Välimerellisiä seikkailuja (lisänä päivitys 24.9)

Lauantai 24.9 illalla, pikapäivitys: Iltaa on vietetty ruokaillen Cannesissa, rantabulevardillakin poikettiin. Eilinen päivä sujui hyvin Marseillessa, kaupunkiin tutustuttiin Hop on & off -bussilla, hyvä yleiskuva saatiin. Tänne tultiin Marseillesta junalla, huomenna on tarkoitus pyöräillä Nizzaan (noin 50 km, jos sääolosuhteet sallivat. Tänään täällä on satanut, mutta sateet eivät ole osuneet meidän kohdalle, Ranskan Riviera ei ole nyt parhaimmillaan). Kuvallisia yhteenvetoja tullee tänne lähipäivinä (tai ainakin reissun päätyttyä parin viikon sisällä).

Perjantai 23.9 aamulla: Laitan tähän nyt vain lyhyehkön pikapäivityksen parin viime päivän tapahtumista (ainakin toistaiseksi ilman kuvia); tapahtumia on ollut ja erityisesti eilinen päivä oli melkoisen haastava. Olemme kuitenkin onnellisesti Marseillessa, jossa tätä aamulla kirjoittelen.

Montpelieristä lähdimme tiistaina 20.9 polkemaan aivan Välimeren rannalle. Tämä reissu sujui hyvin etukäteen suunnitellulla reitillä. Olimme tauolla ja kuvasimme Palavas-Les-Flots ja La Grande-Motte -nimisiä kaupunkeja. Ne ovat tärkeitä ranskalaisten lomakaupunkeja niinkuin myös se, jossa majoituimme hienossa apartementissa. Le Grau-de-Roi’hin tulimme jo ennen klo 18. Suihkujen ym. jälkeen kävelimme lähimpään supermarkettiin ja kävimme syömässä hienon kanavan varrella. Laitanpa siitä kuitenkin yhden kuvan, jonka otti viereisessä pöydässä istunut belgialainen työmatkalla ollut nuori nainen.

Laitetaanpa vielä toinenkin, tässä on näkymä huoneistomme olohuoneen ikkunasta:

Seuraavana päivänä lähdimme pyöräilemään Camarguen luonnonpuistoon. Se on läntisen Euroopan suurin suistoalue. Alueella on hyvät päällysteiset pyörätiet. Taukoa vietimme Saint-Gillesin kaupungissa. Sieltä ajoimme seuraavaan yöpymiskaupunkiimme Arlesiin. Hiukan jouduimme etsimään Gillesistä lähtiessämme ja myös matkalla sopivaa, rauhallista pyöräilyreittiä. Arlesiin saavuimme jo kello 17 maissa. Kahden päivän pyöräilymme matkat olivat yhteensä 100 kilometriä.

Majoituksemme Arleisissa oli aivan vanhan kaupungin keskellä. Illastimme Van Gogh -kahvilassa, siellä tarjoilu ja ruoka olivat pettymys, ainakin minun osaltani. Aamulla kävin kuvaamassa Arlesin areenaa ja muita melkein vieressä olevia nähtävyyksiä. Olimme saaneet erittäin hienon vastaanoton majapaikkaa pitävältä vanhemmalta pariskunnalta, polkupyörämme olivat heidän keittiössään.

Eilisen torstain tavoite oli siis Marseille, päivä ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Ensin pyöräilimme nelisenkymmentä kilometriä kanavan reunoilla erittäin hyviä pyöräteitä pitkin. Lähellä Port-Saint-Louis-du-Rhonea huomasimme, että olimmekin useita kilometrejä sivussa suunnitellulta reitiltä. Oikotie suunnitellulle alueelle oli erittäin epätasainen ja sorainen. Matkaa Fos-sur-Meriin, jossa suunnittelimme junaan hyppäämistä, oli vielä tämän etapin jälkeen parikymmentä kilometriä. Sitten ei ollutkaan enää mitään tietoa mistään pyöräteistä. Yritimme suunnistaa Google Mapsin avulla ja pari kertaa olimme aivan hakoteillä teollisuusalueilla. Sitten yhdessä vaiheessa Merjan etupyörästä alkoi lähteä ilma. Ei auttanut muu, kuin alkaa sisäkumin vaihtoon. Joku sorateistä ei ollut sopinut renkaille lainkaan. Lisäksi alkoi varmistua, että Google ei tiedä tästä alueesta mitään; kartat ovat aivan vääriä tai ainakin vanhentuneita (tämän vahvisti myös yksi paikallinen asukas). Välillä jouduimme moottoritielle, jota lähdimme pian kiertämään pieniä kyläteitä pitkin. Kyselimme neuvoa paikallisilta, että miten Fos-sur-Meriin ja siellä olevalle rautatieasemalle oikein pääsee. Näytti siltä, että paikallisillekin tuli yllätyksenä, että heidän kylässään on rautatieasema. Yksi pyöräilevä ja englantia puhuva mies näytti meille mielenkiintoisen reitin, joka kiersi parikin järveä/tekoallasta. Kun olimme runsaan kilometrin päässä asemasta, eteen tuli suuri tehdas, jonka kautta asemalle ei voinut mennä. Moottoritielläkään ei ollut sellaista kaistaa, että siellä olisi voinut pyörällä jatkaa pidemmälle. Yksi huoltoasema osui kohdalle ja siellä suunnittelimme jo, että yritämme saada tilataksin kuljettamaan meidät, polkupyörät ja kaikki tavaramme asemalle. Sitä emme ehtineet tehdä, kun paikalle tuli yksi paikallinen asukas kyselemään, että tarvitsemmeko apua ja hän tarjosikin sitä sitten oikein roppakaupalla. Hän kuljetti meidät kahdella reissulla autollaan hiljaiselle ja tyhjälle rautatieasemalle, edes lippuautomaattia siellä ei ollut. Viimeinen suora juna Marseillehen oli jo mennyt, mutta Miramasin kautta vaihtamalla pääsimme vihdoin perille puoli yhdentoista aikaan. Ruokailu oli jäänyt ko. päivältä kokonaan väliin. Minulle kilometrejä oli kertynyt lähes 80, Merjalle vähän vähemmän. Aseman ja majapaikan väliä oli noin kilometri ja sopivia kauppojakin vielä löytyi siinä pyöriä taluttaessamme.

Nyt olemme erittäin hyvässä apartementissa nukkuneet yhden pitkän yön. Olemme täällä onneksi kaksi yötä, kaupunkiinkin täytynee vähän lähteä tutustumaan. Huomenna lauantaina matkustamme Cannesiin ja tämä reissu on tarkoitus tehdä kokonaan junalla. Viimeiset yöt Välimeren rannalla vietämme Nizzassa ja Monacossakin on tarkoitus poiketa.