Lisää Jordanian Aqabasta

Tätä kirjoittaessani Jordanian matkamme on päättynyt runsas viikko sitten, mutta Aqabasta jäi vielä monta asiaa sanomatta ja kuvia näyttämättä.

Ensin vielä muutama näkymä kaupunkiin (ja osittain myös Israeliin) Double Tree by Hiltonin kattoterassilta kuvattuna:

10_IMG_20180410_192829

Edessä alapuolella näkyy hieman matalamman Mina-hotellimme katto. Hotellissamme terassit ja yläkerroksen baari ei ollut toiminnassa. Taustalla näkyy Israelin Eilatin valot.

10b_MVI_0232.00_04_41_23.Still02611_2018-04-15 023

 

Jordania ja Aqaba on päässyt mukaan risteilylaivabisnekseenkin, satamasta on lähdössä Princess Cruisen laiva, muitakin varustamoja satamassa käy harvakseltaan.

11_IMG_20180415_19121515_MVI_0232.00_22_00_13.Still021

Vaikka naisten asema muslimimaissa on edelleenkin melko heikko, niin Jordaniassa oli kuitenkin näkyvissä joitakin merkkejä vapaamielisemmästä kehityksestä, kuvassa feministikauppa:19_2018-04-11 025Aqabassa on myös joitakin tavarataloja, länsimaalaiselle ehkä parhaiten sopii ranskalaisen Carrefour-ketjun supermarketti. 19b_MVI_0232.00_07_12_15.Still005Aqaban perinteisiä markkina-alueita (souk) mainostetaan myös netissä, mutta ne ovat Aqabassa suhteellisen vaatimattomia. Kerran viikossa perjantaisin on Souk by the Sea –markkinat pienellä alueella aivan keskustassa. 25_2018-04-13 040

Kaupunkiin on rakennettu ja rakennetaan puhtaasti turisteille tarkoitettuja loistohotelliresortteja, joilla on mm. omat yksityisrannat. Alueille pääsee vain passintarkastuksen kautta. Me käväisimme kahdessa tällaisessa paikassa. Aivan keskustan vieressä on Kempiski-hotelli, josta seuraavat pari kuvaa:

Toistakymmentä kilometriä keskustan ulkopuolella on Tala Bay –resort:

40_MVI_0232.00_17_10_11.Still011u

Satama-alue oli Tala Bayssa täynnään loistoveneitä. Täällä taustalla näkyy Egyptin puolen rannikkoa.

Tala Bayssa on hyviä ravintoloita. Lasissa on paikallista Carakale-olutta. Sekä olut että ruoka oli Suzana-baarissa Happy Hour-tarjouksessa.

 

Muunkinlaisia turistipyydyksiä kaupungissa on; kuvassa keskellä näkyy paikka, joka tunnettaneen lähinnä nimellä Aqaba Gateway.:59_MVI_0232.00_04_55_17.Still002k Siellä on joitakin kauppoja (mm. verovapaa Duty Free Shop), mutta ensisijaisesti monenlaisia ravintoloita. Me ruokailimme englantilaispubissa Rovers Returnissa ja kävimme myös Irish Pubissa, joka ei kyllä lainkaan näyttänyt irlantilaispubilta – irlantilaisoluitakaan ei ollut saatavilla.60_2018-04-10 05060_IMG_20180410_14382859b_IMG_20180411_191655

59a_2018-04-13 042

Kuvassa näkyy tyypillistä aqabalaista parkkeeraamista. Suojateitä ei kunnioiteta mitenkään! Aika harvat olivat kaupungissa ne suojatiet, joissa ei ollut edessä pysäköityä autoa. Taustalla vasemmalla toisessa kerroksessa on Rovers Return.

Vaalean keskioluen hinta vaihteli Aqabassa noin kolmesta eurosta lähes yhdeksään euroon. Halvinta oli irlantilaisbaarissa (kuitissa baarin nimi oli Ice Cube), koska siellä sai happy hourilla kaksi olutta yhden hinnalla, kalleinta oli Hiltonissa (ja ehkä myös Kempinskissä, sieltä mukaan ei tullut kuittia).

Kaupungilla liikkuessa pääsi/joutui aina välillä poikkeamaan paikallisissakin anniskelupaikoissa. Niissä ei saanut esimerkiksi olutta, vaan välillä piti turvautua mm. Seven uppiin.54_IMG_20180411_124112

Hyvää ruokaa (ilman olutta) saimme Captain’s restaurantissa sekä Tikkassa. Näissä paikoissa ruoan hinta vaihteli noin viidestä eurosta (kana-annos) lähes 14 euroon (pippuripihvi).

55_2018-04-11 04756_IMG_20180409_205300

Lähellä hotelliamme olevassa Ali Babassa söimme myös hyvin ja kun siellä tilattiin paikalliset Petra-oluet, yllätyimme oluen alkoholipitoisuudesta. Anniskeluoikeudet omaavissa ravintoloissa oluiden tilaamisessa pitää olla hieman varovainen, jos ei halua vahvaa olutta (kuvassa kahdeksanprosenttista Petraa).

Paikallista olutta Amstelin, Petran ja Carakalen lisäksi on myös Philadelphia. Retkipäivinä söimme enemmän paikallistyylisissä ravintoloissa ja enemmän paikallisesti maustettua ruokaa ilman alkoholijuomia. 61b_IMG_20180413_113329

62_IMG_20180410_183707

Hiltonin kattoterassilla juomamenu tuotiin näytille iPadilla

62_MVI_0232.00_03_27_19.Still001

Emme käyneet uimassa oman hotellin uima-altaassa eikä huippuhotellien hintavilla yksityisrannoilla. Kuolleenmeren lisäksi Punainen meri kuitenkin piti bongata myös meren puolelta:

70b_2018-04-15 021

Yleisellä rannalla kuvaaminen ei ole suotavaa, ei siltikään vaikka arabinaiset eivät rannallakaan riisuudu ja jos veteen mennään, niin se tehdään vaatteet päällä

81_2018-04-15 017

Hotellissammekin oli uima-allas, jäi testaamatta

Kaupunkikuva voi muuttua nopeastikin, nämä kaksi kuvaa on otettu samasta paikasta parin päivän välein:

75_MVI_0232.00_07_02_05.Still00475_MVI_0232.00_20_12_21.Still018

76_2018-04-14 001

Mielenkiintoisen näköinen sairaalarakennus (Prinssi Hashemin sotilassairaala)

 

Huoneemme siivooja oli taitava käsistään:

79_IMG_20180409_225109

Huoneessamme ei ollut länsimaisten hotellien tapaan Raamattua, sen sijaan oli pöydässä tieto missä päin on Mekka – kumarrussuunnat pitää aina olla tiedossa

Kaiken kaikkiaan Jordanian reissumme oli hyvin onnistunut. Jordaniassa kannattaa kyllä käydä ja siellä voisi hyvin viettää pidemmänkin ajan. Varsinaiset nähtävyydet Akabassa on kyllä parissa päivässä katsastettu, mutta kaupungin elämää voi muutenkin katsastella ja tutustua enemmän esim. paikalliseen ruokakulttuuriin. Me emme sitä kovin paljon tee. Ravintoloita kaupungissa on runsaasti. Rantalomailijoille ja sukeltelijoille Akaba on kyllä varmsti hieno paikka. Muualla maassa on kyllä sitten enemmänkin katseltavaa, me ehdimme katsastaa niistä kaksi merkittävintä.

Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja tervetulotoivotuksia kuulee usein (”Welcome to Jordan”). Missään vaiheessa ei tullut esiin minkäänlaista turvallisuuttamme uhkaavaa asiaa. Ainoa ja kesää kohti paheneva haitta oli kuumuus; meidän aikanamme lämpötila kohosi varjoissa korkeimmillaan 34 asteeseen ja lähtöviikollamme luvattiin jopa 39 asteen lämpötiloja.

85_IMG_20180411_114652

Aurinko paistoi joka päivä ja keskipäivällä lähes suoraan yläpuolelta, Merja kuvasi omaa varjoaan.

Komeita auringonlaskujakin oli mahdollista ihailla joka päivä:

91_Aqaba180000592_2018-04-11 03495_IMG_20180416_063442

Retki Kuolleenmeren rannalle

Lauantaina 14.4 osallistuimme matkatoimistojen retkelle Kuolleellemerelle. Kohde on monessa mielessä varsin ainutlaatuinen. Kuollutmeri (tai oikeastaan vain kuollut suolainen järvi) sijaitsee maapallon matalimmalla kohdalla, kun vertailukohtana on meren pinta. Kyseessä on maailman suolaisin meri ja tämä tuo mukanaan mielenkiintoisia asioita, mm. sen että tässä meressä ei voi käytännössä uida vaan vain kellua.

Aqabasta oli matkaa  Amman Beachille yli 200 km. Kuolleeseenmereen tutustumisen lisäksi näimme matkan aikana paljon muuta mielenkiintoista ja kuulimme hyviltä oppailtamme paljon perustietoa Jordaniasta. Seuraava juttu kuvineen kertoo lähinnä tästä matkanteosta.

Koko matkan ajan näimme Israelin puolelle. Yhteistyötä on maiden/lähialueiden välillä yritetty tehdä, usein kuitenkin huonoin tuloksin. Jännitteistä ei ole kokonaan vieläkään päästy. Mm. tämän takia rajan lähellä muutaman kilometrin välein on kaksi pientä lentokenttää: 03_MVI_0551.00_00_31_19.Still040

Sekä puhtaan juomaveden että viljelysveden saanti on Jordaniassa, niin kuin naapurissa Israelissakin nopeasti lisääntyvä ongelma. Kuvassa on esimerkki Jordanian nykyisestä vesihuoltojärjestelmästä. Asukkaat tilaavat viikoittain valtiolta tarvitsemansa vesimäärän, joka sitten varastoidaan katoille: 04_MVI_0551.00_01_21_19.Still041

Kuolleenmeren lähiseutu on valtakunnan vihannesaitta. Viljelyksille on vesi erittäin tärkeää. Koska sadevesi ei riitä ja Kuolleenmeren vesi vähenee koko ajan, on suunniteltu, että sinne tehtäisiin kanava Punaiselta mereltä. Tällä voitaisiin ehkä estää Kuolleenmeren lopullinen kuolema eikä tarvitsisi käyttää lisääntyvästi alueen kallista pohjavettä. Vastaväitteitäkin 200 kilometrin kanavan/putkien hyödyllisyydestä esitetään.

Nykyään Kuolleenmeren pinta laskee noin metrin vuodessa ja lasku on ollut kiihtymässä. Luvut siitä, kuinka alhaalla Kuolleenmeren pinta on, vaihtelevat eri lähteissä ja eri oppaiden kertomina; nykyinen luku lienee noin 430 metriä merenpinnan alapuolella.

08_MVI_0551.00_02_12_19.Still002

Vesivarastointiallas

10b_MVI_0551.00_03_06_07.Still003

Viljelyksiä

Jordaniassa yritetään kasvattaa metsää. Erityisesti käytetään palmuja; ne kait sitovat maan kosteutta ja toimivat myös hiekkaesteinä, niin etteivät tiet peity hiekkaan. Istutettaessa palmujen latvukset sidotaan yhteen, jotta estetään veden haihtumista:12_MVI_0551.00_08_48_16.Still016

13_MVI_0551.00_01_57_24.Still001

Muutama kahvilakin matkan varrella oli. Tässä kahvilan yläpuolella kuningas Abdullah II:n kuva

Matkalla saimme maistella perinteistä maakuopassa valmistettua kuumaa leipää sekä tuoreita vihanneksia.

15a_MVI_0551.00_03_32_10.Still004

Seuraavissa kuvissa ei näy vielä varsinaista Kuolluttamerta, vaan meren pinnan laskemisen jälkeen muodostuneita altaita. Näiden vierellä muutama tehdas uuttaa vedestä erilaisia kemikaaleja, mm. bromia ja potaskaa. Kallisarvoista vettä kuluu taas lisää näissä prosesseissa.

25_MVI_0551.00_06_41_07.Still010

Vuohilaumat olivat yleinen näky, välillä jopa keskellä tietä

Kuolleenmeren rannoille on meren pohjan paljastuessa syntynyt vaarallisia maanvajoamia, joihin voi yllättäen pudota:30_MVI_0551.00_07_17_15.Still01127_IMG_0498

Näillä seuduilla Jumala tuhosi Sodoman ja Gomoran ja pelasti Lootin. Perheen paetessa alueelta Lootin vaimo katsoi kuitenkin vastoin käskyjä taakseen ja jähmettyi sen seurauksena suolapatsaaksi. Patsas on edelleen tallella ja me pysähdyimme katsomaan sitä (?!): 31_MVI_0551.00_07_28_16.Still012

32_IMG_20180414_105107

35_IMG_0508

Samalla paikalla meille havainnollistettiin kuinka paljon Kuolleenmeren pinta on muuttunut, muutama vuosikymmen sitten veden pinta oli lähes tien tasolla.

35_MVI_0551.00_08_11_04.Still014

Wadi Mujib –rotko ja silta; rotko on ollut muinaisten amoriitti- ja moabiittiheimojen valtakuntien raja: 37_MVI_0551.00_09_07_20.Still01738_IMG_20180414_11000138_MVI_0551.00_09_43_01.Still018

39_MVI_0551.00_12_06_05.Still028

Muitakin kuivuneen näköisiä uomia matkalla näkyi

40_MVI_0551.00_10_04_13.Still015

Muinaisen sataman rauniot

Amman Beach Turism Resortilla lounastimme ja sen jälkeen vaihdoimme pukukopissa uima-asut päälle ja laskeuduimme jo melko kauas vetäytyneelle rannalle.

50_MVI_0551.00_07_33_11.Still043

Kuolleenmeren suolapitoisuus on yli 30 %; sitä ei saa päästää silmille tai suuhun, kirvely olisi sen jälkeen varsin tuskallista. Ennen uimaan menemistä vannotettiin kaikkia varaamaan rannalle pullovettä mukaan sen varalle, että tarvittaessa voisi huuhdella nopeasti silmiään. Vedestä nousun jälkeen takaraivoni kirveli melkoisesti, koska olin jonkun verran raapinut seborroidista ihottumaa päässäni eli päänahan iho ei ollut aivan terve. Vedessä pääsi jotenkuten liikkeelle käsien avulla. Poistumisessa oli ongelmana se, että jalkoja en saanut laskettua pohjaan, kun en ollut ihan rannan tuntumassa.

54_IMG_20180414_12421355_MVI_0551.00_11_30_17.Still022

Suolavedessä kellumisen ja suihkun jälkeen pääsi oikeasti uimaan makeavetiseen uima-altaaseen:50_MVI_0551.00_10_20_22.Still021

60_IMG_20180414_13343160_IMG_20180414_133616

70_MVI_0551.00_12_32_22.Still029

Tällä alueella on kuumia lähteitä

Paluumatkalle tuli yllättäviä ongelmia ja viivästyksiä:

75_MVI_0551.00_13_39_15.Still03175_IMG_20180414_15343175_MVI_0551.00_14_02_17.Still032

76_MVI_0551.00_15_07_00.Still033

Kuvassa on paikallisia maatalouskoneita, tässä paikassa täydennettiin linja-auton korjausvaiheessa tyhjentyneitä vesivarastoja ja kuski haki jonkun varaosankin.

Tällä vuorella sanotaan olevan Mooseksen veljen Aaronin hauta. Hautapyhäkön katto näkyy kuvissa valkoisen täplänä:80_MVI_0551.00_15_56_22.Still03880_MVI_0551.00_16_43_14.Still034

90_IMG_20180414_185158

Perille Aqabaan saavuimme auringon jo laskiessa

 

Kiipeilyä kalliokaupunki Petrassa, osa 2

Halusimme tutustua yhteen maailman seitsemästä ihmeestä kahden päivän ajan; enemmänkin paikalla olisi aikaa helposti saanut kulumaan.

05_2018-04-13 001

Näkymä toisen päivän aamuna hotellimme ikkunasta

Yöpymisen päätavoitteena oli päästä tutustumaan kalliokaupungin hieman etäisempinkiin osiin eli toisen päivän tavoitteena oli kiivetä pitkin kallioita ja noin 800 askelmaa Monasteryyn eli luostariin. Matkaa sinne on vierailukeskuksesta (Visitor Center) edestakaisin toistakymmentä kilometriä. Koska ilma oli entistä kuumenpi, teimme päätöksen, että teemme osan matkan hevosajelulla. Hevosvaunuilla pääsimme Treasuryyn (Aarrekammio) asti, jolloin käveltävä matka lyheni noin kolmanneksella.10_Aqaba1800006

Treasuryn, Street of Facadesin ja Teatterin (katso osaa1) (nabatealaisten alue) jälkeen alkoi roomalaistyylinen alue. Tämä näkyy mm. roomalaisina pylväinä ja suurena temppelinä.

30_Aqaba1800008

Pylväitten vieressä on The Colonnade Street, tämä oli Petran roomalainen kauppa- ja markkinakatu. Alueella oli aikanaan varmaankin hyvin vilkasta. Kukoistuksensa aikana asukkaita kaupungissa oli noin 20 000. Asuinrakennukset ovat tuhoutuneet.

30_IMG_20180413_150201

31_Aqaba1800009

Kadun varrella on Suuri temppeli, portaat temppeliin

31_Aqaba1800032

Temppelin sisäpiha

32_Aqaba1800001

The Nymphaeum; alunperin roomalainen julkinen lähde. Puu on 450 vuotta vanha

32_Aqaba1800011

Erityisesti tällä alueella sai usein väestellä kameleita

30_IMG_20180413_112338

Kadun pääsä oli komea portti

Portin takana on varsin hyvin säilynyt Qasr al-Bint-temppeli: 33_Aqaba180003133_Aqaba1800014

37_Aqaba1800013

Ennen Monasteryyn kiipeämisen aloittamista piti poiketa hyvään alkoholioikeuksilla varustettuun ravintolaan, kuva terassilta

Tämän jälkeen olikin ihan hyvä olo lähteä kiipeämään. Matkalla oli monenlaista huikean komeaa maisemaa kallioineen, solineen ja hyvin vaihtelevan kuntoisine portaineen.

40_IMG_20180413_12115940_Aqaba1800015

41_Aqaba180001641_Aqaba1800030

42_IMG_20180413_122621

Ravintolassa saavutettu hyvä olo alkoi kyllä aika nopeasti haihtumaan, puuskuttamaan piti aina välillä pysähtyä. Selkäkin meinasi välillä sanoa vastalauseensa kiipeämiselle. Onneksi vähän väliä oli sopivia kiviä tai kallioulokkeita, joille saattoi istahtaa hetkeksi.

43_Aqaba1800017

Tällaisia tasannekohtia oli vähän, tässä vaiheessa oli kuljettu matkasta noin kolmasosa

 

44_Aqaba180001845_Aqaba180001946_Aqaba1800023

47_Aqaba1800025

Lähes ylös asti olisi ollut mahdollista päästä myös aasin selässä

48_IMG_20180413_134151

Vihdoinkin noin tunnin kiipeämisen jälkeen saavuimme Monasteryn luo, olimme kulkeneet matkan aivan esitteiden mukaisessa ihanneaikataulussa. Monasteryn oletetaan rakennetuksi Mooseksen sisaren Mirjamin hautapaikaksi. Luostarinimensä se sai viidennellä vuosisadalla.

50_Aqaba1800021

50_IMG_20180413_125951

50_IMG_20180413_130520

Tällä ylhäälläkin oli mahdollisuus pitää virkistävä tauko, tosin ilman olutta; kädessäni hyvän makuista sitruunaminttujuomaa

50_IMG_20180413_133351

Tässä yritän kurkistella ja kuvata luostaria sisältä

Alaspäin matkanteko oli jo melko mukavaa. Tauot jäivät lyhyemmiksi, vaikka monet kaupustelijat yrittivät usein pysäyttää matkanteon. Aasit menivät alas vauhdikkaasti ja varmoin askelin, vaikka polun pinta oli hyvin vaihteleva. Me tulimme alas noin 50 minuutissa, yhdenkään kaupustelijan luo ei pysähdytty.

59_Aqaba1800022

60_IMG_043661_Aqaba180002761_Aqaba1800029

70_Aqaba1800027

Aasien, kamelien ja hevosten lisäksi Petran alueella näkyi vuohia, nekin liikkuivat kallioilla hyvin varmoin askelin

80_2018-04-12 026

Vierailukeskuksen alueella oli myös museo….

84_2018-04-13 032

…sekä hyvä, osittain kallion sisällä oleva eksoottinen ravintola.

84_2018-04-13 03084_Aqaba1800029

85_IMG_20180412_132831

Me lounastimme kuitenkin kaupungissa perinteisemmässä ja halvemmassa pikaruokaravintolassa. Mukeissa on katseilta piilossa olutta.

Paluumatkalla ajoimme jälleen Wadi Musa (Mooseksen laakso) -kaupungin läpi. Tähän kaupunkiin ei ehditty enempää tutustua, se olisikin jo ottanut liikaa jalkojen päälle.

92_Aqaba180003392_Aqaba1800035

94_Aqaba1800036

Matkalla Aqabaan näimme myös tuulivoimalapuiston, joka oli kuulemma vasta rakenteilla. Energiariittävyys on Jordanialle elintärkeä asia, omia ratkaisuja pitää jatkuvasti kehittää. Ydinvoiman käyttöönottamisesta kiistellään parlamentissa.

95_aqaba1800037.png

Aqaban lahti näkyy edessä, rasittavat mutta mielenkiintoiset retkipäivät alkavat olla ohitse.

Loppuun laitan vielä kuvia ensimmäisestä päivästä, nämä on poimittu Gopro-kamerakuvauksistani eivätkä ne ehtineet juttuni ykkösosaan.

99_Aqaba180004399_Aqaba1800044

99_Aqaba1800048

Mielenkiintoiset ja rasittavat päivät Petrassa, osa 1

Muutaman Akabassa vietetyn päivän jälkeen ajoimme itse hankkimallamme taksilla 120 kilometrin päähän Petraan. Taksiksemme saimme Amerin (Alnawaiseh, email:amernauaesah@yahoo.com), joka pyysi yhdensuuntaisesta matkasta Petraan 45 dinaaria. Olin lukenut mm. joistakin blogeista, että tavallisin sopiva maksu olisi 50 dinaaria (+pieni tippi päälle). Taksimatkoilla tulee kuulemma helposti jymäytetyksi, jopa silloin kun maksu on suullisesti sovittu. Petraan matkan tarjoajia seisoskeli erityisesti hotellimme edessä, mutta me varasimme taksiN jo edellisenä päivänä taksiasemalta. Maksoimme 10 dinaarin etumaksun ja saimme tästä sekä kokonaishinnasta paperilla vahvistuksen.

Taksi seisoi seuraavana aamuna hyvissä ajoin hotellimme edessä. Taksikuski olikin erittäin mukava ja hän oli selvästi sellainen, joka pitää mitä lupaa. Matka joutui Petraan hyvin joutuisasti, ylinopeutta kuski tosin taisi välillä ajaa. Seuraavissa kuvissa olemme tauolla, Petraan taisi olla matkaa vielä viitisenkymmentä kilometriä. Vaihtelevia, hienoja näkymiä matkalla oli paljon.

00_2018-04-12 007

05_IMG_20180412_11225705_IMG_20180412_111615

Varasimme Petrassa myös paluumatkan samaan hintaan. Seuraavana päivänä ennen sovittua ajankohtaa hän ilmoitti Whatsapp-viestillä, että hän on tarvittaessa valmiina jo aikaisemmin. Pääsimme näin paluumatkalle puolta tuntia etuajassa.

Petrassa asuimme Edom-hotellissa. Hotellin nettisivut sekä ulkoiset puitteet antavat oikein hyvän vaikutelman. Odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet; mm. sisäänkirjoittautuminen kesti pitkään eikä huoneen varustus oikein vastannut luvattua. Emme huoneessa kuitenkaan ehtineet paljoa olemaan, joten hyvän nukkumisen edellytykset se kyllä täytti. Parasta hotellissa oli sen läheisyys Petran Vierailukeskuksen (Visitor Center) lähellä.

Alkajaisiksi kävimme heti ostamassa liput kahdeksi päiväksi (hinta 55 dinaria, yksi päivä olisi maksanut 50 dinaria). Ostimme myös 17 dinarin lisäliput illan kynttiläkävelylle. Lippujen hinnat tuntuvat korkeilta, mutta ovat kyllä perusteltuja monestakin syystä. Matkatoimiston yhden päivän, selvästi kalliimpi retki olisi maksanut enemmän. Lisäksi ennakkoarviointini siitä, että tähän ainutlaatuiseen kalliokaupunkiin tutustumiseen ei yksi päivä riitä, piti.

Jaan Petra-blokkaukseni kahteen osaan. Tähän ensimmäiseen osaan laitan kuvia lähinnä ensimmäisen päivän kävelyistämme. Käveltävää kertyi haastavassa maastossa sekä helteessä kaikkiaan selvästi yli toistakymmentä kilometriä. Pääreitin alkuosan lisäksi kiipesimme yhdelle sivureitille katsomaan kuninkaallisia hautoja. Erilaisia vaellusreittejä alueella on kahdeksan.

Ensin kuitenkin joitakin perustietoja Petrasta. Petra on yksi nykyajan seitsemästä maailman ihmeestä. Unescon maailmanperintöluettelossa se on ollut vuodesta 1985. Petra perustettiin nabatealaisten pääkaupungiksi kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Tässä hiekkakivivuorten ympäröimässä laaksossa on kuitenkin ollut asutusta ilmeisesti jo 7000 vuotta sitten. Välillä Petra kuului roomalaiseen imperiumiin ja tuhoutui ensisijaisesti maanjäristysten takia 400 – 600 -luvuilla. Koska kaupunki on pääasiassa hakattu kallioihin, niin paljon merkittävää historiaa on säilynyt meidän päiviimme asti. Kaupungista löytyy runsaasti tietoa internetistä, myös suomen kielellä Wikipediasta sekä monista suomalaisten kirjoittamista blogeista. Monipuolista historian kuvausta en kirjoita tähän enempää.

Useimmiten Petran kaupunkiin mennään Siq-solan kautta. Muita, mutta vaikeakulkuisempia reittejä kait on, mutta niihin eivät tavalliset turistit pääse ja jos pääseekin, niin opasta tarvitaan. Ennen solaa on avarampaa maastoa noin kilometrin verran.  Tälläkin osuudella on joitakin merkittäviä historiallisia rakennelmia.

18_IMG_20180412_152124

Tähän kohtaan asti on mahdollista tulla itse ratsastaen (tosin hevosella on saattaja). Tämä ratsastus olisi sisältynyt lipun hintaan. Me päätimme kyllä kävellä tämänkin osuuden, vaikka kuumuus alkoi jo nyt rasittaa.

Kapean solan pituus on noin 1,2 km. Näkymät ovat koko ajan varsin mahtavat ja ainutlaatuiset, kameroilla tätä ympäristöä on vaikeaa dokumentoida.

Solan läpi on kävelyn lisäksi mahdollista ratsastella aasilla tai ajella hevosvetoisilla kärryillä Treasuryyn asti.

Kallioista oli nähtävissä erilaisia kiveen hakattuja/kaiverrettuja tai luonnon muodostamia kuvia, hahmoja yms.

32_IMG_20180412_173821

Norsu

35_IMG_20180412_154229

Karavaani

33_IMG_20180412_152506

Petralaiset (so. kaupungin perustajat eli nabatialaiset) loivat aikoinaan loistavan vesijärjestelmän, joka sisälsi erilaisia vesivarastoja, patoja sekä verenjakelukanavia. Yksi tällainen ”putki” takanani.

Muutaman kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme Petran yhdelle merkittävimmistä nähtävyyksistä; Treasury eli aarrekammio oli merkittävässä osassa elokuvassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki.

42_IMG_20180412_17183141_IMG_20180412_155208

42_IMG_20180412_171728

Treasuryn edessä oli myös mukava taukopaikka

Iltakävelyllä kompuroitiin kynttilälyhtyjen valossa sama matka Treasuryyn:

Päivällä jatkettiin Treasurysta vielä kävelyä eteenkin päin:

55_2018-04-12 017

Petrassa tätä, ilmeisen toimivaa wifiä emme ehtineet käyttää

55_IMG_20180412_160355

Massiivisen näköinen hauta Street of Facadesilla

54_Aqaba1800015

54_Aqaba1800016

Pienempiä hautakammioita oli matkan varrella lukuisia. Näitä kallioluolia on käytetty myös asuntoina vielä jopa muutama vuosikymmen sitten.

55_IMG_20180412_160547

57_IMG_20180412_161422

57_IMG_20180412_161349

Tässä sekä yllä- ja allaolevassa kuvassa olemme amfiteatterin edessä. Sen ovat nabatealaiset rakentaneet noin vuonna 100 ajanlaskumme alun jälkeen. Roomalaiset saapuivat alueelle vasta sen jälkeen.

56_Aqaba1800018

58_Aqaba1800019

Tästä alkoi kiipeäminen Kuninkaiden haudoille

58_IMG_20180412_162249

59_Aqaba1800020

Tässä ja allaolevissa kuvissa on Uurnahauta (Urn Tomb). Sisälle pääsi myös katselemaan mm. värikästä kivikattoa. Petran alueella ja muuallakin Jordaniassa erilaiset mineraalit vaikuttavat hiekkakivikallioiden väreihin. Yleinen väri on punainen. Erilaisissa valaistuksissa värit myös muuttuvat.

59_Aqaba180002259_IMG_20180412_163405

60_IMG_20180412_164216

Muita kuninkaiden hautoja; vierekkäin on neljä suurta hautarakennelmaa.

61a_Aqaba1800023

Näkymä uurnahaudalta alaspäin

61b_Aqaba1800025

Näkymä uurnahaudalta roomalaiseen ”kaupunginosaan”, tätä reittiä kävelimme toisena päivänä (katso juttuni 2-osaa).

65_Aqaba1800024

Pikkupojat yrittivät innokkaasti kaupustella valokuvia. Yleisesti on varoitettu ostamassa näiltä lapsilta mitään, koska he ovat hieman laittomalla tiellä pinnaamalla mm. koulusta.

65_Aqaba1800026

Ko. päivänä paikalla oli paljon nuoria (kouluretkellä?). Koska alueella sai vapaasti kiipeillä minne vaan, niis tässä osa nuorista istuskeli ylhäällä kallion reunalla.

66_IMG_20180412_161720

Jotkut nuorista taas halusivat kuvauttaa itsensä länsimaisten turistien kanssa. He halusivat myös ottaa kuvat meidän kameroilla.

Kuljeskelua Aqabassa

Olemme nyt viettäneet runsaat kaksi vuorokautta Jordanian Akabassa ja olemme mielestäni varsin hyvin tutustuneet kaupunkiin. Kaupunkia on pidetty joidenkin bloggaajien mielestä vähän tylsänä muiden kuin ranta- ja sukelluslomailijoiden osalta. Me olemme kuitenkin saaneet aikamme kulumaan ihan mielenkiintoisissa merkeissä tähän asti – ja seuraavat päivät vietämmekin pääosin muualla kuin Akabassa. Mielenkiintoisia iltoja Akabassa on varmasti vielä edessä (perjantaina mm. markkinat paikallisten pyhäpäivänä). Tähän blogijuttuun listaan kuitenkin ensisijaisesti ne nähtävyydet, joita paikkakunnalta ”pitää” päiväsaikaan bongata mm. monen muun bloggaajan mielestä.

Ensimmäisenä päivänä kiertelimme hotellin lähiympäristöä mm. sitten, että kiersimme kaupungin suurimman moskeijan. Moskeijat näkyvät ja kuuluvat näissä maissa kauas; keskiviikkona heräsin kovaääniseen ”koilotukseen” noin kello 4.45.

10_2018-04-10 019

Sharif Hussein bin Ali -moskeija

10_Aqaba1800011

Tästä taempana näkyvästä pienemmästä moskeijasta ilmeisesti kuuluivat ne minut herättäneet seremoniat

Ensimmäisenä sekä toisenakin päivänä katselimme näitä  Aylan raunioita, Aqaba on tuhansia vuosia sitten ollut nimeltään Ayla:

11_2018-04-10 039

25_Aqaba1800001

Kaupungissa on myös linna/linnoitus 1300-luvulta, joka tällä hetkellä on lähinnä museona. Sitä on restauroitu/rakennettu viime aikoina. Linnoituksen sisällä ei näkynyt liikettä. Ehkä se oli suljettuna, kuten monet muutkin viime aikojen muut bloggaajat ovat todenneet.

12_Aqaba1800014

Kuvassa taustalla näkyy lipputanko, joka erilaisten lähdetietojen mukaan oli joskus maailman korkein lipputanko, korkeutta on 132 metriä. Edelleenkin sitä pidetään yhtenä kaupungin merkittävimmistä nähtävyyksistä. Nyt lipputangossa ei ollut lippua.

13_2018-04-11 015

Vaikka Akabassa on joka puolella (ainakin ihan ydinkeskustan ulkopuolella) on nähtävissä paljon hiekkaa, niin puistojakin kaupungista löytyy. Tosin karttaan on merkitty useampiakin puistokatuja, jotka ovat enimmäkseen vain hiekkaa. Myös suihkulähteitä löytyy useasta paikasta. Vaikka maassa on yleisesti puutetta vedestä, niin Akabasta sitä saataneen viereisestä Punaisesta merestä.

15_2018-04-11 007

Tällainen paikka löytyy prinsessa Salman puistosta

Puistot ja puistokadut voivat olla myös tällaisia:25_Aqaba180000325_Aqaba1800002

16_2018-04-10 031

Rannan vieressä on pitkälti puistoa, osittain puistot näyttävät kyllä aika kuivilta ja muutenkin huonokuntoisilta

Kaupungin yleinen ranta sinällään oli aivan mielenkiintoinen tutustumisen kohde. Rannalla istuivat hunnutetut naiset varjorakennelmien alla täysin pukeissaan ja toisten varjojen alla istuivat miehet. Uimassa näkyi lähinnä vain lapsia. Kuvaamisen kanssa piti olla vähän varuillaan. 16_2018-04-11 019

17_Aqaba1800016

Tällainen suihkulähde patsaineen löytyi läheltä rantaa

17_Aqaba1800004

18_Aqaba1800002

Suihkulähde suuren liikenneympyrä keskellä. Taustalla keskellä näkyy Mina-hotellimme. Sen vieressä on korkeampi Hilton-hotelli (siitä jossain myöhemmässä jutussa lisää).

19_Aqaba1800008

Aivan Double Tree Hilton-hotellin vieressä on tällainen suihkulähde, näyttää siltä että vedet valuisivat eräänlaisten ikkuna-aukkojen reunoista, valaistuna varsin erikoisen näköinen

Kuljeskelimme myös sellaisilla alueilla, joissa mistään liikkeiden tai rakennusten nimistä ei saanut mitään selvää, kaikki tekstit olivat vain arabiaksi ja muita turisteja ei paljon näkynyt: 21_Aqaba1800012

22_2018-04-11 009

Tästä liikkeestä näki kyllä selvästi, että se on kenkäkauppa (paljaan taivaan alla, muuten ilmeisesti rakentamatta jääneellä tontilla).

23_Aqaba1800013

Täällä kotikaupunkiamme Nokiaa ei sentään olla vielä täysin unohdettu

Ihan keskustassa, mutta varsinkin vähän syrjemmässä näyttää olevan monenlaista rakentamista käynnissä. Toisaalta välillä näyttää siltä, että ko. rakentaminen on kestänyt jo pitkään ja rakentamisen viimeistelyt ovat jääneet tekemättä. Tämä hiekkakasakin saattaa olla peräisin jostain rakennusprojektista:

24_2018-04-10 027

24_2018-04-11 003

Reissussa jälleen – ensikokemuksia Jordaniasta

Vihdoinkin ollaan taas ulkomaan reissulla, neljä kuukautta tähän ehti jo tulla väliä. Tämän kirjoittamista aloittaessani olemme matkalla kohti Jordaniaa. Matkan aikana tai ainakin matkan jälkeen tulen kirjoittamaan tähän blogiin viikon Jordanian reissustamme muutaman jutun.

Suomalaiset matkustavat ja ovat matkustaneet Jordaniaan melko paljon, joten netistä löytyy aika paljon suomalaistenkin kirjoittamia juttuja. Tätä meidän blogiamme mahdollisesti lukevat sukulaiset ja tutut eivät varmaankaan näillä sivuilla kovinkaan usein vieraile, joten tämäkin pieni kirjoitus- ja kuvasarja lienee perusteltavissa. Tähän ensimmäiseen juttuun kirjaan kokemuksia vähän lähtövalmisteluista sekä ensimmäisestä vuorokaudesta Jordaniasta. Lopuksi kommentoin vähän Jordanian turvallisuutta ja lisään vielä pienen tietopaketin Jordaniasta ja Aqabasta.

Useampikin suomalainen matkatoimisto tekee valmismatkoja Jordaniaan. Matkavekalla oli matkamessutarjous Aqabaan (suomalaisittain myös Akaba). Tarjous oli ihan hyvä, mutta kun muutama päivä ennen meidän matkaamme katsoin matkapäivällemme edelleen myytäviä matkoja, niin alennus oli vielä suurempi kuin messuilla. Kevään viimeiselle matkalle oli ilmeisesti vielä hyvin tilaa; ovatkohan Lähi-idän levottomuudet pelottaneet matkalaisia. Pääsiäispyhien jo mentyä suomalaisten matkailuhalukkuus on muutenkin ehkä hieman laskenut? Lentokone ei sitten ollutkaan täynnä.

Koska olemme erittäin harvoin osallistuneet valmismatkoille, niin epätietoisuudessamme jouduimme vielä muutama päivä ennen matkamme alkua soittamaan matkatoimistoon, kun esim. lentolippuja emme olleet vielä saaneet. Matkavekasta todettiin, että Jordanian lentoyhtiö on heille vähän murheenkryyni; liput saapuvat heille yleensä aivan viime tipassa. Meitä kehotettiin odottamaan vielä seuraavalle päivälle (joka oli viimeinen arkipäivä ennen matkaa). Soittomme jälkeen liput tulivat sähköpostiin kuitenkin noin tunnin kuluttua – tuntui siltä että ne olisivat ehkä sittenkin jo olleet matkatoimistossa valmiina.

Helsingistä lähdimme aivan aikataulun mukaisesti klo 13. Lentomatka Kuningas Husseinin kansainväliselle lentokentälle kesti viitisen tuntia. Lento sujui muuten ihan mukavasti paitsi, että istumatila oli varsin lyhyt. Matkantekoa helpotti se, että Suomessa ja Jordaniassa on sama kellonaika; ei siis tarvinnut monen kaukomatkalennon tapaan yrittää väkisin nukkua noilla tuoleilla.

2018-04-09 003

2018-04-09 001

Tässä ollaan ilmeisesti ylittämässä Israelia

Aqabaan saavuimme hieman etuajassa.

2018-04-09 005

Laskeutumassa Aqabaan

Lentokenttä on pieni, joten tullimuodollisuudet ja matkalaukkujen saaminen hihnalta sujuivat varsin nopeasti. Laukut läpivalaistiinkin vielä lentokentältä poistuessa. Matkavekan bussi oli odottamassa lentokenttärakennuksen ulkopuolella. Tässä vaiheessa tuli esille yksi valmismatkojen varjopuoli. Jonkun matkustajan laukku jäi tulematta ja hän joutui tekemään kentällä erinäisiä selvityksiä. Me muut istuimme bussissa odottamassa yli puoli tuntia. Lämpötila oli laskenut jo alle kolmenkymmenen. Helle ei haitannut bussissa, jossa oli hyvä ilmastointi.

Matka hotellille (Mina Hotel) kesti vain noin 15 minuuttia. Muut matkavekkalaiset kuljetettiin toistakymmentä kilometriä kauemmas joihinkin rantahotelleihin. Me emme uima- ja sukellusrannoista niin välitä. Hotellimme ja hotellihuone tuottivat positiivisen yllätyksen.

2018-04-10 005

Mina-hotelli

Sisäänkirjautuminen sujui nopeasti ja huone on varsin iso ja hyvin varustettu. Sänky tosin on aika kova ja tyynyt liian suuria. Televisiosta löytyi vain yksi englanninkielinen kanava; CNN:llä puhuttiin vain koko ajan Jordanian naapurimaasta Syyriasta. Ala-aulan pienessä baarissa oli ihan hyvä valikoima, oluelle pääsimme siis varsin nopeasti. Olin lukenut, että alkoholijuomia saisi vain neljän ja viiden tähden hotelleista; ehkä tämä kolmen tähden Mina tekee poikkeuksen?

2018-04-10 001

Hotellihuoneesta näkymä Punaisen meren Akaba-lahdelle, taustalla Israelin Eilat

Pian pääsimme myös tekemään kaupungille ensimmäisen kävelyretken. Asumme ehkä kaupungin vilkkaimman hotelli- ja ostoskadun varrella. Alkoholikielteisessä muslimimaassa bongasimme alle puolen kilometrin matkalla viisi viinakauppaa. Ravintoloita oli myös kiitettävästi. Poikkesimme syömään Captain’s-hotellin viihtyisän näköiseen ravintolaan. Ajattelin vasta huomenna aloittaa totuttautumisen paikalliseen ruokaan ja tilasin pippuripihvin (ks. kuva alla). Pihvi ei ollut maultaan aivan samaa luokkaa kuin se, jonka söin kolme iltaa aikaisemmin Tampereen Myllärit-ravintolassa. Kaiken lisäksi pihvi piti syödä alkoholittoman oluen kanssa (!).

2018-04-09 009

Lopuksi vähän virallisempaa infoa Jordaniasta

Ulkoministeriö on tämän vuoden aikana julkaissut parikin matkustustiedotetta Jordanian tilanteesta, viimeisimmän tiedotteen (26.3.) pääviesti on, että maassa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Jordanian naapureita ovat Saudi-Arabia, Syyria, Irak, Israel ja Palestiinan Länsiranta. Melkeinpä kaikkien rajojen takana on siis melkoista levottomuutta ja UM varoittaa, että turvallisuustilanteessa voi tapahtua äkillisiäkin muutoksia. Joitakin terrori-iskuja Jordaniassakin on ollut, viimeisin merkittävä ilmeisesti vuonna 2005 pääkaupunki Ammanissa. Perinteisesti Jordania on kuitenkin ollut Lähi-idän turvallisin ja turistiystävällisin maa – täytyy luottaa siihen, että se on sitä edelleenkin. Kuningashuoneen valitseman maltillisen modernisaatiolinjan on sanottu olevan yksi rauhallisuutta edistävän asian.  Maa ei ole öljyvaltio; onkohan tässä myös yksi syy siihen, että sillä on säilynyt ystävällismieliset suhteet naapurimaihin ja mm. Yhdysvaltoihin – muilla mailla ei ole täten suurta intressiä sotia tällaisen maan kanssa. Sotaa Jordania kävi vuonna 1967, jolloin se menetti Länsirannan Israelille. Itsenäisyyden maa saavutti vuonna 1946. Maailmansotien välissä se kuului Britannian etupiiriin ja oli jotenkin sidoksissa Egyptiin. Vuosisatojen kuluessa hallitsijakansoja on ollut useita. Viime vuosisadan alussa ilmeisesti Jordania oli vielä osa osmaanien valtakuntaa.

Jordaniassa (Jordanian hašemiittisessa kuningaskunnassa) on asukkaita virallisesti ilmeisesti vajaat seitsemän miljoonaa, jonkun toisen tiedon mukaan väkimäärä on jopa yli 8 miljoonaa. Jordania on vastaanottanut naapurimaista viime vuosikymmeninä miljoonia pakolaisia, näiden tarkkaa määrää ei ilmeisesti tiedetäkään. Miljoonista pakolaisista voi aiheutua lisäjännitteitä. Yli 90 % väestöstä on sunnimuslimeja, kristittyjä on n. 6 %. Eri uskontokuntien välilläkään ei ole kuulemma minkäänlaista kiistaa.

Jordaniassa on paljon merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja muita matkailullisesti tärkeitä kohteita. Majoitumme viikon ajan pääosin Aqabassa. Aqaban alueella asukkaita lienee noin 130 000. Perinteinen arabikaupunki on Punaisen meren osana olevan lahden perällä. Kaupungista on hyvä näköyhteys Israelin puolelle Eilatiin ja Aqabasta pääsee lautalla Egyptiin. Aqabassa nähtävää on suhteellisen vähän, mutta täältä tehdäänkin paljon retkiä erilaisiin kohteisiin muualle maahan. Meillä on suunnitelmissa käyminen Kuolleella merellä sekä Petran kalliokaupungissa, johon teemme kahden päivän omatoimimatkan.

 

Kiireinen maaliskuu

Bloginpitäjän ja vaimon maaliskuu on ollut niin kiireinen, että blogin päivittäminen on pikku hiljaa siirtynyt eteenpäin. Nyt aprillipäivänä onkin sitten hyvä vaihe tehdä yhteenvetoa koko maaliskuun tapahtumista ja tänään näyttää siihen olevan vähän aikaakin, kun viikonlopun vieraammekin lähtivät jo aamulla liikkeelle. Eilen kävimme turkulaisten ystäviemme kanssa katsomassa Knuutilan pääsiäisvalkeita ja esiteltiin heille Siuron kuuluisa Koskibaari.

Rankkojen talviolympialaisviikkojen jälkeen (syntyi vähän univajauksia) jäi aikaa muullekin kuin television katsomiselle. Maaliskuussa olemme mm. viettäneet neljä päivää Tampereen elokuvajuhlilla, olemme käyneet mieskuorokonsertissa Nokialla, Raumalla Lukon pelissä, Tampereella ruokailuissa ravintoloissa sekä kahdestaan että kavereitten kanssa ja itse kävin yhdessä messu-/koulutustapahtumassakin Tampere-talossa. Lähes joka sunnuntai on pitänyt käydä pelaamassa sulkapalloakin.

2018-03-17 008

Kolmen nokialaisen mieskuoron (Nokian mieskuoro, Pinsiön mieskuoro sekä Nokian työväen mieskuoro) juhlaa Kerholassa

Matkailuihimme liittyi käynti Salossa Pikavuoro Maailman Ympäri –infotilaisuudessa. Matkasuunnitelmia on tämänkin tulevan reissun lisäksi tehty ja päivitetty, mutta alustavissa suunnitelmissa ollutta äkkilähtöä ei ehditty toteuttamaan. Videoita olen kuitenkin editoinut viime vuoden matkoilta sekä tehnyt koosteita kolmenkymmenen vuoden takaisista kuvauksistani Pohjois-Koreassa ja Raumalla. Videohommiin on aikaa ollut aivan liian vähän; näistä kirjoitan tuolla lopussa vielä lisää.

 

Tampereen (lyhyt)elokuvajuhlilla tuli taas avarrettua maailmankuvaa: Kahdessatoista eri näytöksessä näimme 73 elokuvaa. Koska YLE:n Areena oli samaan aikaan erityisaktiivinen lyhytelokuvien näyttämisessä, tuli niitä katsottua tavallista enemmän myös television kautta ko. viikolla.

Tänä vuonna katsottujen näytösten määrä jäi hieman pienemmäksi kuin viime vuonna (15 näytöstä ja 105 elokuvaa ks. https://hannujamerja.wordpress.com/2017/03/29/matkailu-avartaa-niin-myos-elokuva/). Ulkomaisista elokuvista tänä vuonna korostuivat virolaiset filmit, joita näimme 15 kappaletta.

2018-03-10 005

Kuvassa näytöksen jälkeisessä haastattelussa Virosta ainakin Rain Tolk ja Andres Maimik (ensimmäinen mies vasemmalta jäi tunnistamatta)

Lyhytelokuvia näimme kaikkiaan yli 20 maasta; eksoottisia elokuvia tuli mm. Libanonista, Bangladeshistä ja Malesiasta. Kotimaiset elokuvat olivat kuitenkin edelleen selvänä enemmistönä (vajaa puolet kaikista katsomistamme).

2018-03-10 001

2018-03-10 012

Erilaista taidettakin näkyi maaliskuussa Tampereella; kuvassa keskustorilla kuvanveistäjä Anssi Pulkkisen teos Street View (Reassembled), joka on koottu pommitetun syyrialaiskodin raunioista

Pikavuoromatka Bangkokiin on nyt varmistunut ja me lähdemme syksyllä mukaan. Linja-automatkan infotilaisuudessa Salossa oli mukana parikymmentä henkilöä ja toisessa infossa Helsingissäkin oli aika paljon väkeä (ks. http://www.rantapallo.fi/pikavuoro/).

Pikavuorobanneri

Alustavia matkareittisuunnitelmia löytyy netistä (linkki yllä)

Nettisivuilla mainostetaan vielä tänään kesäistä matkaa Kaliningradiin. Salon infossa kuitenkin Laineen Jani mainitsi, että hän on perunut matkan osanottajien vähäisyyden vuoksi. Olimme jo Janilta saaneet luvan, että voisimme ottaa reissulle mukaan polkupyörämme. Kaliningradissa olemme tosin jo pyöräilleet kymmenkunta vuotta sitten. Nyt innostuimme mukaan lähtemiseen siksi, että siellä olisi nähnyt jalkapallon MM-kisoja. Paluumatkalla olisimme sitten jääneet pois autosta ja aloittaneet pariviikkoisen pyöräilyn Virossa. Viropyöräily piti nyt suunnitella uudelle pohjalle ja seuraavan näköinen reittisuunnitelma siitä muodostui (kuvassa vihreällä piirrettynä ensi kesän reitti):

ViroaikaisemmatpyorailymmeU18

Päätavoitteenamme on pyöräillä mahdollisimman paljon sellaisia teitä, joita pitkin emme aikaisemmin ole polkeneet. Suurimpana ongelmana oli löytää keskeltä Viron ilmeisesti harvimmin asutetulta alueelta majoituksia. Ainakin Booking.comin kautta majoituksia oli varattavissa vähän sopivien välimatkojen päästä, mutta ei kuntien omilta nettisivuiltakaan niitä sen paremmin löytynyt. Ihan kohtuullisen oloinen reittisuunnitelmasta kuitenkin lopulta muodostui.

Viropyöräilyn suunnittelemisen lisäksi on pitänyt katsella, mitä mielenkiintoista koettavaa ja nähtävää on seuraavalla kaukomatkallamme, joka suuntautuu huhtikuussa viikoksi Jordaniaan. Vaikka matka on pitkälti matkatoimiston valmismatka, niin omatoimisuudesta emme nytkään halua päästä kokonaan eroon: Viikon ajan majoituksemme on Aqaban kaupungissa, mutta silti varasimme itse yhden yön majoituksen Petrasta (tai tarkakasti ottaen sen vieressä olevasta Wadi Musasta). Petran kalliokaupunkiin saisi helposti ostettua matkatoimiston kautta (melko kalliin) päiväretken. Halusimme tutustua tähän yhteen maailman seitsemästä ihmeestä vähän perusteellisemmin, joten menemme sinne itse julkisilla kulkuneuvoilla tai taksilla.

Viime syksynä aloitin videotubettamisen. Ex-Jugoslavia -reissun 17 videon jälkeen tein kaksi videota marraskuisesta Guatemalasta ja nyt helmikuussa aloin editoida uudestaan 1980-luvun kuvauksiani. Kun talviolympialaisten aikaan Palander ja Jauhojärvi valittivat TV:ssä, että Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla kuvaaminen oli hyvin rajoitettua, niin minun piti näyttää että meidän kokemustemme mukaan vuonna 1987 Pohjois-Korean puolella ei ollut mitään rajoituksia. Seuraavaksi siirryin vaimon Facebook-virikkeiden pohjalta tekemään videoita Raumasta; yhdistelin videoihin 1980-luvun ja 2010-luvun kuvauksia sekä joitakin isän valokuvia 1950-luvulta.  Rauma ennen ja nyt: Syväraumankatu, Pyynpäänkatu ja Saukonkatu –videossa (https://www.youtube.com/watch?v=NlBMvkGO-dQ&t=20s) keskeisenä kohteena on lapsuuteni kotitalo ja sen ympäristö. Maaliskuussa olen editoinut viime syksyn Elbe-pyöräilymme videoita, mutta niitä en ole vielä julkaissut Youtubessa.

YoutubeRauma