystä Rhapsody of the Seas’illä 7.-17.10.2016

Adrianmeren/Välimeren ja Kreikan risteily kesti kymmenen yötä (melkein 11 päivää). Laiva rantautui maihin tai  kohteen edustalle Venetsian lisäksi kuudessa paikassa. Näistä päiväretkistä olen tehnyt omat blogijutut.

Seuraavassa pari kuvaa Royal Caribbeanin Rhapsody of the Seas -laivastamme. Tällä samalla laivalla olimme jo risteilleet Aasiassa (Kiina, Japani, Etelä-Korea) vuonna 2008. Laiva on yhtiön keskikokoa ja on jo aika vanha, mutta vielä hyvin toimiva.

Venetsiasta lähdimme hinaajan vetämänä kun reitti kulki aivan kaupungin vieressä.

Paikka, missä tapahtui lähes ympäri vuorokauden, oli laivan keskusaukio. Siellä oli yksi laivan hyvistä baareista sekä erilaista ohjelmaa (musiikkiesityksiä, tanssikoulutuksia ja -esityksiä, monenlaisia kilpailuja ja mm. esitys siitä miten pyyheliinoista tehdään hienoja sänkykoristeita, ks. kuvia vähän alempana).

Merjakin pääsi yhdessä vaiheessa lavalle, hänen edessään laivan vauhdikas ”supermummu”, joka henkilökuntaa edustavan parinsa kanssa voitti mm. Dancing with the Superstars -tanssikilpailun.

Laivan seksikkäin mies -kilpailu

Laivan keskusaukiolla oli kapteenin tervetuliaisiltamat, jossa sai mm. kuvauttaa itsensä ruotsalaisen kapteenin kanssa. Yhtenä iltana laivan henkilökunnan eri kansallisuudet esittäytyivät, osittain mm. tanssien muodossa. Henkilökunta edusti kaikkiaan 61 eri maata (matkustajia taisi olla yli 40 maasta).

Kapteeni (Tobias Oster) sinipukuisen risteilypäällikön/ohjelmajohtajan (cruise director) Michellen oikealla puolella.

Me ja kapteeni laivan virallisen kuvaajan kuvaamana

Musiikin suhteen oli erilaisia teemailtoja, mielestäni paras oli 50-60 -luvun teemailta, laivan henkilökunta näytti pitävän enemmän 70-luvun diskoteemasta.

Michelle vauhdissa

Pyyhkeiden taittelun esimerkkejä hytistä ja keskusaukion demonstraatiosta, mukana kuvissa yksi taitava tekijäkin:

Hyttimme oli 4. kannella, se oli tilava ja ikkunallinen:

Hytin TV:stä pystyi koko ajan seuraamaan mm. sitä missä nyt mennään

Myös ruokasalissa tapahtui kaikenlaista, kahtena iltana tarjoilijamme lauloivat ja tanssivat kesken tarjoiluhommiaan.

Kahdessä yllä olevassa kuvassa ovat meidän pöytämme romanialaiset Andrei ja Daniel. Vähän olivat ajoittain turhan suupaltteja, mutta erittäin mukavia, hymyileviä ja ystävällisiä. Suuressa kahden hengen pöydässämme kaikki sujui koko ajan hienosti.

Tässä ollaan Windjammer-ravintolassa, jossa söimme aamiaisemme ja useimpina päivinä myös lounaamme

Tämän kuvan otti päätarjoilijamme toisena pukeutumisiltana:

Alkumatkasta laivan kansielämää haittasi jonkun verran viileähkö tuuli ja sadekin, mutta Kreikan alueella koettiin jo hellettäkin.

Yhtenä iltapäivänä allasalueella soi saksalainen humppakin, kun vietettiin Oktoberfestiä. Alla on menossa ”miesten kansainvälinen mahaloiskahdus” -kilpailu:

Joka ilta laivan teatterissa oli show-ohjelmaa, musiikkia ja kilpailuja oli myös Schooner-baarissa, laivan 9. kannella, tanssiravintolassa ym. Casinokin laivalla oli, sen palveluja emme käyttäneet.

Laivassa oli ainakin viidessä kerroksessa erilaisia aktiviteettejä, niitä en nyt pyrkinyt mitenkään kattavammin kuvaamaan. 10-kannella oli mm. kiipeilyseinä sekä juoksu-/kävelyrata. Alla on kuva laivan kylpylä- ja kuntoutusosastolta (taitaa laiva olla menossa ylämäkeä?). Tätä osastoa emme paljon käyttäneet, kuntoilumme tapahtuivat kuudella maissaolopäivällä – saunassa kyllä kävimme. 2100 matkustajan joukossa oli ehkä kymmenkunta suomalaista, saunassa heitä olisi ehkä tavannut varmimmin. Ainakin kaksi paria oli myös ostanut matkansa tammikuun matkamessuilta.

 

Laivan kylpyläosasto (laiva taitaa kuvanottohetkellä kulkea ylämäkeä?)

Iltaisin laivalta näkyi komeita auringonlaskuja ja kuutamoita

Valokuvaajat liikkuivat laivalla ja osittain maissakin hyvin aktiivisesti, me ostimme pari kuvaa.

Laivan henkilökunta jättää jättää jäähyväiset matkustajille viimeisen shown jälkeen

Kreikan saaristossa 3: Corfu

Toisen kerran tällä reissulla varasimme Royal Caribbeanin retken (n. neljä tuntia). Laiva rantautui nyt laiturille, mutta viitisen kilometriä kaupungin keskustasta sivulle. Retken avulla pääsimme sujuvammin aamulla liikkeelle. Ensin matkasimme maaseudulle Achilleionin palatsiin. Palatsin oli rakennuttanut Itävallan keisaritar ja Unkarin kuningatar Elisabeth, myös Sissiksi kutsuttu. Palatsin alueella on hieno puisto ja museo, joissa on runsaasti antiikkia kuvailevia taideteoksia. Kohteilla on useilla myös jonkinlaista historiallista taustaa Corfun saarelle.

 

Tässä makailee Achilles

Taustalla näkyy Corfun kaupunki ja vasemmalla taempana kait myös Albaniaa

Luostarisaari

Corfussa on jälkiä monista kulttuureista, koska saaren hallinta on vuosisatojen/vuosituhansien kuluessa monesti vaihtunut. Nykyajan Kreikka otti saaren haltuunsa v. 1864.

Corfun vanhan kaupungin venetsialaistyylistä keskustaa

Linnoituksia on useitakin, ylempänä vasemmalla uusi linnoitus vuosilat 1576-1588, kaksi kuvaa lisäksi vanhasta linnoituksesta:

 

Ateena 12.10

Kreikan pääkaupungin Ateenan Piraeuksen satamaan saavuimme varhain keskiviikkoaamuna. Ateenan päivästämme piti tulla polkupyöräilypäivä, mutta toisin kävi. Olimme jo ennen risteilyä ostaneet tarjolla olleen opastetun polkupyöräkiertoajelun. Tämä oli kuitenkin peruutettu, koska muita osanottajia ei 2100 matkustajan joukosta ei löytynyt. Sitten tilasimme omatoimisesti Santorinissa ollessamme oman retken. Huristelimme laivasatamasta taksilla Akropoliksen viereen, josta pyöräilyn piti alkaa. Klo 10:ltä ei ketään kuitenkaan tullut meitä vastaanottamaan ja selvisi soittamalla, että varauksemme oli tehty hieman liian myöhään. Taas saimme rahat takaisin. Taksilla ajellessamme ja ympäristöä katsellessamme totesimme, että kovin hyvän tuntuinen pyöräilykaupunki Ateena ei olisi kait ollutkaan. Ehkä tasaisempia katuja ja reittejä olisi sitten löytynyt muualta. Täytyy ehkä joskus palata asiaan.

Olimme kuitenkin saapuneet aivan Ateenan keskeiselle paikalle, ainakin nähtävyyksien osalta eli olimme aivan Akropoliksen vieressä. Antiikin ajan asutukset keskittyivät tänne ja noin 100 metrin korkuiselle mäelle rakennettiin temppeleitä ym. Kun näitä paikkoja katsastimme, niin päivästä tulikin kuitenkin melkoinen kuntoilupäivä kun monenlaisia portaita kävelimme itse kukkulalla, mutta myös Akropoliksen ympärillä ylös ja alas. Kiersimme loppujen lopuksi kävellen koko Akropoliksen ja matkalla näimme myös roomalaiset markkinapaikat, Zeuksen temppelin ym. Noin kahdeksan tuntia myöhemmin palasimme metrolla Piraeukselle, laivalle oli vielä metroasemalta noin puolen tunnin kävelymatka. Näistä kaikista on alla kuvakooste.

Markkinapaikka (agora)

Markkinatouhua nykyisin

Poliittisia kannanottojakin kaduilta löytyy (”Panama-paperit myytiin täällä”, ”Pese rahasi täällä”, ”Kreikka eroon eusta”)

Zeuksen temppelillä

Kreikan saaristossa 2: Mykonos 13.10

Mykonokseen saavuttiin varhain torstaiaamuna. Nyt laiva pääsi laituriin, mutta sen verran kauas jäätiin kaupungin keskustasta, että sinne piti mennä parin euron vesibussikyydillä:

Mykonos on pieni saari, mutta siihen ja ympäristöön liittyy monia legendoja. Kirkkoja tälläkin saarella ja kaupungissa on valtavasti. Itse kaupunki on lähellä meren pintaa, mutta aika pian saaren keskiosaan päin mentäessä maasto nousee nopeasti. Kun Santorinissa emme nousseet jyrkkää rinnettä ylös, niin Mykonoksessa sen sijaan kävelimme ylös nähdäksemme koko kaupungin.

Mäen päällä kissat yrittivät lähennellä, mutta rannan ravintolassa löytyi toisenkinlainen innokkaasti tuttavuutta tekevä eläin:

Tuulimyllyt ovat yksi tämän kaupungin erikoisuuksista:

Kadut keskustassa ovat täälläkin enimmäkseen kapeita:

Pyöräilykaupunkin tämäkään ei ole, vaikka portaita ei ole ihan niin paljon kuin Santorinissa, tämäntyyppistä pyörää voi kait käyttää jonkinlaiseen alamäkipyöräilyyn?

Pienessä museossakin poikettiin:

Ravintoloita ja baareja terasseineen tästä pikkukaupungista ei puutu, skandinaavinen baari oli valitettavasti kiinni:

Hintataso oli ydinkeskustassa aika korkea, kun meni pari korttelia sivummalle, niin oluet sai yli puolet halvemmalla (tosin näissä paikoissa kuittiasiaa ei taidettu tuntea). Löytyi myös ilmeisiä piraattituotekauppoja (esim. Hard Rock Cafe -paidoissa).

Lisäksi vielä muutama lähinnä uskonnolliseen puoleen liittyvä kuva ym.

Mykonoksesta löytyi myös punakattoinen kirkko, kun ne yleensä ovat olleet sinikattoisia

Tämä kirkko oli muutettu ikonimyymäläksi, muuallakin niitä oli runsaasti esillä

 

Kreikan saaristoon; Santorini 11.10

Kreikan saariston Santorini on erittäin suosittu turistikohde, varmaan myös suomalaisille. Runsaasti tietoa löytyy mm. Aurinkomatkojen sivuilta:  http://www.aurinkomatkat.fi/kreikka/santorini/tietoa. Me kävelimme pitkin poikin sekä ylös ja alas Firan noin 4 500 asukkaan kaupungissa.

Firan kaupunkiin pääseminen ei ole aivan yksinkertaista. Ensinnäkään suuret risteilylaivat eivät pääse aivan satamaan ja lisäksi rannasta kaupunkiin on noustava noin 600 askelman portaita pitkin ylös. Laivalla kyllä varoitettiin turisteja tästä; jyrkkyyden ja liukkauden lisäksi ”vaarana” olisivat lukuisat aasien ulostekasat. Eli yksi mahdollisuus ylöspääsyyn olisi ollut aasikyyti. Me käytimme kuitenkin eniten suositeltua kulkuvälinettä eli köysiratakyytiä (mielestäni portaiden kiipeäminenkin tai ainakin laskeutuminen olisi ollut ihan hyvä ratkaisu).

Lähdössä laivaltamme joka näkyy myös alla olevassa kuvassa.

Tender-kuljetus lähestyy laituria

Tästä olisi alkanut kävelyreitti ylös, huomaa odottavat aasit keskellä

Kaapelivaunukyydillä me siis matkasimme ylös, kuvia matkalta:

Kaupungissa tosiaan joutui lähes jatkuvasti kulkemaan portaita johonkin suuntaan, liikuntarajoitteisille tämä paikka ei siis sovellu lainkaan:

Taukoja piti välillä pitää ja niihin soveltuvista paikoista ei ollut puutetta, alla kuvatulla terassilla nautimme Volkano-tulivuorelle nimetyt oluet, tulivuori oli alempana merelllä. Santorinikin on tulivuorialuetta ja käytännöllisesti katsoen kaikki maaperä oli laavaa. Täällä on syntynyt aikoinaan tarina kadonneesta Atlantis-kaupungista:

Muita taukopaikkoja, alemmassa kuvassa taukopaikkamme ennen laivallepaluuta näkyy purjelaivan nokan kohdalla:

Niinkuin kaikkialla täällä päin maailmaa, erilaiset uskonnolliset rakennukset antavat maisemille voimakkaan leiman:

Balkanin alueen ja Kreikan saaristossa kissat tuntuvat olevan suuressa arvossa, mutta aika paljon näkyi mm. vapaana kulkevia koiria sekä aaseja (tosin talutettuna):

Tätä aasia Merjakin uskalsi lähestyä

Vesi näillä saarilla taitaa olla melko arvokasta, siksi sitä jopa kylteillä kehotetaan säästämään ja nauttimaan sen sijaan viiniä (me emme tätä kehotusta noudattaneet, olut on edelleen se meidän pääjuomamme):